Maailmalla on jo parin vuoden ajan noussut uusi jättineulonnan (giant knitting) trendi, josta syntyy mm. mielettömän muhkeita torkkupeittoja. Nyt villitys on saapunut Suomeenkin, mutta yksi asia sitä täällä pohjolan perukoilla hillitsee eli materiaalien korkea hinta.
Mutta ei se ihme ole, että tähän aikaan vuodesta kaivataan jotain pehmeää marraskuun ja maailman väliin. Jättitorkkupeitto näyttää ihanalta sisustuksessa niin sohvan kulmalla kuin vaikkapa sängyn puolipetauksessa.
Omaan silmään jättitorkkupeitoissa ihastuttavat erityisesti murretut sävyt; kitti, harmaa, luonnovalkoinen, roosa ja hiekka. Ehkäpä nämäkin henkivät sitä pehmeyttä, jota vuodenaika kaipaa vastapainoksi.
Youtube on pullollaan giant knitting-videoita, joten näppärimmät voivat tehdä itse omat peittonsa. Kustannuksia etukäteen säikähtämättä kysäisin tekstiititaitelijakummitädiltäni, että millainen homma tämä olisi. Ei kuulema ollenkaan mahdoton ja kunhan vaan materiaali löytyy, hän voisi tehdä niitä muillekin halukkaille. Että käsi ylös vain, ketä kiinnostaa saada oma upottavan ihana turvapeitto suojaamaan kaamokselta?
Muutenkin neulotut kuosit ihastuttavat tällä hetkellä ja sohvalla onkin uusi superpehmeä koristetyyny. Kunhan jonakin kauniina päivänä olisi edes hitusen päivänvaloa, näytän sen teillekin <3
Mitä sanoo raati jättitorkkupeitosta – hitti vai huti?
photos via boredpanda.com
24 Kommentit
Voi hitti! Mä myös kyselin tyttären kummitädiltä voisiko tehdä meille tuollaisen, vaikka joululahjaksi… vaan siinäpä selvisi meillekin, että niin helppoa kuin tuo olisi tehdä, maksaa ne langat suorastaan maltaita… olisko ollut 35 euroa kiloa ja torkkupeittoon menisi jotain 5-6 kiloa jos haluaa isohkon peiton? Siinä vaiheessa mä luovutin… Mutta hitsivie kun tekee tuollaista mieli! On tehnyt jo muutaman vuoden. Viime vuonna pyörittelin noita Etsyssa ostoskorissa mutta en raaskinut valmiinakaan tilata koska hinta yhtälailla korkea silloinkin… Mutta täältä siis varovainen käsi ylhäällä jos joku näitä innostuisi tekemään 🙂
Joku oli tehnyt vilteistä 🙂
Joo mä ostin tuolta jyskistä niitä 2.5euron fleecevilttejä ja leikkasin niistä siten että ne käy langaksi ! Tuli 40euroo hintaa plus toki puikot , kun joku kunnon paksu lanka ois maksanu monta kertaa enemmän..
Mun mielestä nuo on ihania! Ajattelin tehdä itse, vaikka en ole mikään käsityöihminen. 🙂 Saa nähdä mitä tulee…
Todellakin hitti, kiinnostaisi itsekin tehdä jos vain löytyisi sopiva materiaali!
Täyttä rakkautta! <3 itsekin kirjoittelin samaisesta jättineulepeitto-haaveesta ja yritin kysellä lankoja kun torkkupeittojen hinnat kuulosti netistä tilattuna niin kamalan kalliilta. Haaveilen itse vaaleanharmaasta peitosta 🙂
Työkaveri teki harjanvarsien avulla ja hieno tuli. Tosin aika kalliiksi kävi, niin lompakolle, kuin hartioille 😉
Täyttä rakkautta! <3 itsekin kirjoittelin samaisesta jättineulepeitto-haaveesta ja yritin kysellä lankoja kun torkkupeittojen hinnat kuulosti netistä tilattuna niin kamalan kalliilta. Haaveilen itse vaaleanharmaasta peitosta, mutta vielä ei ole löytynyt lankaa paikasta, jossa sitä olisi varastossa 🙂
Tottakai HITTI!Ehdottomasti haluaisin!??
Ovathan ne aivan ihanan näköisiä. Vielä en ole omaa versiota alkanut kaipailemaan, mutta ehkä sekin päivä tulee.
Tykkään ja suunnitteilla on itse tehdä jossakin vaiheessa 🙂
Mielestäni Paapo myy tähän tarkoitukseen lankaa:)
http://www.paapo.fi/langat/villalangat/kaupunkilanka-kaide-p-1512.html
Tässä linkki
Olen näitä myös ihastellut jo viime talvena kun näin ensimmäisiä. Tavallaan huvittaisi tehdäkin, mutta ehkä tämä kuitenkin on sellainen nopsaan ohi menevä juttu, enkä ehdi saada aikaiseksi 😀
Mä olen sitten se vastarannan kiiski, en yhtään ilostu näille. Ostin toissakesänä aivan ihanan viltin, Ressu aiheisen, Tenavista, Saksasta ja se on siis ihan mielettömän pehmeä, sopivan kokoinen jne.
