Elämme poikkeuksellisia aikoja, eikä taida löytyä yhtään ihmistä, jota koronavirus ja sen aiheuttamat muutokset eivät koskettaisi. Olen etätöissä ja peruutimme pääsiäisen Legoland-matkan sekä pojan kaverisynttärit. Tyttären odotetut voimistelukisat ovat peruttu ja kaikenlaista muutakin. Lähipiirissä on jo karanteenia. Olo on varmasti monella epäuskoisen hämmentynyt.
Mitä nyt sitten? Kun kaikki muu on epävarmaa, yksi on varmaa. Kodin merkitys korostuu.
Nyt meillä on aito mahdollisuus (en käytä sanaa pakko), keskittyä lähimpiin ihmisiin ja omaan kotiin. Tilanteesta huolimatta etsiä hyviä puolia siitä, että saa olla omassa kodissa. Jos on terve, voi tehdä juuri niitä kotiprojekteja, joihin ei ole ollut aikaa tai mahdollisuutta. Järjestellä arkea toimivammaksi, sillä kun normaali arki koittaa, se on ihanampaa kuin pitkään aikaan.
Kun normaali arki koittaa, se on ihanampaa kuin pitkään aikaan.
Uskon, että tilanne on meille hyvä muistutus siitä, mikä on oikeasti tärkeää. Terveys ja hyvinvointi. Perhe, ystävät, työ ja harrastukset. Tukiverkot ja toimiva arki.
Nyt on tärkeää a) ottaa varman päälle ja b) olla hätääntymättä. Tuetaan toinen toisiamme ja ennen kaikkea heikommassa asemassa olevia kaikin keinoin. Kyllä tästä selvitään, sanoi presidenttikin.