Yli neljä kuukautta meni ilman, että kävimme mökillä. Miten voi olla, että jollain tavalla unohdin sen, millaista siellä on? Tai tarkemminkin sen, miltä siellä tuntuu.
Mökkisyksy meni aika surkeasti, sillä muutimme elo-syyskuun vaihteessa ja oli vain pakko saada vanha koti pakettiin ja uudessa elämä alulle, siinä ei ehtinyt mökistä nauttimaan. Sitten tuli käsittämättömän pimeä marraskuu ja talvi nappasi otteeseensa.
Me emme pitäneet tänä talvena tietä auki mökille, joten emme ole käyneet siellä. Kunnes nyt.
Auto piti jättää kilometrin päähän, sillä jäinen jyrkkä ja mutkainen alamäki olisi ollut kitkarenkailla liian suuri riski. Kävelimme mökille evätreppu selässä, jutellen kepeäisti, mutta molemmilla aikuisilla stressi mieltä painaen. Vielä viimeinen mutka…
Astuimme mökin pihaan sanomatta sanaakaan. Tunsin, kuinka pulssi tasaantui ja hartijat laskivat paikoilleen. Kuulostaa ehkä liioittelulta, mutta syvä rauha laskeutui mieleeni. Ihan kun olisimme saapuneet paikkaan, jossa olemme turvassa.
Ehkä olemmekin.
Mökki oli talvehtinut upeasti. Kaikki on hyvin. Hirsirakennus näytti voimansa, sillä terve rakennus hengittää, eikä kerää kosteutta eikä haitallisia mikrobeja. Hirsirunko myös tasaa ulko- ja sisäilman lämpötila- ja kosteuseroja. Kaikki tekstiilitkin olivat rutikuivia.
Jäät tekivät lähtöään ja aurinko kiersi reittiään mökkipihan ympäri. Otin harjan ja aloin putsaamaan terasseja; harjasin, harjasin ja harjasin.
Kuivuneiden lehtien lisäksi puhdistin mieltäni ja samalla, kun kauniisti harmaantunut lehtikuusiterassi pääsi loistoonsa, mieleni keveni.
Vierailu mökillä teki niin hyvää ja tämän kesän lomakohde on aikalailla selvillä. Mökki on niin lähellä, että siellä voi hyvillä mielin olla eristyksissä juuri nyt suosituksien mukaan. Vielä pitää säätää akut sun muut kohdalleen, että pääsemme yöksi.
Mutta pian.
Taidamme tilata mökkitielle hiekoituksen ja aloittaa mökkikauden. Tämä lupaa sitä, että pystymme mökkeilemään reilusti yli puolet vuodesta, joka oli meidän tavoitteemme.
Luonnolla on ihmeellinen voima, ei aliarvioida sitä ainakaan nyt.