Minä ja siskoni – toinen kasvattaa lapsiaan Norjassa ja toinen Suomessa. Kuinka saman lapsuuden kokeneet naiset kokevat äitiyden eri maissa, jotka kuuluvat molemmat maailman onnellisimpiin kansoihin?
Suomi ja Norja ovat monessa asiassa samanlaisia, mutta vanhemmuudessa ja lasten kasvatuksessa sekä koulutuksessa on eroja. Siskoni on asunut Norjassa kuusi vuotta. Hänellä on uudessa kotimaassaan perhe, koti ja ura. Nyt vietimme Oslossa muutaman päivän syyslomaillen, mutta ennen kaikkea suvun kuopuksen nimijuhlia viettäen. Keskustelimme äitiydestä ja perheestä ja siitä, millasia eroja on kasvattaa lapsi Suomessa tai Norjassa.
Pitää vielä huomauttaa, että kokemukset ovat omiamme, emmekä vertaile maita siinä mielessä, kumpi on missäkin asiassa parempi. (No, Suomi pesee kyllä Norjan päiväkoti- ja kouluruokailuissa 6-0, haha!)
Tässä ajatuksiamme:
Raskausajan seuranta
Suomi: “Ensimmäinen neuvolakäynti on raskausviikolla 7–11, jonka jälkeen aikoja 4–6 viikon välein, lasketun ajan lähestyessä tiheämmin. 12 viikon tienoilla sikiön niskaturvotusmittaus ja sydänäänten kuuleminen ensimmäisen kerran. 20 viikon kohdalla rakenneultra. Aika usein loppuraskaudesta ultraääni julkisella, molemmista lapsista olen saanut painoarviot lähempänä laskettua aikaa. Sokerirasitustesti kuopuksesta tuli kuin Manulle illallinen.”
Norja: Ensimmäinen neuvola noin viikolla 10. Seuraavan kerran tarkistetaan tilanne viikolla 18, jolloin katsotaan sikiöiden määrä, istukan paikka ja muut rakenneultran tiedot. Tällöin myös vahvistetaan laskettu aika. Neuvola viikoilla raskausviikoilla 24, 28, 32, 36 ja mahdollisesti 42. Eli yksi ultraäänitutkimus raskaudessa, jos ei ole syytä tutkia enempää. Ei sokerirasitustestiä. Aika kauan saa odotella, että pääsee kuulemaan sydänäänet.
Syntymän jälkeen Norjassa lasta ei heti mitata. Ajatellaan, että kippuralla kohdussa ollutta vauvaa ei tarvitse heti venyttää.”
Raskausajan ruokavalio:
Suomi: “Nyt tarkkana seuraavat 9 kk!”
Norja: “Saa syödä sushia, kunhan on tuoretta.”
Vanhempainvapaat:
Suomi: “Peruspaletti taitaa olla se, että kuukautta ennen laskettua äitiyslomalle, joka kestää 105 arkipäivää. Isää kannustetaan perheen pariin 54 arkipäivää, josta enintään 18 arkipäivää isä voi olla kotona äidin kanssa samaan aikaan. Vanhempainvapaa äitiysvapaan jälkeen, jonka voi viettää äiti tai isä, sen kesto 158 arkipäivää. Olin kuopuksen kanssa kotona 1 v 9 kk saakka, isä oli kotona kanssamme maksimit.”
Norja: “Täällä voi valita, onko vauvan kanssa kotona 49 viikkoa 100 % palkalla tai 59 viikkoa 80 % palkalla (palkassa on katto, jonka jälkeen työnantaja voi korvata loput, kuten minulla). Äitiysloma alkaa 3 viikkoa ennen laskettua aikaa, vauvan synnyttyä synnyttänyt voi saa vapaata 15 viikkoa ja ei-synnyttänyt toiset 15 viikkoa. Tätä ei voi jakaa, eli jos ei-synnyttänyt ei jää lapsen kanssa kotiin, 15 viikkoa menetetään. Täällä muuten puhutaan äidin ja isän sijaan synnyttävästä ja ei-synnyttävästä puolisosta. Sinä vuonna kun lapsi täyttää 1, niin lapselle taataan päiväkotipaikka ja se on tyypillinen aika viedä lapsi hoitoon.”
