Meillä on kuulkaas rymsteerattu.
Kaikki alkoi viime sunnuntaina klo 22, jolloin sain akuutin sisustuskärpäsen pureman ja aloin lasten nukahdettua siirtelemään olohuoneen huonekaluja. Roudasin sohvan ikkunan alle, joulukuusen taulun viereen ja muita kamppeita sinne ja tänne, vain todetakseni umpiväsyneenä klo 23, että vanha järjestys oli parempi.
Niin perus!
Töissä olleelle miehelle lähetin viestin: ”saatoin sitten muuttaa järjestystä”. Ajattelin, että raukka ei saa yöllä pimeään taloon tullessa slaagia murtovarkaista tai väärään asuntoon menosta. Ei hätää, vaimoa vaan vähän taas sisustushulluttaa.
Onneksi hän on jo tottunut kummallisiin aíkoihin tuleviin erikoisiin ideoihin.
Töissä olleelle miehelle lähetin viestin: ”saatoin sitten muuttaa järjestystä”.
Aamulla pyörittelin päätä omituiselle järjestykselle, jossa ei toiminut oikein mikään. Iso sohva pönötti ikkunan edessä peittäen maiseman ja joulukuusi törötti nurkassa kuin häpeämässä.
Tätä kummallista järjestystä edelsi vielä kokeilu, jossa divaanisohva oli kahdessa osassa. Ajatus oli tehdä rento lounge, lopputulos näytti siltä, että joku katkaisi sohvan. Kiva idea, huono käytäntö.
Siinä kun aikani sohvanmöhkälettä tuijottelin, syntyi kuningasidea. Entä jos alakerran sohva tulisi yläkertaan ja toisin päin! Hakolan Lazyn mittasuhteet sopisivat yläkertaan ja telkkaritilassa ei isommasta sohvasta olisi haittaa.
Tätä projektia en sentään alkanut yksin hoitamaan, vaan ylipuhuin miehen kokeiluun. Heiluimme hetken mittanauhan kanssa ja totesimme, että yläkerran sohva mahtuisi juuri ja juuri tv-tilaan. Tuumasta toimeen!
Roudauksen jälkeen minä ihastelin yläkerrassa ja mies alakerrassa.
Olohuone hengitti ja joulukuusikin pääsi oikeuksiinsa, huonekalut sopivat toisiinsa ja vaalea Lazy-sohva näytti erityisen kauniilta VM Carpetin Viita-maton seurassa.
Alakerrassa suuri sohva tarjoaa entistä rennompia leffahetkiä, olkoonkin niin että aavistuksen pienempi sohva olisi tilaan optimaalisempi. Mutta näillä mennään. Tämä on sitä halvinta ja ekologisinta sisustamista, kun ei tarvitse hankkia mitään.
Joulukuusi on elämäni ensimmäinen kestokuusi, olen tähän oikein tyytyväinen. Se on tuuhea ja yllättävän aidon näköinen, ei tietenkään karista tai suutu, jos (kun) sen unohtaa kastella. Tähti puuttuu vielä latvasta tarkoituksella, laitetaan se sitten kun aatto lähestyy. Ilolla odotan ja toivon myös valkeaa maisemaa, joka kruunaisi tunnelman.
Tuleeko sinulle koskaan sisustuspuuskia, joiden toteuttamiseen ajankohtaan on vain kaksi vaihtoehtoa: nyt tai heti?
Iloa viikonloppuun!