Pari huomiota tältä päivältä:
– Onko silloin jo virallisesti syksy, kun on nahkatakkikelit?
– Tuolle kesän vaalentamalle tukkapehkolle on tehtävä pikaisesti jotain. Joka toinen syksy otan tumman polkan, joka alkaa kaduttaa välittömästi. Joku kompromissi, maybe?
– Istumatyöläisen ei juuri kannata silittää vaatteita, sillä tämän turhauttavan kotityön vaikutus katoaa noin kolmessa vartissa.
– Töissä on aikuisia sekä ruoka- ja kahvitauot. Ihanaa vaihtelua! Ja on se työkin kivaa.
*
*
Olen siis aloittanut päivätyöt 1,5 vuoden poissaolon jälkeen. Marraskuuhun saakka teen vain noin päivän viikossa, juuri sen verran että pääsen uuteen kehittämisprojektiin kärryille. Poika on vielä kotihoidossa, joten kysymys on hyvin pehmeästä laskeutumisesta. Se, että pääsee aamulla ihmisten ilmoille, tarkoittaa että blogiin saattaa silloin tällöin tupsahtaa asukuvia.
*
*
Tänä syksynä olen ostanut kolme uutta takkia, kaikki erilaisia, mutta ihania. Pisimpään etsintälistallani on ollut klassinen nahkatakki. Tämä yksilö on Sokoksen elokuun kanta-asiakasalessa ja siinä täyttyivät kaikki kriteerini; pehmeä nahka, yksinkertainen leikkaus ja järkevä hinta. Ennustan meille pitkää yhteistä ikää, toivottavasti molemmat vain parannumme vanhetessamme. Enkä vähempää vaadi myöskään Marimekon mekolta tai Mulberryn Bayswaterilta. Kaikille meille sopinee sellainen trendikäs ajanpatina.
*
*
Syksy on siis korkattu, vaikka kesäfiiliksiä vielä vaalinkin. Koulu, työt ja harrastukset tuovat kuitenkin vahvasti olon, että arki on täällä. Ja miten hyvältä se tuntuukaan.
*