Kodikkuus tarkoittaa meille kaikille vähän eri juttuja. Sain All I ever wanted -blogin Karlalta mielenkiintoisen haasteen, jossa pyydettiin vertaamaan olohuonetta pari vuotta sitten ja nyt. Kaksi vuotta sitten olimme asuneet talossamme vuoden. Sisustus oli vasta rakentumassa, oma tyyli oli löytynyt, mutta sisustus vielä erittäin keskeneräinen.
Olohuone nyt:
Kaivoin arkistoja parin vuoden takaa ja ero olohuoneen sisustuksessa on huomattava. Olohuone pari vuotta sitten:
Jälkeen -kuvissa värit ovat karsittu minimiin ja rahi yhdistettynä saman kuosin nojatuoliin ja sohvaan tekevät sisustuksesta aika raskaan. Kahden ensimmäisen kuvan jälkeen kuvassa on Minja Revonkorven maalaama Tasapainoilua-teos, joka hillitystä värimaailmasta huolimatta tuo mielenkiintoa ja syvyyttä sisustukseen. Vaikka peruspalikat ovat samat, myös maton rooli sisustuksessa on suuri. Nyt lattialla oleva Woodnotesin Avenue-matto sitoo kokonaisuutta paremmin yhteen ja on myös mielenkiintoisemman näköinen kun valkoinen perusmatto. Myös vuodenaikojen ja fiiliksen mukaan vaihtuvat tekstiilit, kukat ja pienesineet tuovat mielenkiintoa. Oikeasta sivupalkista löytyy ”olohuone”-kategoria, josta voi selata muutosprosessia hitteineen ja huteineen. Niitä jälkimmäisiäkin kun on matkan varrelle mahtunut.
Mistä elementeistä minulle syntyy kodikkuus:
– Esineet, joilla on tarina ja merkitys
– Uuden ja vanhan yhdistäminen
– Ajaton design ja ripaus päivän trendejä
– Tärkeimpänä toimiva arki ja elämä (joka on muuten kahden pienen lapsen kanssa yllättävän sotkuista) 😀
Miltä muutos näyttää sinun silmiisi? Entä mistä asioista kodikkuus syntyy teillä?
23 Kommentit
Kyllä ne tietenkin ovat juuri ne tekstiilit ja kukat sekä muut pikkujutskat, jotka kodikkuuden tekevät. Ja itse asukkaat…ihan kaikkine leluineen, sukkineen ja niin edelleen <3 Mukava kuulla sinusta! Onhan kaikki siellä hyvin?
Heippa! Kaikki on oikein hyvin, kiitos kysymästä! Yllättävän kiireisenä nämä kaksi pikkuista pitävät äidin 😉
Onpa ihanaa 🙂 Nauttikaa joka hetkestä, aika menee niin nopsaan. Minun vanhin jo ripillä kesällä ja kohta varmaan pieninkin on armeijaan lähdössä… 😀
Kodikkuus syntyy kerroksellisuudesta ja elämän jäljistä. Vaikka teillä on jokaista piirtoa myöten hyvin harkitusti sisustettu koti, tätä elämää on nähtävissä noissa tämän päivän kuvissa. Niistä näkee, että kuvan kodissa varmasti viihdytään:). Mielenkiintoinen postaus ja ihana koti!
Kiitos Veera! Blogiin valikoituu aika siistejä kuvia, arki on paljon värikkäämpää 🙂 Eikä lelut olkkarissa edes ole sotkua. Mutta esim. tänä aamuna viisivuotias teki pumpulista ja talouspaperista lumihiutaleita saksilla ja siitä todentotta tuli sotkua 😀
Samaan mieltä!
Kodikkuus perustuu kodinhenkeen eli siellä asuvien ”jäljistä”, ilmapiiristä ja kodin kokonaisuudesta kaikkinensa. Kodikkuus on osiensa summa =)
Samaa mieltä!
Yllättävän iso ero. On kyllä paljon kotoisampi olohuone nykyisin, vaikka tosi kaunis se oli jo aiemmin. Tosi kiinnostavaa nähdä tuo ero ja miten se sisustus ajan myötä muotoutuu!
