kaupallinen yhteistyö: Lammi-Kivitalot
Nyt ne on polkaistu käyntiin, upeat Asuntomessut Naantalissa. Siellä 35 erilaista kotia vastaanottaa vieraita Suomen suurimmissa ”tupareissa” 14. elokuuta saakka. Tänä vuonna olen seurannut suurella innolla kahden Lammi Kivitalon valmistumista ja ovien avautumista messuvieraille. Torppa Rauhala (kohde 19) ja Rauhalanrinne (kohde 23) sijaitsevat saman tien varrella ja talojen upeiden maisemien äärellä. Asukkaiden kiinnostavan tarinan olen kertonut Kaksi Lammi Kivitaloa – kaksi sukupolvea – postauksessa.
Torppa Rauhala: 4 h + k + khh + etätyötila + saunaosasto + kesähuone 187 m2
Rauhalanrinne: 5 h + k + khh/vh + aula + saunaosasto 189 m2
Nyt on aika pureutua tarkemmin kivitalon rakentamiseen. Instagramissa @modernistikodikas-tililläni järjestin kyselyn, jossa sai kysyä mitä vain aiheeseen liittyen ja lupasin etsiä vastaukset yhdessä Lammi Kivitalojen asiantuntijoiden kanssa. Suuri kiitos kysymystulvasta! Lähdetään tutkimaan vastauksia, kuvituksena kuvia sekä Rauhalanrinteestä että Torppa Rauhalasta.
Mikä on keskimääräinen kivitalorakentajan budjetti (ilman tonttia)?
Tähän kysymykseen emme valitettavasti pysty antamaan vastausta. Jokainen Lammi-Kivitalo on yksilöllisesti asiakkaille suunniteltu. Hyvän kuvan kustannustasosta saa tutkimalla Lammin ideakirjan kustannusmalleja.
Miten kivitalon ja puutalon rakennuskustannukset eroavat?
Kivitalon ja puutalon välinen kustannusero koostuu useammasta tekijästä, eikä tähän ole helppoa antaa yksiselitteistä vastausta.
Ensin on hyvä erotella, että kivitaloja ja puutaloja on erilaisia. Kivitalo voidaan rappauksen sijaan verhoilla puulla, puutalo vastaavasti voidaan levyttää ja rapata ja lisäksi on vielä hirsi- ja clt-talot, jotka nekin ovat puutaloja. Tämä hankaloittaa vertailua, sillä esimerkiksi puujulkisivu on edullisempi toteuttaa, kuin rapattu julkisivu. Vastaavasti hyvin suunniteltu ja toteutettu rappaus säilyy huoltovapaana kymmeniä vuosia, siinä missä puuverhousta suositellaan maalattavaksi useamman vuoden välein. Tulisiko kustannusvertailuun laskea siis mukaan pelkästään rakennusaikaiset kustannukset vai huomioidaanko myös huoltokustannukset tulevilta vuosikymmeniltä?
Kivirunkoisen talon massivisuus tuo myös omat säästönsä. On arvioitu, että massiivirakenteinen kivitalo säästää lämmityskustannuksissa noin 5-10 % ja jäähdytyskustannuksissa jopa 30-40%, kuin vastaavalla u-arvolla toteutettu kevytrakenteinen talo. Tämä johtuu kivitalon rungon kyvystä sitoa ja luovuttaa hitaasti lämpöä ja vastaavasti kesäaikaan pitää talo pidempään viileänä ja tasata vuorokauden aikaisia lämpötilan vaihteluita. Massiivipuurakenteissa nämä asumiskustannuksen erot saattavat korostua entisestään, koska hirsi- ja clt-rakenteilla sallitaan Suomessa muita materiaalivaihtoehtoja heikompi lämmönläpäisykerroin (u-arvo). Lasketaanko kustannusvertailussa myös rakennuksen elinkaaren aikana massiivisuuden mukaan tuomat energian säästöt vai ainoastaan rakennusaikaiset erot?
