Mikä on muuttunut ja miksi?

by Kerttu

Olen ollut intohimojen sisustaja, joka häärää kotona etsien muutoksia ja luo tunnelmaa pienillä asioilla. Kun lapset olivat pieniä, elämä oli paljon kodissa ja pihassa. Se touhuilu oli itselle suuri henkireikä, ihana ja kepeä asia ruuhkavuosissa. Usein illalla lasten nukahdettua avasin blogin ja kerroin, mitä olin puuhaillut.

Olin usein myös tosi väsynyt. Ratkaisin sen sillä, että touhusin vähän enemmän. Toisaalta ei voinutkaan kunnolla pysähtyä, kun arki oli täynnä ns. käsitöitä eli ihan perusjuttuja kuten pukemista, syöttämistä, siivoamista, pesemistä ja nukuttamista. Jotta jaksoin rutiineja, tarvitsin omia juttuja. Sisustaminen oli yksi sellainen.

Katselen taaksepäin itseäni lempeydellä. Vuodet olivat rakkaita ja raskaita, samaan aikaan kaipaan niin niitä pieniä käsiä, jotka tekivät oman pihan hiekkalaatikolla kakkuja.

”Heippa äiti, mä meen!”, kuuluu ovelta yhä useammin. Kouluun, harrastuksiin ja kavereille lähdetään eteisestä, jossa kurahousujen sijaan on kenkiä, jotka ovat samaa numeroa omieni kanssa. Alkuun se oli outoa, miten voi olla sellainen tilanne, että olen kotona ihan yksin? Ymmärsin, että olenkin yhtäkkiä aika vapaa. Sen sijaan, että jäisin kotiin sisustamaan, menen ovesta ulos. Harrastuksiin, kavereille ja lenkille, minäkin!

Rakastan kotia ja sisustamista edelleen, mutta suhteemme on muuttunut. On ihan ok jättää pieni pyörremyrsky jälkeen ja lähteä salille. Siivotaan sitten kun ehditään ja jaksetaan.

Arki usein opettaa, miten kotona haluaa elää, mitkä asiat ovat niitä merkityksellisimpiä ja missä voi alittaa aidan. Nautin tästä matkasta ja keskeneräisyydestä ja toivon, että ehkä teillä siellä myös muilla on vähän samanlainen tilanne? Olen aina tykännyt jakaa sisustuskuvien lisäksi myös ajatuksia elämästä. Toivon, että viihdytte siellä, vaikka sen supersisustajan sijaan täällä kirjoittaa Kerttu. Nainen ja äiti, uudenlaisen elämänvaiheen kynnyksellä.

kuvat: Sanna Kostamo 

Saatat pitää myös

3 Kommentit

Menni 14 toukokuun, 2024 - 1:10 pm

Hei Kerttu, olen vuosia lukenut blogiasi. Minut saa palaamaan joka kerta tänne blogiisi se positiivisuus ja elämänasenne joka kirjoituksista huokuu. Kaunista kotianne ja tekemiänne remontteja ja muutoksia teidän näköiseksi kodiksi on mukava katsoa. Haaveilen itsekin keittiöremontista.

Nyt halusin kommentoida, sillä elämäntilanteeni on sama ja täällä angiinan kourissa juttusi sai mieleni positiivisemmaksi. Ihana kirjoitus, nautitaan siis matkasta!

P.S Säteilet kuvissa, sisäinen hyväolo näkyy

Reply
Pauliina 15 toukokuun, 2024 - 6:16 pm

Voi Kerttu, ihana kuulla susta ja elämäntilanteestasi ❤️
Sama tilanne täälläkin, lapset kasvaneet ja viilettävät usein omissa menoissaan. ihmettelen, mitä teen tällä ”ylimääräisellä” ajalla. Olen samoin päättänyt olla siivoamatta kaiken aikaa ja tekemällä muuta, mukavampaa. Ihanaa kesän odotusta. Jään jo ylihuomenna kesälomalle, toivomani kelikin on sopivasti kohdillaan, heh.
Ystävällisin terveisin Pauliina

Reply
Anna 20 toukokuun, 2024 - 5:08 am

Hei! Ihana lukea sun elämäntilanteesta ja siitä, miten arki on sulla jo helpottanut. Itse odotan vielä pääseväni tuohon seesteisempään elämänvaiheeseen, vaikka tiedän myöhemmin kaipaavani myös näitä vuosia. Kiitos inspiroivasta blogista!

Reply

Jätä kommentti