Epätietoisuus ja ristiriitaiset tunteet ovat pinnalla. Meidän pienen pojan maailmassa isoin pettymys oli se, että odotetut kaverisynttärit peruutettiin. Niihin oli laskettu öitä, suunniteltu ohjelmaa ja tarjoiluita. Koin, että tässä tilanteessa kun muukin harrastustoiminta on katkolla, on parempi siirtää myös juhlat.
Sukulaissynttäreitäkin pienennettiin, mutta onneksi se ei päivänsankaria haitannut. Nämä olivat muuten ensimmäiset lastensynttärit tässä kodissa. Viisivuotiaan pojan hittilahjoja olivat mm. ajastin (sellainen kello, jolla otetaan aikaa esim. urheilukisoissa, Clas Ohlsson ainakin myy), Legot, Nerf-liivit (saa niitä pehmopanoksia taskuun) ja kirja ja kummitädin itse tekemät villasukat.
Tarjoiluissa menimme aika perinteisillä linjoilla: kakku on juhlapöydän kunkku ja sen kaverina suolaisia piirakoita, muffineita, hedelmää ja sen sellaista. Kakkua oli tällä(kin) kertaa riittävästi, olihan varautunut alunperin isompaan joukkoon. Onneksi se maistui hyvin ja sitä santsattiin moneen kertaan. Kiitos Laura Suhannolle kakusta, oli ilo tukea pienyrittäjää tällaisena aikana.
Pieniä ilonpilkahduksia tarvitaan nyt erityisesti. Vaikka isoja kokoontumisia kannattaa välttää, voi pitää vaikka pienet juhlat oman perheen kesken.
Itse sain ainakin eilisestä todella paljon virtaa ja hyvää mieltä, tuli sellainen olo hetkeksi, että kaikki on mallillaan ja järjestyy. Myös lasten huolettomuus ja onnellisuus tarttuvat. Pidetään huoli siitä, että me aikuiset imemme lasten asennetta, eikä toisinpäin. Vaikka tarkkuutta vaaditaan, se ei tarkoita, että elämästä pitäisi kaikki ilo karsia.
Lasten huolettomuus ja onnellisuus tarttuvat. Pidetään huoli siitä, että me aikuiset imemme lasten asennetta, eikä toisinpäin.
Tämän viikon motto lienee, että päivä kerrallaan eteenpäin. Nyt kun lapsilla ei ole harrastuksia, voi kotosalla tehdä sellaisia asioita, joihin ei ole normaalisti niin aikaa.
Miten olisi kotoilukekkerit? Lapset eivät muuten kaipaa juhlahetkeen mitään kovin kummoisia juttuja: kurkkaapa löytyykö jostain kaapin perältä tai juhlatarvikelaatikon kätköistä serpentiiniä tai ilmapalloja? Lapsilla on takuuvarmasti ohjelmaideoita; miltä kuulostaisi aasinhäntä-leikki tai aarteen etsintä kotosalla?
Meidän viisivee oli onnellinen pienistä juhlistaan ja kaverisynttäreiden peruuntumisen harmitus on laantunut. Pienetkin tuntuvat ymmärtävän kohtuullisen hyvin tilanteen ja saattaapa olla, että heille lisääntynyt koti- ja perheaika on vain positiivinen juttu. Liikaa ei kannata murehtia ennakkoon.
Voimia ja ilonpilkahduksia uuteen viikkoon! ♥
2 Kommentit
Onnea teidän viisivuotiaalle! Meillä ollaan vähän samassa tilanteessa; kahden viikon päästä olisi ollut tarkoitus järjestää myöskin pojan ensimmäiset kaverisynttärit leikkimaassa. Vielä ei olla otettu puheeksi, että juhlat joudutaan perumaan. Ei varmaan tule olemaan helppoa, mutta luulen kyllä, että pienikin ajan myötä ymmärtää ja oman perheen kesken toki juhlistamme synttäriä. Lapset pitävät aika hyvin kiinni hetkessä ja heidän avullaan ei vaivu pelkkään synkkyyteen. Vaikeista ajoista huolimatta meillä on kuitenkin monet asiat vielä aika hyvin, jos vertaa vaikkapa sotaa pakeneviin ihmisiin, joilla ei ole kotia eikä mitään. Itsekin yritän nyt asennoitua positiivisesti nauttimaan kiireettömyydestä ja ajasta perheen kanssa, tiedostaen kuitenkin samalla olevani etuoikeutettu, kun kummankin perheemme aikuisen työtä on mahdollista tehdä etänä ja lapsen voi pitää kotona hoidosta. Tuo teidän ikkunasta avautuva maisema ihastuttaa aina vaan!
Hei! Hyvännäköinen tuo ekassa kuvassa oleva mekkosi! Kysyisin, minkä merkin se on? Lisäksi kysyn toiseen aiheeseen liittyen eli en muista missä postauksessa pohdiskelit eri terassimateriaaleja ja pyysit ja sait kommentteja. Olisin halunnut lukea vielä nuo läpi. Lehtikuusta materiaaliksi mekin harkittu, mutta mietityttää se harmaantuminen, että onko silti modernimman näköinen, jota haluaa vai onko harmaus sellaista ”ajan patinoiman näköistä maalaisromanttista” jota ei tavoitella..