Kolme kysymystä jokaiseen päivään

by Kerttu

Miten siellä on marraskuu mennyt?

Minä päätin testata, tuntuisiko marraskuu erilaiselta, jos silloin kiinnittäisi erityisen paljon huomiota hyvinvointiin ja mukaviin juttuihin. Kyllä, on ollut pimeää ja lenkkikengät ovat kuin kadonneet kaapin sisällä olevaan mustaan aukkoon. Mutta silti uusi asenne on tehnyt kaamoksesta pikkuisen helpompaa.

Varmaan monen asian summa, mutta viime vuosina olen pohtinut paljon hyvää elämää, balanssia ja onnellisuutta. Asioita, jotka tuovat hyvää mieltä tavalliseen arkeen. Olen aika rohkeastikin järjestellyt asioita niin, että hommat sujuisivat mukavasti ja jokaisessa päivässä olisi aikaa. Siis enemmän aikaa olla, nauttia, pysähtyä, levätä ja olla läsnä tai ehkä paremminkin nauttia arjesta sellaisena kuin se on.

Koko prosessi kiteytyy oikeastaan kolmeen kysymykseen, jotka joka päivä itseltään kysymällä voi lempeästi ohjata ajatuksiaan ja tekemistään.

1. Mikä on tärkeintä tänään? 

Maaretta Tukiaisen kirjan tärkein oivallus on poimia päivän tärkeimmät asiat ja järjestää ne mielessään. Itselläni on ainakin  taipumusta multitaskaukseen ja jos päivän to to listalla on 38 isoa asiaa, ei edes anna itselleen onnistumisen mahdollisuuksia. Siis vähemmän, mutta laadukkaammin. On ollut aika kiva huomata, että lähes joka päivä saa tärkeimmät tehtyä, kun niiden määrä ja haastavuus on suhteutettuna aikaan.

2. Miten palaudun?

Samalla kun miettii, mitä haluaa tehdä, on hyvä miettiä myös sitä, kuinka palautuu. Ensinnäkin on jo palauttava ajatus aamulla miettiä illan hetkeä lempisarjan äärellä, uuden sisustuslehden parissa, lenkillä tai  saunan lauteilla. Eihän se elämä todellakaan aina mene ihan kuin suunnittelee, mutta silti palauttavia hetkiä on ollut enemmän, kun niitä priorisoi. Tai jos päivän rauhallisin hetki on työpaikan kahvipaussilla, osaa siitäkin ottaa ilon erilailla irti.

3. Mistä olen kiitollinen?

Tämä on tuttua juttua kiitollisuuspäiväkirjoista, mutta itse vain annan ajatuksen tulla ja mennä ennen nukahtamista. En kirjoita mitään,  enkä käytä tähän erillistä työkalua. Ajattelen, mistä tämän päivän asioista, hetkistä tai kohtaamisista olen tänä iltana kiitollinen. En osaa medioida, enkä juuri malta joogata, mutta hetki tämän aiheen äärellä luo levollisen olon. Aina kun löytyy jokin aihe, ihan aina. Hassua, että päivän kohokohdiksi nousevat usein tosi pienet ja arkiset asiat.

Kuulostavatko ajatukseni tutuilta? Jotenkin tuntuu, että päivät menevät niin nopeasti, että ilman näitä ajatusharjoituksia aika vain kiitäisi sormien läpi. Haluan sopivasti jarruttaa soljuvia päiviä, myös niitä marraskuun pimeimpiä.

Sillä niiden ansioista valo tuntuu taas entistäkin paremmalta.

Saatat pitää myös

Jätä kommentti