Mukavaa sunnuntaita!
Tämän ajan suurimpia sisustustrendejä ovat yksilöllisyys, ekologisuus ja rentous. Ne eivät ole samanlaisia trendejä kuin vaikkapa sametti materiaalina tai lasiovet tilanjakana, vaan enemmänkin meitä yksilöinä ohjaavia valintoja. Omaperäisyys ja kekseliäisyys eivät mene pois muodista.
Viime postauksessa puhuin somesisustamisen kuplasta, joka syntyy siitä, että kuluttaa juuri omaan makuun sopivia medioita. Enhän itsekään juuri osta lehtiä tai lue blogeja, joissa esitellään maalaisromanttista sisustamista ja sitten yllätyn, kun Asuntomessujen paras sisustus-kisoissa sellaiset pärjäävät loistavasti.
Trendi-sanaan kannattaa suhtautua aina vähän pilke silmäkulmassa. Jotkut pitävät trendejä huonoina, kertakäyttökulttuuriin liittyvinä asioina, mutta kehitys tarvitsee niitä. Jotkin asiat vain nousevat hiteiksi tai ilmiöksi, vaikka toki ymmärrän, että takana on paljon myös kaupallista laskelmallisuutta.
Konmari, hygge ja fenshui ovat meille jo tuttuja sisustukseen ja kotiin liittyviä sanoja, mutta mitä kummaa on wabi sabi?
Wabi sabi poksauttaa täydellisyyden kuplan. Sana on japania ja se kuvaa kauneutta, jota on keskeneräisyydessä ja epätäydellisyydessä. Se on ylistys rennolle huolettomuudelle.
Emmehän me oikeasti tarvitse trendiä sille, että kodissa saa näkyä elämä, mutta epätäydellisyyden esillenostaminen on varsin tervetullutta. Meillä on ollut vauhdikas viikko ja koti on tällä hetkellä erittäin wabi sabi; sisustustyynyt vähän sohvan suunnalla, puoliksi rakennettu palapeli matolla ja eteisessä kassia ja pussukkaa muistuttamassa siitä, että tällä viikolla on menty ja eletty.
Ilolla seuraan – ainakin tänne omaan kuplaani – rantautunutta ajatusmallia siitä, että aitous, epätäydellisyys, luonnonmukaisuus, rehellisyys, rentous ovat nyt virallisestikin trendikkäitä ja tavoiteltavia asioita.
Kiristävä pipo kun harvoin istuu kenellekään.