Uusi arki on meillä on tavallaan käynnistynyt, vaikka yhä vanhassa kodissa olemmekin. Lapset ovat aloittaneet uudessa päiväkodissa ja koulussa ja olen heistä kovin ylpeä, niin hienosti on alkanut. Toki samaan aikaan tiedän, että vielä monenlaista sopeutumista on edessä ja oma roolini on olla apuna ja tukena kaikissa käänteissä.
Tytär täytti kymmenen vuotta. 10! Sehän tarkoittaa myös sitä, että itse olen viettänyt elämästäni vuosikymmenen äitinä. Kasvua ja oppimista on riittänyt molemmilla. Joka päivä olen kiitollinen tästä reippaasta, avoimesta ja empaattisesta neidistä. Hän on ollut kiinnostunut tästä blogi- ja sometyöstäni jo vuosia ja ihmetellyt, miksi ei saa olla enemmän mukana.
Olen selittänyt, että haluan hänen olevan riittävän vanha pohtimaan, mitä kanavissani esiintyminen käytännössä tarkoittaa. Mitä on sosiaalinen media sen hyvine ja huonoine puolineen, mahdollisine riskeineen. Kuinka jokainen kuva, jonka verkkoon lataa, jää sinne ikuisesti. Ja miten internetin aalloilla voi olla ihmisiä, jotka ovat ilkeitä tai jopa rikollisia.
Hän on saanut harjoitella sosiaalista mediaa omissa lasten kanavissaan, minun tuellani ja vastuullani. Uskon tekemällä oppimiseen ja siihen, että keskustelun kautta saadaan parempia tuloksia kuin asioita piilottamalla tai kieltämällä. Hän on näppärämpi editoimaan videoita kun minä ja usein hoksaa tekniset temput minua nopeammin.
Sosiaalinen media on tätä päivää ja tulevaisuutta. Se ei ole tietenkään pakollinen osa elämää, mutta jos kiinnostusta on, en näe järkeväksi kieltääkään. Parhaimmillaan se voi tarjota ystäviä, vertaistukea, tietoa ja osaamista, joka tuo mahdollisuuksia vaikkapa työelämässä.
Niinpä tässä kymmenen vuoden virstanpylvään kohdalla sovimme, että nyt on hyvä aika antaa hänellekin pikkuisen jalansijaa äidin kanavissa. Koska next generation on liikkuvan kuvan ystäviä, sisältö painottuu Instagram Storyyn.
Kannattaa siis ottaa seurantaan @modernistikodikas, jos uuden sukupolven käsitykset vaikkapa lastenhuoneen sisustamisesta kiinnostaa. Katsotaan, mikä kaikki meitä yhdessä sisustuksen lisäksi inspiroi; kirjat, matkat, vaatteet ja ajatukset elämästä nyt ainakin.
Poikani osalta jatkan samaa linjaa. Hän on vielä liian pieni päättämään esiintymisestään.
Ps. Otamme ilolla vastaan postaustoiveita!