Isoja ja pieniä haasteita

by Kerttu

Maailma pitää saada valmiiksi ennen viikonloppua tai lomaa? Tuttu tunne ehkä monelle. Aamulla heräsin liian aikaisin mielessä pyöriviin töihin, juuri niihin ärsyttäviin pikkuhommiin, joita niin mielellään lykkäisi mukavampien asioiden tieltä. Kirjoitin kaikki ylös, numeroin ne järjestykseen ja nyt alan nitistämään niitä yksi kerrallaan.


Se joka sanoi, että työt eivät stressaa ihmistä on ihan oikeassa. Tekemättömät työt sen tekevät.

 

 

Tänä iltana haluan, että edessäni on tämä näky; takkatuli, kynttilät ja lukematon sisustuslehti. Luulen tarvitsevani latautumista erääseen suureen koitokseen, tahtojen taisteluun ja isoon muutokseen, johon tarvitaan päättäväisyyttä, kylmähermoisuutta, sitoutumista ja myötätuntoa enemmän kuin koko viikon to do-lappujen tehtäviin yhteensä.

Pojan on aika luopua tutista. Wish me luck! (Ja kerro miten se tehdään kivuttomimmin.)

Saatat pitää myös

30 Kommentit

Riikka helmikuu 24, 2017 - 9:55 am

Toimivin niksi on leikata tuttiin viilto tai jos se ei auta, niin leikkaamalla kumiosa kokonaan poikki. (Meillä toimi jälkimmäinen ???) Yhden illan itkulla selvittiin ja ihmettelemällä yhdessä miten tutti onkin mennyt rikki ?

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas helmikuu 24, 2017 - 6:30 pm

Moi! Tuotakin on mietitty. Poika on sen verran kiinni tutissa, että tuskin luovuttaa sitä vapaaehtoisesti esimerkiksi oravanpoikasille 😀

Reply
Mariliina / Villa Ilona helmikuu 24, 2017 - 9:57 am

Tsemppiä koitokseen! Meillä tutit vietiin aikoinaan ulos oravavauvoille. Vastineeksi oravaäiti oli tuonut samalle paikalle uuden lelun. 🙂
Jos tuttien perään lapsi muutaman kerran aluksi kyselikin, todettiin vain ilman suurempaa numeroa että ne on niillä pienillä oravilla jotka niitä tarvitsee. 🙂

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas helmikuu 24, 2017 - 6:31 pm

Meidän poika on niin addiktoitunut tuttiin, että ei varmasti vapaaehtoisesti anna sitä kenellekään. Jos jätetään se tuohon lähimetsään, niin hän käy kesään saakka sitä sieltä etsimässä 😀 Tytön tutit vietiin possuvauvoille ja se meni hyvin, mutta nyt on vähän haastavampi tapaus kyseessä, huh!

Reply
Marita helmikuu 24, 2017 - 11:16 am

Leikkaa tutin päästä joka päivä milli pois. Lopulta on niin nysä että ei enää pysy suussa eikä kelpaa käyttöön.

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas helmikuu 24, 2017 - 6:32 pm

Jotenkin tuntuu että kertarykäisi saattaisi toimia meillä paremmin. Jos se tutti vaan menee kunnolla rikki? 🙂

Reply
Legolääkäri helmikuu 24, 2017 - 11:17 am

Sama oravametodi meilläkin ollut käytössä.
Lapsesi on vielä niin pieni että terveydellisistä syistä ei ole vielä kiire luopua tutista. Parivuotiaaksi voi hyvin olla tutti käytössä.
Tsemppiä??

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas helmikuu 24, 2017 - 11:28 am

En usko itsekään, mutta poika täyttää muutaman viikon kuluttua kaksi vuotta! Tutti on tosi tärkeä hänelle, mutta vaikuttaa puheeseen, joten olisi varmaan hyvä hetki jo opetella olemaan ilman. Meillä on nyt lomaa, joten siirtymälle olisi siksi hyvä hetki 🙂

Reply
Legolääkäri helmikuu 24, 2017 - 10:29 pm

Voi pojat! Justhan sä palailit töihin äitiyslomalta. Mihin nämä viikot ja kuukaudet oikein menevät? Muistelin että lapsi on reilun vuoden vanha?

