Ystäväiset, se on perjantai!
Tänään olisi ollut tarjolla parikin eri pikkujouluvaihtoehtoa, mutta kotikissa se vaan kehrää kuvan maisemissa ja tunnelmissa. Listaan puuttuvat joululahjat ja kaivelen netin syövereistä herkullisimmat joulureseptit. Polttelen takkaa ja kynttilöitä, lämmitän saunan ja kuuntelen joululauluja.
Rehellisyyden nimissä tunnustan, että pesen myös vessat, pyöritän pyykkiä ja yritän saada viikon sotkut kuriin. Luultavasti kinaan viisi vuotiaan kanssa siitä, onko ok, jos äiti joskus voittaa Afrikan tähdessä. Sukellan pimeään sumuiseen iltaan lenkille koiran kanssa, joka mielummin nukkuisi talviunia jossain pehmoisessa ja lämpimässä.
Arkea ja elämää se on. Ja viimeistään silloin, kun kaikki päivän työt on saanut hoidettua, lapsen huoneesta kuuluu tasainen tuhina ja koirastakaan ei näy peittonsa alta kuin kuono, huokaisee onnellisena. Ruuhkavuodet koostuvat yleensä niistä asioista, joista on haaveillut.
Työstä, pienistä lapsista, asuntolainasta ja harrastuskuskaamisista. Rutiineista, jotka arjessa rasittavat, mutta joiden kadottua olisi hukassa. Kuulin hyvän aforismin, joka meni suunnlleen näin: ”Ajattele, että menettäisit kaiken sen, mikä sinulle on tärkeää. Ja sitten saisitkin sen takaisin. Kuinka onnellinen olisit silloin?”
Se päivä on tänään ja kaikki on tässä. Ei tarvitse menettää, että sitä osaa arvostaa.
Hyvää ja levollista itsenäisyyspäivän viikonloppua!
6 Kommentit
Niinpä. Vaikka välillä on tosi väsy, niin kyllä olisi elämä aika tyhjää ilman tätä kaikkea, josta saa olla tosi kiitollinen! 🙂 Mukavaa elämäntäyteistä viikonloppua kaikkine pyykkeineen, siivouksineen ja touhuineen!
Onneksi sitä osaa viimeistään illan tullen ajatella, miten ihanaa se kaikki elämä ja tohina onkaan. Mistään en luopuisi <3
Ihanasti sanottu Kerttu! 🙂
Juuri tällaisia kirjoituksia olen sinulta kaivannut. Osaat pukea kaikki ajatukset ja tunteet niin hienoon muotoon, että monesti haluan lukea kirjoittamasi tekstin uudellen. Tämän takia lähdinkin seuraamaan blogiasi ihan alkutaipaleelta asti. Onnenkantamoisella löysin blogisi alunperin, ja kirjoitustapasi ja elämänasenteesi tempaisivat mukaan. Toki kauniilla kodillanne ja hyvällä sisutusmaullasi on myös suuri vaikutus siihen, että seuraan blogiasi tiiviisti. 😉 Jossain välissä useasta blogiyhteistyöstä tuli vähän plääh-fiilis ja välillä rehellisesti sanoen jopa mietin, jaksanko enää jatkaa blogisi seuraamista. Onneksi jatkoin ja sinulta tulee taas näitä ”blogisi alkuajan kirjoituksia”. Kiitos, kun taas kerran toit hymyn huulille!
Hyvää itsenäisyyspäivää ja joulun odotusta! 🙂
Lämmin kiitos Leena sanoistasi! Blogi kulkee mukana, välillä kevyemmin ja välillä syvemmällä soutaen. Kiitos, että kuitenkin olet jaksanut jatkaa blogini lukemista. Yhteistöitä on muuten nyt suhteessä vähemmän ja se tuntuu ainakin itsestäni mukavalta tällä hetlellä. Panostetaan sitten laatuu, kun niitä on 🙂 Ihanaa joulun odotusta sinnekin!
Ihana pitsireunus tossa terassin kynttilässä. 🙂
Totta, se näytti tosi kauniilta!