Kivitalot mielletään usein kalliiksi, mutta moni yllättyy että kuinka pieni hintaero puu- ja kivitalon välillä lopulta on. Olemme teettäneet vuosien varrella useampia kustannuslaskelmia ja pari vuotta sitten ero vastaavanlaisen kevytrakenteisen lautaverhotun puutalon ja rapatun kivitalon välillä oli suunnilleen rappauksen hintaero. Tällöinkään taloja ei tulisi verrata suoraan keskenään, koska julkisivut ovat täysin erilaiset. Tämän jälkeen rakennusmateriaalien hinnat ovat Suomessa nousseet, mutta nousu ei ole ollut samansuuruista kaikilla materiaaleilla. Erityisesti puun hinta on noussut useampia muita rakennusmateriaaleja enemmän. Tämä on osaltaan tasoittanut puu- ja kivitalon välistä hintaeroa. Tällä hetkellä merkittävin ero itse asiassa on toimitusajoissa, eikä hinnoissa. Kivitalon harkkotoimitukset saadaan viikoissa käyntiin, kun taas usealla puutalovalmistajilla on kuukausien toimitusajat.
Torppa Rauhalassa on tuotu kivitaloon pehmeyttä sisätilojen puurimotuksella.
Miten suunnitteluvaiheessa voi säästää?
Suurin merkitys rakennuksen kustannusten muodostumisessa tapahtuu suunnittelupöydällä, jossa lyödään lukkoon kustannuksista noin 70-80 %. Loppu 20-30 % koostuu esimerkiksi pintamateriaalien, kodinkoneiden, lvis-tekniikan ja kiintokalusteiden valinnoista ja muista vastaavista tekijöistä. Siksi laadukkaaseen suunnitteluun tuleekin panostaa, jotta kodista saadaan asiakkaan toiveiden mukainen, mutta talo toteutettua ilman hukkaneliöitä ja vaikeita/kalliita rakenneratkaisuja.
Suunnittelun lisäksi on hyvä huomioida, että useamman riippumattoman kustannusarvion perusteella on laskettu talon ulkoseinien muodostavan talomallista riippuen vain noin 10-15 % kokonaiskustannuksista. Loppu 85-90 % talon kustannuksista muodostuu siis muista valinnoista. Tästä syystä valittavalla runkomateriaalilla ei lopulta ole suurta merkitystä, koska tuo loppu 85-90 % on merkitsevämpää. Kivitalon kallis mielikuva muodostuukin usein siitä, että keskimäärin kivitalot ovat tiloiltaan väljempiä, niissä on panostettu laadukkaisiin ja aikaa kestäviin materiaalivalintoihin, käytettyihin teknisiin ratkaisuihin ja laadukkaaseen, viimeisteltyyn työn jälkeen. Yhtä lailla kivitalo on mahdollista toteuttaa hyvinkin kustannustehokkaasti, kun talo suunnitellaan kompaktiksi ja rakentamisen aikana pidetään huoli, että omat valinnat eivät paisuta budjettia.
Kannustammekin omakotirakentamista suunnittelevia asiakkaita vertailemaan useampia eri materiaaliratkaisuja, arvottamaan faktapohjaisesti itselle tärkeitä asioita ja tarvittaessa käyttämään riippumatonta apua vertailuissa. Todellisen kustannuseron saa laskettua vasta, kun rakennuspaikka on selvillä, talomalli on päätetty ja eri talotoimijat kilpailutettu. Kivitaloon päätyneet asiakkaamme arvostavat mm. kivitalon hiljaisuutta, palo- ja kosteusturvallisuutta, huoltovapautta, asumisen helppoutta, yleistä laadukkuutta ja hyvää jälleenmyyntiarvoa ja ovat siksi päätyneet Lammi-Kivitaloon.
Torppa Rauhalan keittiö on Noblessan.
