Nuhanenä täällä hei! Koko päivä verkkareissa sisällä: tekee hyvää flunssalle, mutta ei sisustavan ihmisen sydämelle. Olen yrittänyt välttää kaikenlaista touhuamista, elämän analysointia sekä tietokonehommia, jokaisessa kohdassa enemmän tai vähemmän epäonnistuen. Yhden johtopäätöksen olen sentään tehnyt: meillä on tällä hetkellä liikaa tuoleja. Jo on ihmisellä ongelmat, vai mitä! 😉
Hommahan lähti luiskaan siitä, kun pikkuhiljaa väsytystekniikalla ostimme kotiimme uudet keittiönpöydän tuolit. Nyt keittiössä nököttää neljä Hayn About a Chair-istuinta, joita viimeksi tänään aviomieheni muisti kehaista pöydän ääressä istuessaan. Hyvä ostos siis. Neljän uuden tuolin tulo meni ja sotki koko talon tuolibalanssin, siitäkin huolimatta, että aikaisemmin pöydän ääressä oli kahdeksan tuolia. ”Hyvä rouva, onko teillä jokin fiksaatio designtuoleihin?”. Mitään kun en tunnusta 😀
Kun talossa eivät ole neliöt lisääntyneet, tuolit pyörivät ympyrää hakien paikkaansa. Ihan vähän, silllä tavalla varovasti silmäillen tutkin tänään vauvan huoneen tilannetta ja ajattelin, että koivunvärisen pinnasängyn kaveriksi sopisi mainiosti Eamesin RAR-keinutuoli. Sehän tiesi lähtöpasseja Design House Stockholmin Rock Chairille*, joka itse asiassa mukisematta löysi paikkansa olohuoneesta.
Tässä tuolileikissä on tällä hetkellä kaksi tuolia, jotka eivät olet solahtaneet uusiin asemiinsa vaivatta. Molemmat niistä kauniita ja jos voi sanoja, jopa rakkaita huonekaluja. Koska työpöytä on tyttären huoneessa ja sen ääressä Panton-tuoli, vaeltaa Eamesin DSW-kotonamme hieman eksyneenä. Saman kohtalon on saanut vanha löytöni, sittemme kalustehoitolassa uuteen kukoistukseen saatettu wieniläistuoli.
Täällä me nyt sitten mökkihöperöidytään, flunssainen isomahainen nainen ja joukko designtuoleja. En nyt ole vielä myynti-ilmoituksia laatimassa, näissä tapauksissa kun pitäisi varmistaa lähes adoptiomaiseen tapaan selustat ja turvata rakastavat, uudet kodit. Pyöritellään tuolisirkusta vielä hetki, voihan olla että klassikot löytävät aina paikkansa.
Rock Chair se vain muina tuoleina tuossa nököttää, eikä näytä ollenkaan olevan pahoillaan Eamesin keinutuolin syrjäyttämisestä. Ympärilleen se sai vähän hempeitä ja maanläheisiä sävyjä, sellaisia jotka rauhoittavat sielua ja levottomana vaeltavaa sisustussilmää. Jos sitä vaikka näiden elämään suurempien ongemiensa kanssa istuisi alas, ei pitäisi ainakaan olla puutetta istumapaikoista. Ja olenko ihan normaali, jos samalla vaikka vähän googlettaisin valkoisia Artekin jakkaroita, sellaisia kun meille ehdottomasti tarvitaan.
Loppuraskaus + flunssa + kotipäivä + sisustushullu + pesänrakennus = ei voi olla vakavasti otettava yhdistelmä!
*saatu blogiyhteistyönä viime vuonna.
20 Kommentit
Täällä toinen tuoleihin vinksahtanut hei! Itsellänihän tilanne on sen verta huolestuttava, että olen onnistunut haalimaan 31 neliön yksiööni sohvan lisäksi seitsemän tuolia.. Hups.. :’D täytyy vielä todeta että tuo wieniläistuolisi on aivan ihana! <3 jos päätät myydä sen niin täältä löytyisi rakastava koti jossa kaveria odottelee jo yksi musta ton 14 tuoli 😉
Hih, kuulostaa aika hyvältä tuolimäärältä 🙂 Hyvä tietää, että wieniläistuolilleni olisi hyvä koti tarjolla <3
Ihana postaus 😀 <3 Uskon, että adoptiovanhempia löytyy melkoisen helposti, jos päätät luopua jostakin.
Kiitos Syhi! Niin varmasti löytyy 🙂 Pitää vielä hetki kuitenkin pyöritellä, ennen kuin raaskii luopua mistään 🙂
Kirjoitit hauskasti, taas kerran.
Mutta tunnen tuskan. Ihania esineitä, mutta mihin laittaisi ja uskaltaisiko oikeasti sanoa ääneen että tarpeettomia…auts.
Mulla on sama ’vika’ valaisimien kanssa. Mies on yhden jos toisenkin kerran kysynyt, että mihin rouva oli ajatellut tätä haaveissa olevaa unelmien valaisinta asetella kun kaikilla mahdollisilla tasoilla on vähintään yksi pöytävalaisin… Ja että vielä lisää pitäisi… Kyllä!
