Elokuu rullaa jo hyvää vauhtia ja elämä maistuu vahvasti arjelta. Olin oikein onnellinen, kun koulut käynnistyivät ja saatiin viimeinenkin lomalainen perheestä aamuherätysten pariin. Kesää leimasi vahvasti perheemme aamuvirkkujen ja illantorkkujen elämien yhteensovittaminen, ei ole aina helppoa kun toinen lapsista herää klo 7 ja toinen mielellään kymmenen jälkeen.
Koulujen alku merkitsee myös ryhtiliikettä. Minun ajatusmaailmasssani vuodessa on kaksi alkua: tammikuu ja elokuu. Silloin pistetään prosessit kuntoon ja sitten taas annetaan elämän liikkua rennosti kohti sitä seuraavaa ryhtiliikettä.
1. Karsiminen & järjestäminen
Odottelen sitä suurta sisustusinspiraatiota ja hyggehurmaa, mutta sille ei ole tilaa, ennen kuin olen järjestänyt paikkoja kuntoon. Meillä ei yhtään liikaa säilytystilaa, joten kaikenlainen jemmailu kostautuu välittömästi. Olen allerginen turhalle tavaralle ja ennen kaikkea tarvittavien tavaroiden etsimiselle.
Syksy alkaa käymällä läpi arjen kannalta kriittiset paikat; eteisen kenkä- ja vaatekaapit, keittiön kippo- ja kuppiosaston sekä varastotilan, jolle uusi sesonki aiheuttaa aina extrapainetta. Siispä heippa uimapatjat ja piknik-korit, tervetuloa syysharrastusten varusteet!
2. Viikon suunnitelma
Arkea auttaa valtavan paljon se, että viikolle on jonkinlainen suunnitelma. Se saa toki elää tilanteen mukaan, mutta auttaa kummasti arjen mikromanageerauksessa, kun koko perheellä on suhteellisen samanlainen käsitys päivien kulusta ja vastuualueista. Paras vinkkini on, että jos haluat jotain, avaa suusi. Yritän muistaa tämän myös itse, sillä on aika kohtuutonta olettaa kanssaihmisten olevan ajatustenlukijoita.
Siispä kuka, mitä, missä ja milloin:
– perheenjäsenten harrastukset, niihin liittyvät varusteet ja kuskaukset
– työvuorot ja mahdolliset työmatkat tai muut pakolliset, ei normaaliin aikaan tapahtuvat menot
– kaupassa käynti, ostoslista ja pääpiirteissään ajatus siitä, mitä tällä viikolla syödään
– omalla kohdallani edes jokin harata toive siitä, milloin saan kirjoittaa tätä blogia. Harmittaa kun tätä aikaa en olen priorisoinut ja se valuu jonnekin.
Paras vinkkini on, että jos haluat jotain, avaa suusi.
3. Siivousvastuut jaettuna, omien jälkien hoitaminen
Tunnustan, että tänään sunnuntaina vapaapäivästäni kolme tuntia tavaroiden järjestelyyn käyttäneenä olen ollut turhautunut. Miten se arjen tavarahallinta on niin vaikeaa välillä myös itselleni? Neljän hengen perheessä tavaraa kulkee jatkuvasti jonnekin ja tuntuu, että itse viet aina sen saman Aku Ankan pois keittiönpöydältä tai sujautat tuhannennen keran hiusharjan eteisen pöydältä vessan laatikkoon tai kuivaat suihkun lattian mennessäsi kylppäriin.
Miksi näitä pieniä, helppoja ja yksinkertaisia hommia voi jokainen tehdä itse?! Onneksi kettereä koiranpentumme pakotti myös lapset käyttämään astianpesukonetta, sillä pöytään ei voi jättää likaisia astioita.
Olen ehkä vähän lepsu äiti ja passaan tarpeettomasti, mutta sillä vain kaivaa itseään syvemmälle kuoppaan oman elämänsä kodinhoitajana. Arki tuo tullessaan myös siivousvastuut ja ennen kaikkea vastuun korjata omat jälkensä. Vaikka meillä käy Siistiksi.fi-ammattilaiset säännöllisesti, ei tätä tavararallia pelasta muu kuin jokaisen vastuunkanto ja viitsiminen.
Olen joskus vähän lepsu äiti ja passaan tarpeettomasti, mutta sillä vain kaivaa itseään syvemmälle kuoppaan oman elämänsä kodinhoitajana.
Bonuksena on joka elo- ja tammikuinen ryhtiliike ruokavaliossa ja liikunnassa. Kaikki rutiinit tuntuvat loman jälkeen erityisen ihanalta, eikä haittaisi, jos farkkujen nappi ei kiristäisi. Elokuu on positiivisella tavalla paluu perusasioiden äärelle.
Samalla kun arjen saa haltuun, pysyy myös järki mukana. Hyvällä suunnittelulla otsasuoni ei tykytä arjen kiireessä. Ja mikä parasta, kun perusasiat on hallinnassa, voi ottaa muuten ihan rennosti ja nauttia elämästä.
Miten siellä on arki alkanut? ♥