Kaunista ja onnellista vuoden ja vuosikymmenen ensimmäistä päivää!
Nyt se on sitten 2020. Monet ovat innostuneet summaamaan paitsi mennyttä vuotta, myös koko 2010-lukua; mitä tapahtui ja mitä jäi käteen. Omiin muistoihin mennyt vuosikymmen jää suurten toiveiden ja unelmien toteuttamisen ajanjaksona, jossa elettiin samalla myös ne raskaimmat ruuhkavuodet.
Uusi vuosikymmen ja uudet tulevat tasavuosilukemat saavat toki pohtimaan elämää. Olen saanut toteuttaa monia unelmia, suurimpina niistä lapset ja perhe, omakotitalon ja mökin rakentaminen sekä kehittyvä työura. Rinnalla kulkee ihania ystäviä. Mitäs vielä voisi toivoa? Uskon silti, että paras on silti vielä edessä!
Koska olen syntynyt vuonna -80, menevät omat tasavuosilukemani synkassa tasavuosikymmenten kanssa. Nyt olen käännekohdassa, jossa olen elänyt yhtä kauan 1900- ja 2000-luvuilla. Pikkuisen tuntuu vanhalta kun näin sen muotoilee, mutta en jaksa edelleenkään ikäkriiseillä. Ikä kun on se mikä on, eikä meillä ole muuta tapaa elää tätä elämää, kuin vanheeminen. Se on oikeastaan etuoikeus ja kiitollisuuden aihe, että saa vanheta.
Miksi ajattelen, että just nyt alkaa paras aika? Viimeinen vuosikymmen on kylvetty, nyt on aika nauttia sadosta. Jokaisessa elämänvaiheessa on hyvät puolensa. Palikat ovat kasassa ja torni pystyssä, nyt toivotaan vain, että mikään suuri myrsky ei perustaa horjuta. Kun kaikki hyvä on jo ympärillä ja suurin toive on, että ne myös pysyvät.
Jos kolmekymppisyys on unelmien toteuttamisen aikaan, ehkäpä nelikymppisyys on unelmista nauttimisen aikaan?
Minusta on mukavaa asettaa unelmia ja tavoitteita. Se on yhtä luontevaa, kuin aamukahvin juominen. Osa asioista toteutuu, osa muuttaa muotoaan ja osa jää syystä tai toisesta. Haaveet ovat eteenpäin työntävä voima, bensa joka auttaa innostumaan. Tälle vuodelle toivon lempeyttä, malttia ja hyvinvointia. Toivon, että muutoksien jälkeen osaan pysähtyä ja nauttia siitä mitä on, ennen kuin innostun taas uusista asioista. Annan seuraavien unelmien ja haasteiden kypsyä hitaasti. Toivon myös hyviä asioita ammatillisesti, opiskelu ja osaamisen laajentaminen kiinnostavat.
Yksi toiveeni ja tavoitteeni on, että raivaan (työ)aikaa tälle blogille, niin että voisin välillä kirjoittaa silloin, kun inspiraatio kukkii ja kuvata silloin, kun päivänvalo on kauneimmillaan. Tähän asiaan löytyy kyllä ratkaisu.
Kuulisin mielelläni, mitä te toivotte lukevanne tai näkevänne Modernisti kodikaassa tänä vuonna?