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas helmikuu 27, 2017 - 10:09 pm

No sanopa muuta, aika juoksee vauhdilla!

Reply
Jonsku helmikuu 24, 2017 - 12:02 pm

Meillä on myös ollut käytössä tuo edellä mainittu niksi, että tutin imuosasta leikataan pieni pala pois. Ei kelvannut tutti enää 🙂
Yksi lapsista vei tutit itse roskiin kun sitä pyydettiin, eikä niitä enää kaipaillut 🙂
Ja yksi luopui tuteista antamalla ne lintuvauvoille 🙂
Ja tässä voisi tepsiä myös sama kuin tissiltä pois vieroitettaessa eli laittamalla tuttiin muutama tippa sitruumehua “Hyi, tutti on mennyt pilalle, ei voi enää imeä” 😀
Isot tsempit sinne tuttivieroitukseen <3 Kyllä se hyvin onnistuu 🙂 Kohta ei koko tuttia enää muistetakaan 🙂

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas helmikuu 24, 2017 - 6:34 pm

Teillä onkin monenlaista kokemusta. Meillä tyttöä jätti tutin ihan nätisti possuvauvoille, mutta pojalle tutti on niin tärkeä, että ei varmasti anna sitä vapaaehtoisesti kenellekään. Ehkä pitää vain rikkoa tuttia ja kertoa, että sitä ei voi enää syödä…? Ja sitten heitetään se yhdessä roskiin.

Reply
Sari N. helmikuu 24, 2017 - 1:17 pm

Meillä vietiin tutit pääsiäisen aikaan ulos pensaan juureen pääsiäistipulle, joka oli muninut seuraavana päivänä vastalahjaksi suklaamunia. Luopuminen kävi tarinan kautta helposti.

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas helmikuu 24, 2017 - 6:34 pm

Ihana idea! Mutta meidän poika ei anna tuttejaan tipuille tai pupuille, niin tärkeitä ne ovat 😀

Reply
Suski helmikuu 24, 2017 - 2:43 pm

Tuo leluun vaihtaminen toimi meillä 🙂 tyttö sai valita lelukaupasta uuden legopaketin ja tutit annettiin vauvoille. Illalla kyseli muutamaan otteeseen tuttia mutta muistutettiin että sinähän sait legot ja vauva tutin. Pientä itkua oli ennen kuin nukahti unilelun kanssa. Helposti sujui!

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas helmikuu 24, 2017 - 6:35 pm

Ihana kuulla, että vieroitus on mennyt hyvin! Jospa meilläkin 🙂

Reply
Miina helmikuu 24, 2017 - 5:23 pm

Meilläkin leikattiin tutin päät pois kokonaan. Tyttö nukkui pari yötä tutit käsissä ja välillä yritti niitä syödäkin, mutta luovutti kun se ei onnistunut.!

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas helmikuu 24, 2017 - 6:35 pm

Kiitos Miina! Tuo voisi toimia meilläkin. Kun tutti on rikki, lapsi hahmottaa asian paremmin kun sen, että ne vaan yhtäkkiä katoaa jonnekin.

Reply
Milla helmikuu 24, 2017 - 6:50 pm

Meillä vieroitus meni niinkin yksinkertaisesti, että leikattiin tytön kanssa yhdessä tutti halki ja laitettiin pois 🙂 Kyseli sen perään paristi, mutta sitten muisteltiin kuinka oltiin se leikattu kahtia. Säilyttiin ihme kyllä ilman suurempia itkupotkuraivareita.

