Perheen, palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistäminen

by Kerttu

Järjestelin ja sisustelin eilen lauantaina olohuoneessa. Keitätkö kahvit, huikkasin keittiössä touhuavalle miehelleni. Hän alkoi lataamaan puruja koneeseen ja katseli hetken aikaa mylläämistäni ja totesi: ”näytät niin onnelliselta siellä”.

Tajusin, että tämä on ensimmäinen hetki pitkään aikaan, kun ehdin rauhassa järjestellä ja luoda mielessä olevaa tunnelmaa kotiimme ja ikuistaa sitä kameralle. Ja miten ihanaa ja rentouttavaa se onkaan!

Näissä hetkissä on se salaisuus. Jaksamisen salaisuus.

Perheen, täysipäiväisen palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistäminen ei ole helppoa. Satunnaiset sisustelusessiot ovat se osa yrittäjyyttäni, jota tekisin joka tapauksessa, ilman blogiakin. Mutta kokonaisuus on paljon moninaisempi ja sen kanssa riittää tasapainottelua.

Kun perustin blogini lähes viisi vuotta sitten yhden lapsen äitinä, oli arjessa sellaisia hetkiä, että lapsen leikkiessä kavereiden kanssa tai ollessa harrastuksissaan, saatoin käyttää hetket bloggaamiseen. Kuopuksen syntymän jälkeen tilanne meni uusiksi. Hän on nukkunut aina lyhyitä päiväunia ja katkonaisia öitä, eikä tietokoneen avaaminen pikkulapsen kanssa tule kysymykseen.

Samaan aikaan olen koko ajan tiedostanut, että tämä aika on nyt tätä, eikä se kestä ikuisesti. Perhe, lapset ja päivätyö tulevat ennen blogia ja omaa yritystoimintaa. Mutta se ei silti tarkoita sitä, etteikö sekin olisi minulle erittäin tärkeä.

Olen ajatellut, että voin saada tämän kaiken.  Mutta en helposti tai ilmaiseksi tietenkään. On muutamia asioita, jotka mahdollistavat tässä elämäntilanteessa paletin pyörittämisen. Ja toki niin, että elämään on tavoitteena mahtua myös ystäviä ja harrastuksia.

Käsitys työajasta ja -paikasta

Työviikkotuntimääräni palkkatöissä on määritelty työsopimuksessani ja sen verran vähintään menee työtehtävieni tavoitteiden mukaiseen hoitamiseen. Kehittämis- ja viestintätyössä ei voi oikeastaan sanoa olevansa valmis. Töitä on silloin tällöin myös iltaisin ja viikonloppuisin. Onnekseni työt kulkevat mukanani siellä missä on läppäri, puhelin ja internetyhteys, eikä tunteja lasketa siitä, kuinka paljon olen läsnä toimistolla. Kun iltaisin on hommia, voin ottaa päivästä aikaa blogille, liikunnalle tai perheelle tilanteesta riippuen.

Kerran-pari kuukaudessa yritän pitää etäpäivän kotona. Silloin teen keskittymistä vaativia töitä, mutta pyöritän päivän aikana monta koneellista pyykkiä. Lounastunnilla valoisaan aikaan saatan napata sisustuskuvia.

Blogiin liittyvät kirjoitustyöt teen arkisin klo 21 jälkeen tai aamulla 6-7 välillä. Joskus iltaisin en vain enää jaksa tuottaa tekstiä ja silloin on parempi mennä nukkumaan ja hoitaa homma aikaisin aamulla. Viikonloppuisin, jos olemme kotona, kirjoitan  ja kuvaan lähinnä pienimmän päiväuniaikaan.

Nappaan aikaa sieltä täältä. Kun tyttären treenit kestävät 1,5 h, teen kolmen vartin lenkin ja sitten lopun ajan kirjoitan autossa. Pidemmät auto- ja junamatkat kirjoitan ja vastaan kommentteihin kännykällä, kun jonotan jonnekin. Tilaisuuksiin on tartuttava.

Verkostot

Poikamme on päiväkodissa kolme päivää viikossa. Pari arkipäivää hän on isän tai isovanhempien kanssa. Näinä aamuina saan startata suoraan töihin ilman lähtörumbaa ja päiväkotikierrosta. Toki vastapainona ovat sitten miehen vuorotyöpoissaolot eli päivät, jolloin hoidan koko paletin yksin.  Olen tosi kiitollinen perheillemme, jotka auttavat meitä tarvittaessa. Pelkkä tieto siitä, että apua saa, auttaa.