Itsekin huomaa eron parhaiten kuvista. Muutos on tapahtunut niin pikkuhiljaa 🙂
Olen kauan pohtinut meille samanlaisen Avenue-maton hankintaa. Ilmeisesti olet siihen kovin tyytyväinen? 🙂
Olen ollut tosi tyytyväinen! Kirjoitin tästä oman postauksenkin, kurkkaapa tämä: http://divaaniblogit.fi/modernistikodikas/kokemuksia-woodnotesin-paperinarumatosta/
Teillä on kyllä tapahtunut aika iso muutos, yllättävänkin, kun tässä blogia seuratessa kuitenkin uusia elementtejä on tullut pikku hiljaa. Kaunista on ollut koko ajan, mutta uusimmissa kuvissa kokonaisuus on kyllä tosi toimiva ja harmoninen, olematta yhtään tylsä.
Minulle kodikkuus syntyy toimivasta arjesta: helposti puhtaana pidettävistä pinnoista ja sellaisesta perusjärjestyksestä, että tavaroilla on omat paikkansa ja kokonaisuus pysyy nättinä ilman, että koko ajan tarvitsee olla nykimässä jotain kohtaa kuntoon. Eli jopa sotkuisenakin olisi suht kaunista. Vanhan ja uuden yhdistäminen on tärkeää sekä ennen kaikkea sävyt, joissa viihtyy. ”Väärän värisessä” kodissa olisi ikävää asua. Mä myös tykkään niin paljon puun sävyistä, etten osaisi kuvailla sellaista kotia kodikkaaksi, jossa ei olisi ripaustakaan puuta. Tykkään teidänkin kotiin muuttaneista pienistä puun pilkahduksista ja mielestäni ne tuovat kodikkuutta, ainakin näin kuvien välityksellä.
Samaa mieltä olen kanssasi Suvi! Lasten kanssa tavaraa riittää ja jo se, että kaikille on olemassa oma paikka, auttaa pitämään kodin kunnossa. Puunsävyt ovat tulleen jäädäkseen, ne antavat valkoiselle oivan parin.
Aika paljon on tila muuttunut ja nykyinen sisustus on erittäin kaunis ja ilmavampi kuin vanha.
Aika tekee hyvää sisustukselle 🙂
En ole nähnyt yhtään yhtä kodikasta kuvaa olohuoneestanne kuin tuo tämänpäiväinen alin kuva, jossa pehmoperheen keskellä istuu ”pikku äiti” vaavi sylissään
Samaa mieltä, Heli <3
Minusta kodikkuus syntyy tunnelmasta mikä välittyy siitä, että koti on sisustettu ajan mittaan.
Pikkuhiljaa hankittuina kalusteina ja sisustustavaroina. Kodikas koti on harmoninen ja on samalla ”asuttava” eli kestää arjen kolhut ja ilot.
Näin se menee! Uudessa talossa kun saa / joutuu hankkimaan kerralla uusia kalusteita, sisustus saattaa jäädä vähän ontoksi. Aika tuo mielenkiintoa ja syvyyttä 🙂
Voih, tuo alin kuva on kaunein mitä olen koskaan blogissasi nähnyt! Niin suloinen ja aito!:)
Kuule, taidanpa tehdä rikoksen ja napaa alimman kuvan jonnekin talteen. Olen katsonut kuvaa monta kertaa ja oikeesti ihan sama mitkä fiilarit ovat päällä, tämän kuvan jälkeen aina hymyilen.
Upea kuva, upea malli, hieno kokoelma !
hei! mikä sävy siis tuo seinän tapetti on/ malli ? Todella kaunis ! Meillä tällä hetkellä synkän puhuvat edellisen asukkaan laittamat olisiko vallilan mustikanliilat tapetit kuvioiden kera ja haluaisin nyt jotakin paljon neutraalimpaa. huoneen muut materiaalit vakoinen puulattia ,valkoinen paneelikatto + uunin hormi valkoinen . Uusi sohva hankittu harmaa ja muut kalusteet valkoista vanhaa ja uutta.