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas helmikuu 27, 2017 - 9:38 pm

Tämä toimi meilläkin, kiitos kun jaoit tarinasi <3

Reply
Kirsi helmikuu 24, 2017 - 6:51 pm

Tähän on mielestäni vain se yksi ja ainoa tapa.Eli kerralla tutti pois ja ehdottomasti ei minkäänlaista paluuta entiseen!
Se miten se tehdään voidaan tehdä miellyttävämmäksi eli viedä tutit metsään oravan tai linnun poikasille.Ne tarvitsevat niitä nyt enemmän,koska perheessä on nyt iso poika,joka voi ne jo luovuttaa.Ensimmäiset päivät ja viikko eivät tule olemaan helppoja,mutta kehut ja pettymyksen ja kiukun kohdatessa syli auttaa.
Voimia teille ja tsemppiä,kyllä tämä onnistuu ❤

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas helmikuu 27, 2017 - 9:39 pm

Just näin, kerralla vain ja sitten se unohtuu pikkuhiljaa. Tänäänkin tuttia kyseltiin, mutta ilman itkua. Onneksi meni näin hyvin tämä vieroitus! <3

Reply
Sofia helmikuu 24, 2017 - 7:49 pm

Olin kaukaa viisas ja riistin tutin jo reilu yksi vuotiaalta. Kävi helposti 🙂 sen sijaan nukkumisesta taistellaan edelleen 5v. kanssa 😀

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas helmikuu 27, 2017 - 9:40 pm

No, säädön määrä taitaa olla lasten kanssa vakio 😀

Reply
Sade helmikuu 24, 2017 - 10:08 pm

Meillä mummi sanoi että rotta vei sen. Itse teki mieli antaa se takaisin mutta en onneksi tehnyt niin. Parin päivän päästä tutti oli unohtunut.

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas helmikuu 27, 2017 - 9:41 pm

Onneksi lapsi sopeutuu nopeasti. Pääasia, että aikuisilla linja pitää 🙂

Reply
Jen helmikuu 24, 2017 - 11:34 pm

Tsemppiä! Mulla saman ikäinen poika ja nyt neljäs päivä ilman tuttia. Olin varma, ettei onnistu ikinä kun oli siinä niin kiinni eikä raivareita saanut poikki millään muulla! Meillä oli talon parhaat tutit sopivasti hukassa, ja varatutti joka ei ollut niin mieluinen, oli käytössä. Huomasin, että pureskeli sitä vain ja pyöritteli käsissään. Sit koin tilaisuuteni koittaneen ja kysyin, että jätetäänkö iso poika tutti pois matkasta kun olimme lähdössä hakemaan isoveljeä. Sen jälkeen en ole tuttia enää antanut ja on alkanut puhumaan niiiin paljon enemmän! Unille menossa tarjoan vesipulloa tutin tilalta ja syli on myös se mikä lohduttaa tutin sijasta (pari hankalampaa nukutusta, lopulta nukahti syliin). Kaupunkireissuilla sataa erilaista naksua ja raksua mukana, että raivarit saa katkastua niillä. Minusta tuntuu, että puhe lähti ihan lentoon ja muutenkin kasvoi isoksi pojaksi samantien. Mielen lujuutta vaan, että nyt tutit pois ja muutaman päivän otetaan vastaan sitä mitä tulee. Meillä ainakin oli niin paljon helpompi kuin mitä pelkäsin, hyvin se menee! 🙂

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas helmikuu 27, 2017 - 9:42 pm

Hienoa kuulla, että homma on voiton puolella sielläkin! Ja tosiaan pitää ottaa jotain naksua tai taaperopatukka varalle mukaan, jos tilanne alkaa eskaloitumaan väärässa paikassa 😀 Meilläkin poika puhuu tosi paljon enemmän nyt, kun ei ole tulppa koko ajan suussa, ihana seurata uusien sanojen kehittymistä!

Reply
Lirulaa helmikuu 26, 2017 - 9:43 pm

Vinkkinä, et meillä mies keksi antaa tutin korvikkeeksi nukkumaan mennessä xylitol-pastillin. Oli lapsella jotain mieluista suussa pyöriteltävää.

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas helmikuu 27, 2017 - 9:43 pm

Hyvä idea tuokin! Meillä on nukkumaan meno sujunut yllättävän hyvin <3

Reply

Jätä kommentti