Myös työelämänverkostot ovat tässä vaiheessa uraa varsin toimivat. Tunnen paljon tyyppejä, pyrin ojentamaan auttavaa kättä ja toki myös vastaanottamaan apua. Ei voi liikaa korostaa sen merkitystä, että ympärillä on hyvää tahtovia ihmisiä. Paras uraneuvo onkin: ole ystävällinen ja avulias, sillä et koskaan tiedä kenen apua tarvitset. Toki myös siksi, että elämä on vain paljon kivempaa, kun ei seurustele k**ipäiden kanssa.

Ulkoista

Kun tekemistä on paljon, on mietittävä mihin omaa aikaa kannattaa käyttää. Meillä käy joka toinen viikko yhteistyökumppani Siistiksi.fi -siivoamassa ja se auttaa arjen hallinnassa.  Yrityksen kirjanpito on ammattilaisella, joka pitää huolta kokonaisuudesta. Kun tyttären voimistelupukuun pitää koristella satoja strasseja ja ommella koristeita, maksan ilomielin siitä vähän, että joku muu hoitaa sen ja teen säästyneellä noin kuudella tunnilla jotain muuta. Nurmikon leikkaa robotti ja silloin tällöin naapurin poika ulkoiluttaa koiran, jos en pääse itse.

Kaikkea ei tarvitse tehdä itse.

Jousta, priorisoi ja tingi

Paletti vaatii paljon joustamista. Vaikka asioita on paljon, onnekseni myös monet tämän palapelin paloista joustavat. Blogi- ja podcastyö ovat joustavia ja päivätyön kalenterin rakennan itse. Aina ei kaikki mene suunnitelmien mukaan ja silloin pitää vain hyväksyä tilanne ja tehdä suunnitelma B ja C.

Tingin omasta ajasta. En katso juurikaan televisiota tai sarjoja ja kirjojakin luen liian vähän. Omaan hyvinvointiin olen tehnyt tänä syksynä uudenlaisia panostuksia, jotka ovat työ- ja perhe-elämäjoustavia. Haluaisin nähdä ystäviäni enemmän, mutta luojan kiitos hekin lähes kaikki elävät samaa ruuhkavuosipalettia, joten ymmärrämme tilanteita puolin ja toisin.

Välillä ärsyttää kuin pientä oravaa, jolla on käpy jäässä. Niin monet kivat projektit tai menot ovat ihan siinä saatavilla, mutta silti lähes mahdottomia toteuttaa.

Mieheni joskus pyytää, että voisinko rentoutua. Hänkin saa aika paljon joustaa, jotta vaimon paletti pysyy kasassa.

Unohda perfektionismi, ole tehokas

Parhaan ja surkean suorituksen välillä on myös toimivia vaihtoehtoja. Kun tekemistä on paljon, ei ole mahdollisuutta jäädä hinkkaamaan jokaisen asian jokaista yksityiskohtaa. ”Valitse taistelusi” kuulostaa dramaattiselta, mutta kuvaa hyvin sitä, että joissakin asioissa ei anneta periksi tuumaakaan ja toisissa mennään sitten rennommin rantein. Konkreettisesti tämä tarkoittaa vaikka pikaisempia postauksia blogiin tai vaikka valmis- tai noutoruokaa. On ihan ookoo antaa itselleen välillä vähän löysää.

Aktiivisuus on myös arvo. Tiedän, että tämä saattaa jakaa mielipiteistä teissä lukijoissa, mutta teen mielummin silloin tällöin nopeampia postauksia, kun harvennan tahtia.

Toisaalta, pienten lasten äidit ovat usein aika tehokasta sakkia. Nytkin tiedän, että poikani herää päiväunilta noin puolen tunnin kuluttua torkuiltaan ja seuraava kirjoitusaika on noin klo 21. Yritän saada tämän siis valmiiksi nyt, jotta illalla voisin vaikka lukea kirjaa tai katsoa sarjaa. Lupaan kertoa lopussa, kuinka kävi.

Minulla on myös aikakäsitys ”yksi Ryhmä Hau”, joka tarkoittaa 22 minuuttia. Siinä saa muuten yllättävän paljon aikaan, kun pistää tuulemaan.

Multitaskaa ja varo aikavarkaita

Mene lenkille ystävän kanssa, saat sosiaalisen yhteyden ja liikunnan samaan aikaan. Kuuntele podcasteja kun ripustat pyykkiä tai kyykkää leikkipuistossa. Ota lapset mukana kylään.  Olen lopettanut haaveilut ryhmäliikuntatunneista, joilla pitää olla tiettyyn aikaan. Mielummin teen vartin tehokkaan kahvakuulaohjelman lasten leikkiessä vieressä. Tunti liikuntaa päivässä voi tulla vaikka neljästä vartin pätkästä ja se on parempi kun ei mitään -itse asiassa tosi hyvä!

