Hei taas!
Yksi suosikkikukistani on näyttävä lilja. Perjantaina hain viikonlopun iloksi kukkakaupasta jättikokoisen puskan, tytärtäni nauratti kun paketti oli häntäkin korkeampi. Sekakimppujen sijaan suosin yleensä vain yhtä tai maksimissaan kahta lajiketta. Myös kaikenlaiset vihreät (hörsykkeet) pyydän usein jättämään pois, yksinkertainen on silmääni monesti kauneinta.
Liljaostoksilla saa olla tarkkana, sillä tarjolla on erilaisia lajikkeita. Itse varmistan aina, että kyseessä on värililja, sillä se on tuoksuton. Orientallilja tuoksuu avautuessaan niin huumaavalle, että olen useamman kerran joutunut kukkasista luopumaan. Värililjaa saa nimestään huolimatta myös valkoisena.
Kun nuppu aukeaa, paljastuvat esille ruskeat heteet. Ne kannattaa poistaa, sillä niistä saattaa jäädä kestäviä tahroja huonekaluihin, pöytäliinaan tai vaatteisiin.
Minusta näppärin tapa päästä siitepölyheteistä eroon on irrottaa ne varovasti kostutetulla talouspaperilla. Ja onhan kukka paljon kauniimpikin ilman ruskeita heteitä!
Muita hoito-ohjeita on runsaahko vesi, enemmänkin siis saisi olla kuin kuvissa. Liljojen varsille suositellaan leikattavaksi uusi imupinta parin päivän välein ja samalla vaihtaa raikas, haalea vesi.
Keväänodotustunnelmissa pohdin, saisinkohan liljat menestymään myös omalla pihalla ensi kesänä? Pionit lähtivät viime kesänä hyvään kasvuun, mutta yhtään kukkaa en sadoksi saanut. Jospa ensi kesänä saisi nauttia edes pikkuisesta kukkaloistosta omalla pihalla. Kuuluvatko liljat lempikukkiisi?
Mukavaa sunnuntaita!
24 Kommentit
Kiitos vinkeistä! Mähän saatan jälleen voida ostaa liljoja! 🙂
Eipä kestä! Kiva, jos näillä vinkeillä pääset nauttimaan liljoista 🙂
Hahaa just eilen luin saman postauksen sweet and lovely blogista 😀
No kappas, pitääpä käydä kurkkimassa!
Meillä oli liljoja pihalla, mutta en suosittele! Niihin nimittäin tulee todella helposti liljakukkoja, joista on erittäin vaikeaa päästä eroon. Omani hävitin ja laitoin pionit tilalle. Ne ovat upeat! Eikä tuu yleensä tuholaisia. Pionien kanssa kannattaa muistaa, että voi mennä kaksikin kesää istutuksesta, ennen kuin kukkivat. Mutta sitäkin upeammin sitten eli malttia 🙂
Ihan tämä sinun blogi! Seuraan paljon, mutta kommentoin harvoin.
Kiitos Päivi vinkistä, en siis luovu vielä toivosta pioneiden suhteen! Ja lämmin kiitos blogipalautteestasi, se toi hyvän mielen 🙂
Liljakukkojen kanssa kamppailtu meilläkin ja ihmiset ovat toistaiseksi pysyneet voiton puolella. Ei auta kuin yrittää saada kukot kiinni ja pyyhkiä sitten niiden ällöttävä jälkikasvu lehdiltä pois.
Yksi vahakangas meni muuten meillä pilalle liljakimpun siitepölyn takia, eipä ollut tullut mielenkään että ne heteet voisi sipaista pois. Thanks Kerttu, nyt voin taas ostaa liljoja 🙂
Olepa hyvä! Helppo vinkki, eikä tarvitse siivota sotkuja 🙂
Myös minä pidän liljoista. Saatuani korkean valkoisen Aalto-maljakon liljojen ostaminen on lisääntynyt huomattavasti, koska maljakko vaatii kaverikseen melko flambojantit kukat, ettei se pääse varastamaan kaikkea huomiota. Itse nypin heteet kärppänä ihan sormin heti, kun pääsen niihin käsiksi; eivät tahraa silloin. Kostea talouspaperi olikin hyvä vinkki, jos onnistun joskus myöhästymään.
Tosiaan, liljoilla saa olla korkea maljakko. Kuvissa näkyvän hankin ihan liljoja varten, kun kaikki muut ovat liian matalia 🙂
Minä myös olen valmiiden kimppujen pahin vihollinen, alan nimittäin purkaa niitä välittömästi ja heittelen vihreät joko roskiin tai saatan laittaa jonkun erikseen toiseen maljakkoon. Kukkasommittelussa tuntuu elävän vahvasti hyvin koristeellinen ja monimutkainen kauneuskäsitys, mitä enemmän sitä parempi…
MaritaH:n tarinointi korkeasta Aalto-maljakosta saa minut muistelemaan lämpimästi kahta edesmennyttä korkeaa Aaltovaasiani, se on kaunis mutta ei taida sopia meidän kotiin, en raaski ostaa kolmatta. Ensimmäiselle kävivät kohtalokkaaksi lasten pallopelit olohuoneessa ja toisen kolautin itse rikki tiskatessa.
Voi harmitus noita rikki menneitä vaaseja! Jospa vaikka joulupukki ilahduttaisi sinua joku vuosi uudella Aalto-vaasilla 😉
Liljat ovat kauniita. Hyvä tietää, että tuo värililja on tuoksuton. Itse en myöskään pidä kovin voimakastuoksuisista kukista.
Kannattaa tosiaan ostaessa vielä varmistaa, että saa varmasti tuoksuttoman. Muuten menee kauniit kukat hukkaan!
Voi liljat on kyllä kauniita mutta en vain millään kestä sitä hajua! Enpä tiennytkään että niitä saa hajuttomina, täytyykin käydä hakemassa seuraavan kerran sellaiset 🙂 Kiitos vinkistä!
Olepa hyvä! Näistä voi nauttia vaikka vähän hajuherkemmässä tai allergisessakin perheessä 🙂
Oi, liljat ovat ihan suosikkeja myös täällä! 🙂
Yksinkertaisen kauniita kukkia!
Ihanat kuvat!♡
Kiitos tuosta vinkistä noiden heteiden osalta…
Liljat ovat yksi lempikukistani ja niitä on myös omassa puutarhassani.
Valitettavasti vain olen saanut niin pöytäliinaan kuin omaan paitaanikin ikävän -ja pysyvän- tahran…
Kiitos Titti! Ensi kerralla sitten heteet pois, niin ei tarvitse turhaan siivota 🙂
Yksi uuno täällä myöntää, ettei ole tajunnut, että se on se liljalajike josta se haju tulee. Itse olen kuvitellut värikkäiden liljojen olevan hajuttomia ja valkoisten niitä hurjan hajuisia 😀 Heteet nappaan minäkin pois, muuten kun koko pöytä on pian siitepölyn vallassa.
Minutkin aikanaan yllätti, että värililjaa saa valkoisena, olin automaattisesti ajatellut niiden olevan juuri värikkäitä 😀 Mutta hyvä näin, valkoinen lilja on hurjan kaunis!
Kiitos Kerttu tästä viehättävästä postauksesta! Mä en ole edes tiennyt että on olemassa tuoksuttomia liljoja! Jesh! Kivaa päivää sinulle! ♥
Kiitos sinulle Jenna ja mukavaa päivää sinnekin!