Kuinka kasvattaa bebe: Suomi vs. Norja?

by Kerttu
Kuinka kasvattaa bebe: Suomi vs. Norja?

Minä ja siskoni – toinen kasvattaa lapsiaan Norjassa ja toinen Suomessa. Kuinka saman lapsuuden kokeneet naiset kokevat äitiyden eri maissa, jotka kuuluvat molemmat maailman onnellisimpiin kansoihin?

Suomi ja Norja ovat monessa asiassa samanlaisia, mutta vanhemmuudessa ja lasten kasvatuksessa sekä koulutuksessa on eroja. Siskoni on asunut Norjassa kuusi vuotta. Hänellä on uudessa kotimaassaan perhe, koti ja ura. Nyt vietimme Oslossa muutaman päivän syyslomaillen, mutta ennen kaikkea suvun kuopuksen nimijuhlia viettäen. Keskustelimme äitiydestä ja perheestä ja siitä, millasia eroja on kasvattaa lapsi Suomessa tai Norjassa.

Pitää vielä huomauttaa, että kokemukset ovat omiamme, emmekä vertaile maita siinä mielessä, kumpi on missäkin asiassa parempi. (No, Suomi pesee kyllä Norjan päiväkoti- ja kouluruokailuissa 6-0, haha!)

Tässä ajatuksiamme:

Raskausajan seuranta

Suomi: ”Ensimmäinen neuvolakäynti on raskausviikolla 7–11, jonka jälkeen aikoja 4–6 viikon välein, lasketun ajan lähestyessä tiheämmin. 12 viikon tienoilla sikiön niskaturvotusmittaus ja sydänäänten kuuleminen ensimmäisen kerran. 20 viikon kohdalla rakenneultra. Aika usein loppuraskaudesta ultraääni julkisella, molemmista lapsista olen saanut painoarviot lähempänä laskettua aikaa. Sokerirasitustesti kuopuksesta tuli kuin Manulle illallinen.”

Norja: Ensimmäinen neuvola noin viikolla 10. Seuraavan kerran tarkistetaan tilanne viikolla 18, jolloin katsotaan sikiöiden määrä, istukan paikka ja muut rakenneultran tiedot. Tällöin myös vahvistetaan laskettu aika. Neuvola viikoilla raskausviikoilla 24, 28, 32, 36 ja mahdollisesti 42. Eli yksi ultraäänitutkimus raskaudessa, jos ei ole syytä tutkia enempää. Ei sokerirasitustestiä. Aika kauan saa odotella, että pääsee kuulemaan sydänäänet.

Syntymän jälkeen Norjassa lasta ei heti mitata. Ajatellaan, että kippuralla kohdussa ollutta vauvaa ei tarvitse heti venyttää.”

Raskausajan ruokavalio: 

Suomi: ”Nyt tarkkana seuraavat 9 kk!”
Norja: ”Saa syödä sushia, kunhan on tuoretta.”

Vanhempainvapaat: 

Suomi:  ”Peruspaletti taitaa olla se, että kuukautta ennen laskettua äitiyslomalle,  joka kestää 105 arkipäivää. Isää kannustetaan perheen pariin 54 arkipäivää, josta enintään 18 arkipäivää isä voi olla kotona äidin kanssa samaan aikaan. Vanhempainvapaa äitiysvapaan jälkeen, jonka voi viettää äiti tai isä, sen kesto 158 arkipäivää. Olin kuopuksen kanssa kotona 1 v 9 kk saakka, isä oli kotona kanssamme maksimit.”

Norja: ”Täällä voi valita, onko vauvan kanssa kotona 49 viikkoa 100 % palkalla tai 59 viikkoa 80 % palkalla (palkassa on katto, jonka jälkeen työnantaja voi korvata loput, kuten minulla). Äitiysloma alkaa 3 viikkoa ennen laskettua aikaa, vauvan synnyttyä synnyttänyt voi saa vapaata 15 viikkoa ja ei-synnyttänyt toiset 15 viikkoa.  Tätä ei voi jakaa, eli jos ei-synnyttänyt ei jää lapsen kanssa kotiin,  15 viikkoa menetetään.  Täällä muuten puhutaan äidin ja isän sijaan synnyttävästä ja ei-synnyttävästä puolisosta. Sinä vuonna kun lapsi täyttää 1, niin lapselle taataan päiväkotipaikka ja se on tyypillinen aika viedä lapsi hoitoon.”

Nimijuhlat: 

Suomi: ”Uskonnottomissa nimijuhlissa ei ole valmista kaavaa. Meillä pidettiin molemmille lapsille kotona juhlat noin 2-3 kk iässä, samaan aikaan kun ristiäisetkin pidetään. Me kerroimme nimen heti kun lapsi syntyi, mutta tyypillisintä lienee paljastaa nimi vasta ristiäisissä / nimijuhlissa. ”

Norja: Kun vauva syntyy, koko nimi kerrotaan samalla kuin vauvauutisetkin. Varsinaiset juhlat pidetään, kun lapsi on noin 6 kuukautta vanha. Kaupungintalolla järjestetään säännöllisesti –  useamman kerran vuodessa – ”humanistik navnefest”-päiviä, jonne kokoontuu parikymmentä perhettä vauvoineen. Pieniä puheita, musiikkiesityksiä ja jokaiselle vauvalle nimitodistus ja lahjaksi pieni nalle. Tänne pukeudutaan usein kansallispukuihin, kuten muihinkin tärkeisiin juhliin.