Sosiaalinen media on pahimman luokan aikavaras, mutta niitä on muitakin. Tsekkaa voisitko säästää aikaa näissä:

– parempi viikkosuunnitelma, esim. tässä Sujuva arki-työkalu on hyvä siihen
– parempi arkistointi, tämä on minulla paha! Aika paljon menee aikaa milloin minkäkin jutun etsimiseen, oli kyseessä sitten kypärämyssy tai viime vuoden verotuspaperit
– jahkailu eli et osaa päättää asioita. Halki, poikki ja pinoon ja uutta kohti!

 

Tee merkityksellisiä asioita

Tämä on oikeastaan se tärkein. En haluaisi luopua mistään, koska tekeminen on minulle niin merkityksellistä ja antoisaa. Rakastan työtäni -tai oikeastaan kaikkia niitä. Olen ollut matkan varrella myös rohkea ja uskaltanut tarttua tilaisuuksiin, vaikka on vähän hirvittänyt. Olen myös mokaillut, mutta aina jatkanut.

”Näytät niin onnellliselta.” Koska olen.

 

Tämä viimeinen kuva meinasi jäädä laittamatta, koska vasta kuvia käsitellessä huomasin, että sohvan alla on pallo. Toisaalta juuri tämä kuvastaa täydellisesti tätä postausta ja koko elämääni. Ei tarvitse olla täydellistä.

Ps. Poika heräsi vartti sitten ja meni leikkimään isänsä kanssa. Mieheni antoi minulle kirjoitusrauhan tämän jutun loppuun. Ehkä hän tietää, että silloin maltan illalla käpertyä sohvannurkkaan hänen kanssaan. Onneksi myös perhe-elämä on joustava elementti. 

Saatat pitää myös

21 Kommentit

Marta Valtovirta 15 lokakuun, 2017 - 3:08 pm

Ihana Kerttu! Pystyin samaistumaan tähän tekstiin niin hyvin <3 Aikakäsitys "yksi Ryhmä Hau" on tuttu myös täällä ja siinä ajassa tosiaan saa jo ihmeitä aikaan, kun vain päättää 🙂 Aurikoista sunnuntaita!

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 15 lokakuun, 2017 - 4:45 pm

Kiitos Marta! Siellä on myös aikamoinen paletti käsissä ja vitsi, miten hienosti hommaa vedät <3 Ihanaa sunnuntaita sinnekin!

Reply
Ansku / Say It Anyway 15 lokakuun, 2017 - 3:27 pm

Onneksi julkaisit myös tuon viimeisen kuvan, sillä täydellisyys on tylsää ja tuo pallo tuo ihan uuden elämän makuisen tunnelman kuvaan 🙂

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 15 lokakuun, 2017 - 4:46 pm

Itse asiassa ehdin jo julkaista, kunnes lisäsin vielä tämän kuvan. Jos pyrkisin aina täydellisyyteen, jäisi kyllä moni asia ihan tekemättä 🙂

Reply
Marika 15 lokakuun, 2017 - 4:03 pm

Jos joskus tuntuu että seurustelee kusipäiden kanssa, suosittelen kirjaa Idiootit ympärilläni 🙂

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 15 lokakuun, 2017 - 4:47 pm

Onneksi ei tunnu, vaan oikein kiitolliselta kun saa tehdä niin hyvien tyyppien kanssa asioita. Mutta kirjan nimi kyllä herätti mielenkiinnon! 🙂

Reply
Sohvi 15 lokakuun, 2017 - 7:57 pm

Sitä kirjaa minullekin on suositeltu, kun vaan ehtisi lukea 😀 on kuulemma hyvä.

Reply
Marika 16 lokakuun, 2017 - 10:17 am

On hyvä. Siinä selitetään miksi jotkut painottavat ”hyviä tyyppejä” ja jotkut ”asioita”.

En tiedä kuinka tämän hyvin ilmaisisi, mutta kirjassa siis selitetään neljä erilaista käyttäytymismallia tai toimintatapaa. Hyvin selkeästi myös tuodaan ilmi miten muut, kenties toisenlaisen mallin edustajat kunkin toiminnan näkevät. 🙂

(heitti äsken jonkun bugin..toivottavasti tämä ei tule viittä kertaa)

Reply
Netta - Syyskuun kuudes 15 lokakuun, 2017 - 5:07 pm

Aivan ihana postaus, jonka allekirjoitan alusta loppuun. Jotenkin sait kiteytettyä myös monet ajatukset, joita itsekin olen pyöritellyt mielessäni. Tämä on just se asenne, jolla näistä kiireisistä vuosista nauttii ja saa eniten irti.

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 16 lokakuun, 2017 - 9:41 am

Kiitos Netta! Kun tässä vielä muutama vuosi menee, voi jo naureskellen muistella näitä aikoja 😀

Reply
Anne 15 lokakuun, 2017 - 7:25 pm

Ihana postaus, vaikka itselläni ei ole samanlainen elämäntilanne – kiirettä toki tähän asti on riittänyt silti.