Kuulostaa tutulta! Valaisimet ovat toinen heikko kohta… Designin ostaminen on vähän kuin laittaisi rahaa pankkiin, vai mitä 😀
Hauska kirjoitus. Olen jo pitkään seurannut blogiasi ja tykkään kovasti. Teillä on kaunis koti. Postauksesi ovat aina niin lämminhenkisiä. Minua on pitkään mietityttänyt tuo sohvan väri. Onko se musta vai kylmä ruskea. Itselläni on kylmän ruskea sohva ja aina kun yritän harmaata laittaa ei vain ole omaa silmää miellyttänyt. Oikein ihanaa vauvalomaa sinulle!
Kiva kuulla Anja, kiitos! Meidän sohva on tumman harmaa, aika turvallinen väri. Kiitos myös vauvalomatoivotuksista, tänään se sitten virallisesti alkoi!
Voi ei, hullu tuolinainen, älä vaan myy kumpaakaan. Ne sopii teille niin hyvin! Tykkään, kun teidän kotiin on alkanut kertyä niin ihanan paljon persoonaa ja ”sisustusyksilöitä”. Varsinkin teidän tuolit kuuluu sinne peukutettavaan osioon 🙂
Kiitos Anna, en vielä pistä myynti-ilmoitusta eetteriin! Ja kiva kuulla, että tykkäät sisustusvalinnoistani 🙂
Hauska bostaus 🙂 Täällä kans yx joka on hörähtänyt erinlaisiin tuoleihin ja valaisimiin. Tuolit meillä ja osa valaisimista vaihtaa useasti paikkaa. Onneksi ne on tyyliltään kaikki yksinkertaisia, että käyvät tilaan ko tilaan. Keinutuoli sopii myös olkkariin mainiosti 🙂 Kaunis koti teillä. Yksinkertainen, moderni ja harmoninen. I like <3 Hyvää odotus aikaa ja koitahan parantua nuhasta 🙂
Parastahan se onkin, kun ajaton design käy huoneesta toiseen. Siksi siitä onkin niin vaikeaa luopua! Kiitos kauniista sanoista <3
Tuolit on ihania, kunpa olisi vain isompi asunto jonne niitä haalia 😀 Jos mielesi muuttuu ja päätät myydä RAR-keinun sopivaan hintaan niin täällä olisi mahdollisesti ostaja sille 😉 mutta toivotaan että keinu löytää teillä kuitenkin paikkansa 🙂
En taida raaskia RAR-keinusta luopua, se kun juuri niin kovasti haluasi päästä vauvanhuoneeseen 😉 Kiitos kuitenkin!
Täällä toinen tuolihullu moi! Sujahtaisko teillä tuoli makkariin yöpöydäksi tai keräämään ylleen epämääräistä vaatekasaa ;)? Itse oon tykännyt parista tuolista makkarista. Niille on hyvä laittaa päiväpeitto ja koristetyynyt yön ajaksi. Oon ihmeissäni myös meidän tuolien kanssa ja etenkin, kun muutamasta pitäisi osata nyt luopua tulevan muuton takia. En ehkä kestä. 🙂
No kuule, sinnehän se Eames suhahti! Ja voi miten kiva siihen onkaan vaateröykkiötä kerryttää 😀 Katsopa sitten, että jos luovut jostain tuoleistasi, että ne saavat varmasti rakastavat kodit 😉
Moi! Tykkään monista sinun sisustusjutuista, huonekaluista ym. mutta en lainkaan pidä olohuoneenne sohvasta, siihen kuuluvasta nojatuolista enkä tuosta rarin tilalle tulleesta keinutuolista. Onnellisia odotuksen päiviä.
Heippa Lotta! Kaikki ei tykkää samoista jutusta ja se on ihan ok 🙂 Kiitos toivotuksista!
Meillä (tai siis minulla) olisi aikomus ostaa design-tuoli tietokoneella työskentelyyn. Mielessä olisi kaksi vaihtoehtoa, joko Hayn about a chair tai Eamesin DSR.
Kumpi mielestäsi olisi parempi pitkäkestoiseen istumiseen? Onko tuo muoviosa helposti periksi antavaa vai jäykkää?
Ongelma mulla on se, että täällä ei ole sellaista kauppaa joka näitä myisi, vaan tuoli pitäisi tilata, joten koeistumaan en pääse. Enkä oikein jaksais sitä palautusrumbaa, jos tuoli ei olekaan hyvä…
Moi Nina! Istuinkorkeus on oikeastaan aika määrittävä tekijä. Eames on Acc:tä matalampi ja esimerkiksi minun on vaikeaa työskennellä Eamesissa istuen keittiönpöydän äärellä. Hayn tuoli on korkeampi ja jos siihen laittaa vielä taljan, saa mukavuutta lisää. Kannattaa siis mitata pöydän korkeus ihan ensin. Eamesissa on muovi on vähän ”joustavampaa”, mutta en tiedä vaikuttaako se varsinaisesti istumamukavuuteen.
Jos itse saan valita, istun Hayn tuolissa mielummin 🙂 Kauniita toki ovat molemmat!