”Ei hätää, kaikille järjestetään kyllä ohjelmaa!”, toteaa tomera viisivuotiaamme ja nauraa raikuvasti päälle. Meidän perheemme uusi slogan hykerryttää, mutta se on niin totta. Hommaa on ihan jokaiselle ja aina jos joku narisee, että ei ole tekemistä, niin ”ei hätää…!”.

(Ohjelma voi siis olla vaikkapa kotitöitä, joita uudessa arjessa riittää.)

Koti on todellinen monitoimitalo tätä nykyä. Täällä tehdään töitä ja pidetään palavereja, etänä. Täällä käydään koulua ja ollaan voimistelutreeneissä, etänä tietenkin. Täällä pidetään päiväkotia, muskaria ja jumppa- ja skumppatreffejä, etänä luonnollisesti. Kaikki saman katon alla, aika lailla sulassa sovussa onneksi.

Koti on todellinen monitoimitalo tätä nykyä.

Kun töitä ei pääse tekemään toimistolle ja etäpäivä yksin kotona alkaa kuulostamaan joltain hyvin kaukaiselta luksukselta, on parempi tehdä pieniä järjestelyitä.

Meillä ei ole työ- tai vierashuonetta kodissamme, jonne voisin vetäytyä palavereihin tai keskittymistä vaativiin kirjoituspuuhiin. Minä ja läppärini olemme olleet siellä sun täällä, useimmiten keittiö-olohuoneessa, joka on se kaiken elämän keskipiste muutenkin.

Ei kovin työrauhallista seutua.

Bongasin asuinalueemme kirppikseltä IKEAn kevyen työpöytän ja tiesin ratkaisun löytyneen. Koska rakastan luonnonvaloa, parkkeerasin pöydän ikkunan alle. Tilaa ei ole paljon, mutta juuri sen verran, että pöytä ja jakkara mahtuvat.

On ollut ihanaa vetäytyä omaan huoneeseen, vetää liukuovi perässä kiinni ja keskittyä hetken.

Tämä on myös perheelle merkki siitä, että minua ei saa hetkeen häiritä tärkeillä asioilla kuten: missä on mun jumppakamppeet / lelut / musta paita,  paljonko on 7 x 16, miksi maapallo pyörii, onko meillä ruoka-aika, milloin syödään, saanko mennä ulos / tulla sisälle, tuo kiusaa, saako katsoa pädiä tai miksi ei saa katsoa pädiä.

Tai ainakaan erehtyä sanomaa, että minulla ei ole mitään tekemistä, sillä ainakin pyykit ovat todennäköisesti odottamassa ripustamista.  ”Ei hätää, kaikille järjestetään kyllä ohjelmaa…!”

Tämän väliaikaisen sisustusratkaisun hinnaksi tuli 15 euroa, jos ja kun tilanne helpottaa, voin keksiä pöydälle uuden käyttötarkoituksen kotona tai mökillä, antaa olla paikoillaan tai myydä eteenpäin.

Uusi arki vaatii vähän säätöä ja luovuuttakin. Toisaalta tähän alkaa jo tottumaan ja rutiinit ovat löytyneet mukavasti. Meillä paras tapa pitää arki hanskassa on sopiva sekoitus suunnitelmallisuutta ja rentoutta.

Yritän etukäteen ohjelmoida päivän niin, että siihen tulee ulkoilua ja työrauhallisia hetkiä. Esimerkiksi aamun Pikku Kakkonen on jäänyt pois ja ruutuaika optimoidaan iltapäivän palavereiden aikaan.  Vaikka on tosi kurjaa, että osa-aikainen lomautus tuli tännekin, niin se on helpottanut lastenhoidon arjen balanssia.

Onko siellä tehty kotiin jotain muutoksia, jotta ”etäarki” toimisi parhaiten?