Sen pallon voi muuten kätsysti siivota myös kuvankäsittelyllä – nimimerkki ”koiran luiden piilottaja” , mutta minusta on kyllä juuri ihanaa että pallo on sohvan alla.

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 16 lokakuun, 2017 - 9:43 am

Hei Anne! Luulen, että touhukkailla ja tekevillä ihmisillä riittää kiirettä elämäntilanteesta riippumatta. Kävi jo mielessä pallon piilottaminen kuvankäsittelyllä, mutta harvoin muokkaan tavaroita pois tms, enemmänkin sävyjä, valoa ja horisonttia. Tätä tämä on, luulet saaneesi seesteiset sisustuskuvat ja lähes jokaisessa näkyy pallo sohvanalla 😀

Reply
Maija/Pihkala 15 lokakuun, 2017 - 9:27 pm

Todella hyvä postaus ja hyviä pointteja! Päivätöiden ja yrittäjyyden yhdistäminen on tosiaan välillä aikamoista tasapainoilua, ja sinulla vielä on pienet lapsetkin – huhheijaa. 😀 Mutta kiteytit homman niin hyvin: kun työ on itselle mieluista ja merkityksellistä, sitä jaksaa ja ennen kaikkea haluaa tehdä. Intohimohommiahan nämä – tätä voi olla ulkopuolisten joskus vaikea ymmärtää. Ja juuri tuollaisissa somisteluhetkissä, kiireettömässä kuvailussa ja kauneuden löytämisessä on se jaksamisen salaisuus. Ihanaa viikkoa sinne! 😊

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 16 lokakuun, 2017 - 9:44 am

Kiitos Maija <3 Intohimohommia todellakin ja kun utelias on, sanoo usemmin kyllä kuin ei. Ja siitähän se kiire sitten tulee. Joutenolo on muuten aika vaikeaa, sitäkin pitää sitten joskus varmasti ihan opetella 😀

Kaunista ja mukavaa viikkoa sinnekin!

Reply
Jonna 16 lokakuun, 2017 - 10:56 am

Huomenta! Hei tämä oli paras postaus pitkään aikaan! Ymmärrän, että on oltava yhteystyökumppaneita ja postata erilaisista tapahtumista mutta ihan parasta on nämä elämänmakuiset ja aidot postaukset. Kiva lukea miten muut ratkoo arjen haasteita ja vinkit aikavarkaista oli tosi hyvät! Tahtoo lisää!!! Jee!

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 17 lokakuun, 2017 - 10:13 pm

Ihana kuulla, kiitos Jonna! Pitää ottaa useammin arkisempaa otetta, sillä sitähän se elo suurimmaksi osaksi on. Elämänmakua yritän pitää aina mukana 🙂

Reply
Eve 16 lokakuun, 2017 - 11:46 pm

Haluaisin vaan sanoa, että sun blogia on todella kiva seurata. Tää päivitys oikeastaan on se syy siihen – susta saa blogin perusteella ihanan aidon ja sydämellisen kuvan. Ja just se, että ei tarvi olla täydellistä, koska se vasta stressiä synnyttääkin ja silloin jää monet pienet kivat asiat arjessa huomaamatta. Noin monen asian yhteensovittaminen vaatii varmasti organisointia, mutta toisaalta mahdollistaa monen erilaisen unelman toteuttamisen. Hyvää syksyä sinulle 😊

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 17 lokakuun, 2017 - 10:10 pm

Lämmin kiitos Eve kauniista ja kannustavista sanoistasi! Suurpiirteisyys ei ole kaikissa asioissa hyvä, mutta joidenkin asioiden kohdalla se tekee elämästä helpompaa 🙂 Ihanaa syksyä sinnekin ja kiitos, että viihdyt täällä!

Reply
Nina 17 lokakuun, 2017 - 11:50 am

Ihana postaus!! Mä niin tykkään siitä miten kirjoitat asioista.
Meillä 4 lasta ja työt, harrastukset ja ystävät ja niiden yhteensovittaminen vaatii vähän säätämistä. Ihanasti kirjoitit just siitä arjesta ja sen ihanuudesta! 🙂

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 17 lokakuun, 2017 - 10:09 pm

Voi kiitos Nina, ihana kuulla tällaista palautetta <3 Voimia ja iloa sinnekin arkeen, neljän lapsen kanssa on jo aika paljon liikkuvia osia 🙂

Reply
Jenni 5 syyskuun, 2019 - 7:31 am

Ihana ja armollinen teksti Kerttu, kahden pienen pojan äitinä samaistun täysin.

Nauttikaa uudesta ihanasta kodistanne ja kirpeästä syksystä!

Reply

Jätä kommentti