Nimijuhlat:
Suomi: “Uskonnottomissa nimijuhlissa ei ole valmista kaavaa. Meillä pidettiin molemmille lapsille kotona juhlat noin 2-3 kk iässä, samaan aikaan kun ristiäisetkin pidetään. Me kerroimme nimen heti kun lapsi syntyi, mutta tyypillisintä lienee paljastaa nimi vasta ristiäisissä / nimijuhlissa. ”
Norja: Kun vauva syntyy, koko nimi kerrotaan samalla kuin vauvauutisetkin. Varsinaiset juhlat pidetään, kun lapsi on noin 6 kuukautta vanha. Kaupungintalolla järjestetään säännöllisesti – useamman kerran vuodessa – “humanistik navnefest”-päiviä, jonne kokoontuu parikymmentä perhettä vauvoineen. Pieniä puheita, musiikkiesityksiä ja jokaiselle vauvalle nimitodistus ja lahjaksi pieni nalle. Tänne pukeudutaan usein kansallispukuihin, kuten muihinkin tärkeisiin juhliin.
Ruokailut päiväkodissa ja koulussa:
Suomi: “Päiväkodissa aamupala, lounas ja välipala. Koulussa lounas ja usein on järjestetty pientä maksua vastaan välipalamahdollisuus iltapäivällä. ”
Norja: “Yleensä ei mitään, ei kenellekään. Matbaken matkaan ja menoksi. Pienistä päiväkotilapsista alkaen kaikki päivän ruuat pakataan eväänä matkaan. Ruokia ei usein saa kylmäsäilytykseen tai voi lämmittää, joten lapset kasvavat usein erilaisilla leivillä, suosikkeina leivät maksapasteijalla, tomaattikastikkeisella makrillilla tai juustoviipaleilla. Tekemäni eväät ovat vähän poikkeuksellisia, koska suomalaiseen tyyliin ajattelen, että lämmin ruoka olisi hyvä. Pakkaan kolmevuotiaalle esim. banaanilettuja ja hedelmiä tai makaronilaatikkoa lämpöpakattuna. Iltapäivällä näkee eväsboksista, miten lapsi on syönyt.”
Koululaiset:
Suomi: “Koululaisena pitää tottua siihen, että kotona pitää pärjätä yksikseen silloin tällöin. Oma koululainen oli eka luokalla iltapäiväverhossa, mutta kieltäytyi menemästä toisella luokalla (“koska se on pienille”). Harrastusrumba alkaa usein viimeistään kouluiässä ja moni harrastus on hyvin tavoitteellinen. 10 -vuotias tytär voimistelee 3-4 kertaa viikossa plus kisat ja leirit, eikä kaverisynttärit ole syy olla pois treenistä.”
Norja: “Kouluun mennään kuusivuotiaana, erillistä eskaria ei ole. Oslon kaupunki mahdollistaa kaikille 1.-4. luokkalaisilla mahdollisuuden olla koululla ennen ja jälkeen opetuksen vanhempien työssäoloaikana “aktivitet skolenissa”, johon osallistuu 94 % lapsista. Tänne voi tuoda lapsen aamulla, jos koulu alkaa klo 10 ja omat työt vaikka 7-8 aikaan. Iltapäivällä harrastuksia ja läksyjen tekoa, jolloin illat usein rauhoittuvat harrastuskuskaamisista. Meidän tytöt ovat vielä sen verran pieniä, että omakohtaisia kokemuksia koulusta tai harrastuksta ei ole”
Kansallispäivä:
Suomi: “Itsenäisyyspäivänä 6.12. näemme telkkarista sotilaskulkueen, Tuntematon sotilas-elokuvan ja Linnan juhlat. Päällimmäisenä tunteena kiitollisuus veteraaneille ja itsenäiselle Suomelle.”
Norja: “Täällä päivä on perustuslainpäivä. Ihmiset pukeutuvat kansallispukuihin ja lapset ovat päivän päätähtiä. Lapset saavat herkutella ja koulussa on lasten kulkueita. Se on iloinen ja positiivinen päivä koko perheelle, jota vietetään keväisin, 17. toukokuuta.
Nämä kultturierot lasten kasvatuksessa nousivat ensimmäisenä mieleen. Molemmat olemme perustyytyväisiä perhe-elämään kotimaissamme, joissa vallitsee pohjoismainen hyvinvointi. Maiden väliset erot ovat äärettömän kiinnostava puheenaihe, eikä nyt päästy edes kuninkaallisiin saakka.
Jos norjalainen elämänmeno lasten näkökulmasta kiinnostaa, kannataa suunnata Norjan suurlähetystön Lasten Norja-sivuille.
LUE MYÖS: Siskon kauniissa kodissa Oslossa