Nyt syksyllä löysin Vennin, kettuaihe, maksoi alle 20 euroa, sama juttu, pehmeä, ihana. Näillä meidän perhe pärjää.
Näin kun joku oli tehnyt tälläisen käsillä, eli kädet olivat puikot. Itse olen opiskellutkin neulesuunnittelua, eli tekeminen ei olisi ongelma, varsinkin jos käsivarret voi korvata puikoilla, mutta ideana noup.
Mä oon nähnyt vastaavia neulottavan halvoista fleecepeitoista leikatuista suikaleista. Hauskoja! 🙂
Pastellimajan Hanna teki kyseisen peiton itselleen, kannattaa kurkata kuvat ja vinkit hänen blogistaan.
Minusta tuntuu, että kyseessä on melko nopeasti ohimenevä ihastus. Mietinkin, että mitä peitolle sitten tapahtuu, jos/kun ihastus menee ohi. Löytyykö peitolle uutta kotia, etenkin jos on ollut kallis hankinta? En halua hankkia ”turhaa” tavaraa, joten neulottu kauniin värinen tyynynpäällinen voisi riittää minulle ja olla pitkäaikaisempi hankinta. Sellaisen voisi tehdä itse:)
Tämä ollut itellä haaveena lähinnä sängyn jalkapäähän koristeeksi 🙂 Nähnyt kun jotkut kutovat käsillä. Kapeamman peiton voisin itekki tekassa tai äidille antaa työn alle 🙂 Kapeampi ei painais niin paljon, mutta antais kivaa ilmettä sänkyyn.
Kiitos Marjallekin jo yllä vinkkauksesta! Minä tosiaan tein itselleni jättipeiton tänä syksynä ihan käsillä neuloen. Koska 100% merinovilla on tosiaan melko tyyristä, en enää raaskinut puikkoihin sijoittaa. 120cm leveän peiton teko onnistui vielä omilla käsivarsilla, isompaan tarvitsee sitten jo puikot tai niitä vastaavat putkilot. Itse ajattelin langan hinnan niin, että onhan siinä kuitenkin 3kiloa merinovillaa. Maksaisi saman määrän ostaminen myös ohuempana lankana. Ja äitiltäni olen jo oppinut, että itsetehdyissä käsitöissä kannattaa satsata materiaaleihin. Siksi en itse halunnut lähteä tekemään edullisesta fleecestä. Luonnonmateriaali on aina kuitenkin ihan eri juttu. Mutta makuasioita nämäkin.
Peitto on todella helppo ja NOPEA tehdä itsekin, ei ehdi hartiat tässä touhussa kipeytyä, mutta hiki kyllä tulee, joten miltei nudistineulontaa on parasta harjoittaa.
Jopa mies tuumi yksi ilta, että onpa muuten lämpöinen peitto, kun oli vetänyt sen jaloilleen leffoja katsellessaan :). Mullehan tuo on ollut täällä brittikodin sisälämpötiloissa aivan ehdoton lisä untuvapeiton ja kuumavesipullon seurana lämpimänä pysymiseen. Ja halvempi keino pysyä lämpimänä kuin sähkö 😀
Itsellänikin tämä jättineulospeite on
Hienosti jäänyt lause kesken kun kone jumahti täysin … nyt vasta sain sen toimimaan.
mutta jatketaan lausetta … ollut haaveissa jo toista vuotta. Ekaa kertaa taisin sen bongata Instassa tai Pinterestissä ja peite kyllä heti vangitsi katseeni.
Nyt sitten Pirkolan Annan lankavinkin myötä olen vakavissani miettinyt tällaisen jättipeitteen tekemistä. Anna itse on tehnyt merinovillatopsista niitä todella kauniita ja herkkiä Bounce-ryijyjä. Hän hankkii langat nykyään Suomesta http://www.tjockt.fi osoitteesta. Kyseisestä verkkokaupasta löytyy myös sopivat langat myös näihin peitteisiin. =)
Oho, tämä on mulle ihan uusi juttu! Mutta ovat kyllä todella pehmoisen ja mukavan näköisiä! Ottaisin varmasti itsellenikin! Marraskuun ja maailman väliin todellakin tarvitaan jotain pehmeää!
Hei! Jättipeitot ovat ihania! Isona ongelmana on vain sopivan materiaalin löytäminen. Merinovilla on kuvissa ihanaa, mutta nukkaantuu ja huopuu heti kun lapsi kerran peiton päällä pyörähtää. Monen kuukauden materiaalietsintäni ykköseksi nousi Kaupunkilangan Kaide, joka sekin kyllä nukkaantuu ja huopuu helposti. Minä vielä etsin täydellistä lankaa, sillä 250e lankainvestointia en halua tehdä ennen kuin olen varma että materiaali toimii. 🙂