Ruokailut päiväkodissa ja koulussa: 

Suomi: ”Päiväkodissa aamupala, lounas ja välipala. Koulussa lounas ja usein on järjestetty pientä maksua vastaan välipalamahdollisuus iltapäivällä. ”

Norja: ”Yleensä ei mitään, ei kenellekään.  Matbaken matkaan ja menoksi. Pienistä päiväkotilapsista alkaen kaikki päivän ruuat pakataan eväänä matkaan. Ruokia ei usein saa kylmäsäilytykseen tai voi lämmittää, joten lapset kasvavat usein erilaisilla leivillä, suosikkeina  leivät maksapasteijalla, tomaattikastikkeisella makrillilla tai juustoviipaleilla. Tekemäni eväät ovat vähän poikkeuksellisia, koska suomalaiseen tyyliin ajattelen, että lämmin ruoka olisi hyvä. Pakkaan kolmevuotiaalle esim. banaanilettuja ja hedelmiä tai makaronilaatikkoa lämpöpakattuna. Iltapäivällä näkee eväsboksista, miten lapsi on syönyt.”

Koululaiset: 

Suomi: ”Koululaisena pitää tottua siihen, että kotona pitää pärjätä yksikseen silloin tällöin. Oma koululainen oli eka luokalla iltapäiväverhossa, mutta kieltäytyi menemästä toisella luokalla (”koska se on pienille”). Harrastusrumba alkaa usein viimeistään kouluiässä ja moni harrastus on hyvin tavoitteellinen. 10 -vuotias tytär voimistelee 3-4 kertaa viikossa plus kisat ja leirit, eikä kaverisynttärit ole syy olla pois treenistä.”

Norja: ”Kouluun mennään kuusivuotiaana, erillistä eskaria ei ole. Oslon kaupunki mahdollistaa kaikille 1.-4. luokkalaisilla mahdollisuuden olla koululla ennen ja jälkeen opetuksen vanhempien työssäoloaikana ”aktivitet skolenissa”, johon osallistuu 94 % lapsista. Tänne voi tuoda lapsen aamulla, jos koulu alkaa klo 10 ja omat työt vaikka 7-8 aikaan. Iltapäivällä harrastuksia ja läksyjen tekoa, jolloin illat usein rauhoittuvat harrastuskuskaamisista. Meidän tytöt ovat vielä sen verran pieniä, että omakohtaisia kokemuksia koulusta tai harrastuksta ei ole”

Kansallispäivä:

Suomi: ”Itsenäisyyspäivänä 6.12. näemme telkkarista sotilaskulkueen, Tuntematon sotilas-elokuvan  ja Linnan juhlat.  Päällimmäisenä tunteena kiitollisuus veteraaneille ja itsenäiselle Suomelle.”

Norja: ”Täällä päivä on perustuslainpäivä. Ihmiset pukeutuvat kansallispukuihin ja lapset ovat päivän päätähtiä. Lapset saavat herkutella ja  koulussa on lasten kulkueita. Se on iloinen ja positiivinen päivä koko perheelle, jota vietetään keväisin, 17. toukokuuta.

Nämä kultturierot lasten kasvatuksessa nousivat ensimmäisenä mieleen. Molemmat olemme perustyytyväisiä perhe-elämään kotimaissamme, joissa vallitsee pohjoismainen hyvinvointi. Maiden väliset erot ovat äärettömän kiinnostava puheenaihe, eikä nyt päästy edes kuninkaallisiin saakka.

Jos norjalainen elämänmeno lasten näkökulmasta kiinnostaa, kannataa suunnata Norjan suurlähetystön Lasten Norja-sivuille.

LUE MYÖS: Siskon kauniissa kodissa Oslossa

Saatat pitää myös

12 Kommentit

Jenni S. | big mamas home 15 lokakuun, 2019 - 4:27 pm

Kyllä tämä vahvisti minussa sen, että Suomessa on paras olla raskaana ja synnyttää. Ja toki tuo varhaiskasvatuksen ruokailu. 6-0 Suomelle todellakin.