Mitä eroa on harkko- ja betonielementtitalolla?
Suurin ero on, että harkkotalot pystytetään kokonaan työmaalla ja betonielementtitaloissa seinäelementit valmistetaan elementtitehtaalla. Työmaakesto harkkotaloissa on jonkin verran elementtitaloja pidempi, mutta vastaavasti toimitusajoissa on merkittävä ero. Betonielementeissä on tällä hetkellä kuukausien toimitusajat ja harkot pystytään toimittamaan parhaimmillaan parissa viikossa tilauksesta.
Kivirunkoisista omakotitaloista valtaosa toteutetaan harkkorakenteisina, kun taas kerrostalotuotannossa betonielementti on yleisin toteutustapa. Harkkorakentamisen suurin ero elementteihin verrattuna on mahdollisuus toteuttaa kustannustehokkaasti paljon monimuotoisempia rakenteita. Lisäksi moni arvostaa sitä, että harkkorakenteisessa kivitalossa julkisivusta saadaan saumaton.
Rauhalanrinteen keittiö on Puustellin.
Mitkä ovat keskeiset hyödyt kivitalo vs. puurunkoinen talo?
Jokaisesta rakennusmateriaalista saa rakennettua hyvän talon. Kivirakentamisen hyödyt ja edut ovat seuraavat:
- erinomainen ääneneristävyys
- palo- ja kosteusturvallisuus
- massiivisuuden mukaan tuoma tasalämpöisyys
- pienempi energiankulutus
- mahdollisuus hyvin monimuotoisiin rakenteellisiin ratkaisuihin (isot ikkunat, parvekkeet, ulokkeet, pitkät jännevälit jne).
- pidemmät huoltovälit
- kivitalosta välittyvä arvokkuus ja jälleenmyyntiarvo
- lisäksi tällä hetkellä iso ero on toimitusajoissa: kivitaloissa työmaatoimitukset saadaan viikoissa käyntiin
Torppa Rauhalan sisäänkäynti ja autokatos.
Onko totta, että yhteydet pätkivät kivitalossa paljon?
Kysymyksellä viitataan ilmeisesti matkapuhelimen kuuluvuuteen. Kivitalon massiivinen teräsbetonirunkorakenne vaikuttaa kuuluvuuteen jonkin verran. Mikäli talo rakennetaan paikkaan, missä on hyvä kuuluvuus, ei asiasta liiemmin tarvitse kantaa huolta. Mikäli kuuluvuudessa on valmiiksi katvetta, on asia hyvä huomioida suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa.
Merkittävimmin kivitalon kuuluvuuteen vaikuttaa mm. yläpohjan eristysmateriaali (puhallusvilla vai alumiinipintainen kova eriste) ja valitut ikkunat (selektiivilasit vai kuuluvuutta parantavat ikkunat). Maanalaiset tilat heikentävät kuuluvuutta. Kuuluvuutta voidaan tänä päivänä onneksi parantaa useilla eri keinoilla. Niitä ovat edelle lueteltujen asioiden lisäksi mm. erilaiset aktiiviset signaalinvahvistajat. Lisäksi useammissa uusissa puhelimissa on mahdollisuus hyödyntää ns. Wi-Fi-puheluita, missä tavallinen puhelinliikenne ohjautuu talon langattoman tietoliikenneverkon kautta. Tämä edellyttää, että talossa on esimerkiksi valokuituliittymä.
Rauhalanrinteen terassilta on merimaisema.
Lämmönsäätely kiinnostaa, onko kivitalo kesäaikaan kuuma?
