Tekisi mieli pystyttää suuri STOP-merkki kodin näkyvälle paikalle. Se ei olisi pikantti lisä sisustukseen, vaan muistutus aivoilleni ja ajatuksilleni pysyä tässä hetkessä. Suunnittelen kevätgarderobia, juoksulenkkejä, ulkomaanmatkoja ja uutta kampausta (se peruspohdinta, pitäisikö leikata otsatukka takaisin). Samaan aikaan takerrun siihen faktaan, miten ainutlaatuinen, ihana ja hetkessä ohikiitävä elämänvaihe on juuri nyt menossa! Malttamattomasti odotan uutta perheenjäsentä, samaan aikaan kuitenkin toivoen, että ei nyt ihan vielä syntyisi. Että Carpe diem vaan kaikille, tässä sitä hetkessä elämisen taitoa 😀
Viime viikolla havahduin pieneen tuoliongelmaan, niitä kun meinaa olla kaksi kappaletta liikaa tällä hetkellä talossa. Eamesin DSW siirtyi makuuhuoneeseen ja ai että miten kiva sille onkaan kasata kunnon vaateröykkiöitä 😉
Nyt se saa palvella vielä hetkisen Lumo vaate- ja asustevuokraamosta lainassa olevaa Mulberryn Bayswateria. Se pitäisikin pikkuhiljaa kiikuttaa takaisin, vaikka kyllä me olemme oikein mainiosti tulleet juttuun!
Hetkessä elämisen avuksi olen varannut helmikuulle niin kauneushoitolaa kuin kampaajaakin. En nyt voi sanoa ihan laiminlyöneeni itseäni, mutta nyt haluan ottaa aikaa pienelle hemmottelulle. Flunssakin alkaa pikkuhiljaa väistymään, joten on aika panostaa hyvään oloon.
Ihmeellisiä muuten nämä äitiysloman ensimmäiset aamut! Havahdun aina välillä tunteeseen, että olen myöhässä tai unohtanut jotain. Sitten seuraakin hölmistynyt hymy: minulla ei ole kiirettä minnekään.
Toivotan levollisia ajatuksia myös arjen kiireessä puurtaville, kyllä se tahti täälläkin pian muuttuu 🙂