Reply
Kerttu 17 lokakuun, 2019 - 1:45 pm

Moikka Jenni! Päiväkoti- ja kouluruokailumme ovat kyllä maailman huippua ja niistä nariseminen aikamoinen luksusongelma. Suomessa on kyllä asiat todella hyvin <3

Reply
Tepa 15 lokakuun, 2019 - 4:55 pm

Suomessakin taitaa vähän riippua sairaalasta, että mitataanko pituus syntymän jälkeen vai ei. Esim. Kysissä nykyään ei enää mitata vauvaa heti syntymän jälkeen, vaan vasta kotiin lähtiessä. Juuri saman syyn takia kuin Norjassakin. 😊

Reply
Kerttu 17 lokakuun, 2019 - 1:48 pm

Moi Tepa! Varmasti tässä on eroja myös Suomessa. Omat lapseni on mitattu heti pari tuntia syntymän jälkeen. Ehkäpä käytäntö yleistyy Suomessakin 🙂

Reply
Norjalainen sydän 15 lokakuun, 2019 - 9:01 pm

Norjassa asuessani tykkäsin juurikin tuosta rentoudesta, esim. raskausaikana ajateltiin että vauvalla on kaikki hyvin, ellei muuta ilmaannu. Itse sai valita, käykö kontrollit omalääkärillä vai neuvolassa. Mitään synnytystapa-arvioita/ painoarvioita ei tehty. Jälkitarkastuksessa omalääkäri kysyi tuntuuko olo normaalilta, ja muistaakseni mittasi verenpaineen. Ei siis mitään sisätarkastusta ollut.
Omalle luonteelleni tuo sopi loistavasti, koska en välitä ylimääräisestä hössötyksestä.

Meidän lapsen ollessa päiväkodissa hänelle oli mahdollisuus ostaa lämmin lounas kuukausittaisella maksulla. Teimme sen, koska kaikki muutkin tekivät niin, ja lapsi olisi tod.näk. oudoksunut tilannetta ainoana matpakkelaisena. Se oli mielestäni suht hintava (n.700 nok, eli 70-80e/kk). Tosin ruoka oli laadukasta, sillä päiväkodissa oli oma kokki, joka teki lounaan lapsille.
Erityismaininnan saa ulkoilukulttuuri päiväkodissa! He retkeilivät PALJON, eikä siis ollut mikään liikuntapainoitettu pk. Lapset nukkuivat päiväunensa rattaissa ulkona katoksen alla jokaisena päivänä.

On monia muitakin asioita, mutta erityisesti noissa asioissa ikävöin Norjaan kovasti! Sitä ikävää ei ainakaan helpota tällaiset postaukset ja kuvat 😅❤️

Reply
Kerttu 17 lokakuun, 2019 - 2:09 pm

Hei! Samaa siskonikin puhui, Norjassa ajattellaan lähtökohtaisesti, että kaikki on hyvin. Toki tutkimuksia saa, jos on huolta. Myös kummityttöni päiväkodissa on kerran viikossa yhteinen ruoka, joka on maksullinen. Ilmeisesti jossain saattaa olla vielä useamminkin, mutta tosiaan maksaa erikseen. Ulkoilusta ja yleisestä reippaudestakin puhuimme siskoni kanssa, siellä todellakin rakastetaan ulkoilla ja urheilla <3

Reply
Merja 16 lokakuun, 2019 - 1:10 pm

Taas todistus siitä, mitä maksetuilla veroilla saamme.

Reply
Kerttu 17 lokakuun, 2019 - 2:10 pm

Niinpä, kyllä niillä paljon hyvää saadaan <3

Reply
L 17 lokakuun, 2019 - 8:06 am

Hyvä vaan, että ultria on vähemmän. Taisi olla juurikin Norjassa tehty tutkimus, jonka mukaan ultrat eivät ole ongelmattomia, ts. niillä voi olla negatiivisia vaikutuksia sikiön kehitykselle.

Reply
Kerttu 17 lokakuun, 2019 - 2:11 pm

Aivan, näin itsekin ymmärsin. Ajatellaan, että normaalitilanteessa kaikki menee hyvin ilman suuria tutkimusmääriäkin 🙂

Reply
Sarkku 17 lokakuun, 2019 - 1:19 pm

Hyvä kirjoitus, mut tuohon ei voi kyllä samaistua että lapsi jättäisi kaverisynttärit väliin treenien takia. Annammehan lasten olla lapsia, eikä harrastuksesta tulisi ystävyyttä tärkeämpää, eikä niin mahdottoman tavoitteellista. Myös miettiä siltä kannalta että miltä ystävästä tuntuu jos ei tule synttäreille jotka on kerran vuodessa ja treeneissä käydään monta kertaa viikossa.

Reply
Kerttu 17 lokakuun, 2019 - 2:16 pm

Moikka Sarkku! Tuntuuhan se ristiriitaiselta, mutta lienee harrastuksen valintakysymys. Jos joukkueurheilussa haluaa olla kilpatasolla, se vaatii sitoutumista sekä lapselta että perheeltä, etenkin kisakaudella. Jos joukkkueessa on 10 lasta ja jokainen on pois kaverisynttäreiden yms. syiden vuoksi, ei vain toimi. Aina on myös vaihtoehto harrastaa ”ei niin tavoitteellisella” -tasolla, vaikka aika nopeasti monessa lajissa harkkamäärät nousevat kun ikää tulee lisää. Toki tässä käytetään maalaisjärkeä ja lähimmät ystävät osaavat tarkistaa, miten pääsisi mukaan juhliin.

Reply

Jätä kommentti