Tämä on todella hyvä kysymys, koska sään ääri-ilmiöt ovat korostuneet viime vuosina. Kivitalojen yksi suurimmista eduista on, että massiviinen runko tasaa sekä vuodenaikojen, että vuorokaudenaikaisia lämpötilan vaihteluita. Kesällä tämä tarkoittaa sitä, että päivällä massiviinen kivitalo lämpenee kevytrakenteista taloa hitaammin, koska lämmitettävää massaa on enemmän. Yöaikaan vastaavasti talo ehtii jäähtymään, koska suurin osa Suomen kesäöistä on lämpötilaltaan alle +20 astetta.
Massiivisuuden ansiosta kivitalon viilennystarve on huomattavasti kevytrakenteista taloa pienempi. Pitkinä hellejaksoina myös kivitalot lämpenevät, joten asia on hyvä ottaa suunnitteluvaiheessa huomioon. Parhaimpia keinoja on suojata isot ikkunapinnat esimerkiksi katoksella tai parvekkeella tau talon ulkopuolisilla kaihtimilla/markiiseilla. Lisäksi moneen kivitaloon asennetaan joko maaviileä tai erillinen ilmalämpöpumppu pidempiä hellejaksoja varten.
Rauhalanrinteen olohuoneessa on asennettu kiinteät kaihtimet.
Saako kivitalossa avaimet käteen-paketin?
Koska kivitalot ovat keskenään hyvin erilaisia, toteutetaan Lammi-Kivitalot aina kumppaniverkoston kautta. Tämä tuo myös asiakkaille vapautta suunnitteluun, kun kaikkia valintoja ei tarvitse tehdä ennen projektin aloittamista, mikä on usein ehtona avaimet käteen -toteutuksissa.
Yleisin toteutustapa on ns. osaurakointi, jossa toteutus pilkotaan muutamaan eri urakkaan (esim. runko, lvi, sähkö, timpurityöt, tasoitukset, pinnoitukset ja rappaus, kalustaminen ja viimeistelytyöt). Kumppaneistamme löytyy myös sellaisia tekijöitä, jotka voivat tarvittaessa hoitaa koko taloprojektin avaimet käteen -periaatteella.
Rauhalanrinteen master bedroom.
Miten kivitaloprojekti alkaa ja mitkä ovat keskeiset vaiheet?
Kivitaloprojekti alkaa aina suunnittelulla, jossa määritetään asiakasperheen tarpeet (tilaratkaisut, tyylilliset toiveet jne.) ja budjetti, sekä huomioidaan tontti ja rakennuspaikan kaavamääräykset sekä rakennustapaohjeet. Me uskomme, että asiakkaille paras lopputulos saavutetaan siten, että talo suunnitellaan asiakasperheen toiveen mukaan rakennettavalle tontille, eikä siten, että toiveet ja tarpeet yritetään sovittaa valmiiseen talomalliin. Siksi Lammi-Kivitaloista käytännössä kaikki talot toteutetaan yksilöllisesti.
Keskeiset vaiheet ovat seuraavat:
- arkkitehtisuunnittelu
- rakennuslupavaihe
- erityissuunnitelmat (rakenne- lvi-, sähkö-, piha- ja sisustussuunnittelu)
- maansiirtotyöt (+mahdolliset louhinta- ja paalutustyöt)
- perustukset
- runko- ja vesikattotyöt
- timpurityöt (alaslaskut, väliseinät, sisäkatot, levytykset jne.)
- talotekniikan asentaminen
- tasoitus- ja maalaustyöt
- kalusteasennukset ja viimeistelytyöt
- ulkopuolen työt (rappaus ja viimeistelyt, terassit jne.), pihat
Siinä on aikamoinen tietopaketti kivitalon rakentamisesta, toivottavasti saimme vastattua kaikkiin kysymyksiin. Lammi Kivitalon asiantuntijat auttavat tietenkin eteenpäin rakennusprojektissa. Inspiraatiota kannattaa hakea Asuntomessulta ja käydä siellä ihastelemassa ja ihmettelemässä kahta valmista, kaunista kivitalokotia.
Katso sisustuskuvat Torppa Rauhalasta ja Rauhalanrinteestä täältä.