Wieniläistuolini pääsi arvoiseensa paikkaan eli jyväskyläiseen Kalustehoitola Kallioon. Sympaattisessa vanhassa punaisessa tiilitalossa sijaitseva kalustehoitola huokuu hyvää henkeä ja vanhan kunnioitusta. Tuolivanhukseni tutkittiin ja teimme suunnitelmaa sen kunnostukselle. Kun kysyin, onko näin vanhan tuolin maalaaminen rikos, sain vastauksen; ”Ei se rikoksena ihan murha ole, mutta varkaus kuitenkin”. Annoin tuolin kunnostamiselle vapaat kädet huonekalujen entisöijä Aleksander Kalliolle. Ja ei, tuolia ei maalata.
Jätin tuolin kalustehoitolaan ja sanoin lähtiessäni, että ei kiirettä. Tuolini on jo vuosikymmeniä vanha, maltan kyllä odottaa sen kotiin saamista. Kun lähdin, jäin pohtimaan käsillä tekemisen taitoa. Kalustehoitolan ”potilaina” on lukuisa määrä vintage-huonekaluja, joille taitava tekijä antaa jatkoaikaa alkuperäistä esinettä kunnioittaen. Arvostan näitä kädentaitajia maasta kuuhun ja takaisin.
Jännityksellä odotan, miltä tuoli näyttää kunnostuksen jälkeen!
18 Kommentit
Voi että kuinka paljon arvostan näiden käsityöläisten ammattitaitoja. Tuoli pääsi takuulla ansaitsemaansa huoltoon. 🙂 Innolla jään odottamaan, että millainen on lopputulos.
Jännittävää nähdä, millaisena tuoli tulee käsittelyn jälkeen kotiin. Arvostus näitä käsityöläisiä kohtaan on ihan valtava. Nytkin vaan ihmetellen ihailin, millaista jälkeä tuli esim. 100 vuotta vanhan kaapin kunnostuksessa. Ei muuten sellaista saa rahalla kaupasta 😉
Tuollaisen aarteen jättää kyllä huoletta ammattilaisen käsiin! Ihana, että näitä käsityöläisiä löytyy vielä. Tuolista tulee varmasti entistä upeampi! 🙂
Uskon, että lopputulos on hyvä. Ja jos tosiaan haluaisi uuden tuolin, se pitäisi mennä ostamaan kaupasta. Nyt kunnostetaan vanhaa historiaa arvostaen 🙂
Hyvä kuulla ettei maalata! Pelkäsin jo, että kaikki peitetään uuden maalikerroksen alle!
Se olisi ollut amatöörin moka 🙂
Tuollainen ammattitaito on kyllä hienoa! Kiva nähdä minkälainen tuolista tulee 🙂 Itsellä on menossa vanhan Narnia-henkisen kaapin metsästys. Se voisi olla vähän elämää nähnyt tai vaikka vähän kunnostusta vailla, jota haluaisin kyllä ihan itse laitella kuntoon. Olisi ihanaa saada jokin sellainen vanha kaluste kotiin!
Pssst, ei ihan verrattavissa sun järjestämään Soihtu-arvontaan, mutta kotiin voi voittaa jotain pientä New York -henkistä minun blogini arvonnasta, tervetuloa kurkkaamaan 🙂
Voi, siellä oli kunnostuksessa aivan upea ”Narnia”-kaappi, sellainen 1900-luvun alun jyhkeä huonekalu. Huokailin vain, kun näin miten se oli entisöity. Ja kiitos arvontavinkistä!
Voi, kun kiva kuulla ettei tuolia maalata. Hiukan olin huolissani, mutta jokainen tekee omat päätöksensä ja siihen on tyytyminen, eihän se muille kuulu. Onnea hyvästä löydöstä vielä 🙂
Onneksi koko ajan ajatus oli luottaa ammattilaiseen. Itsehän sitä olisi amatöörinä tehnyt vaikka mitä hölmöyksiä 😉
Kuulostaa lupaavalta. Osaavat käsityöläiset ovat kyllä aarteita.
Kiitos Saija!
Minustakin tuoli olisi ollut sääli maalata, joten nyt odotan innolla upeaa lopputulosta! Itsellä jäi muutama vuosi sitten pari tuollaista tuolia ostamatta kympillä kappale ja kyllä on harmittanut siitä pitäen…
Maalaaminen olisi ollut virhe. Nyt vaan jännitysellä odotan, mikä on lopputulos! Ja nyt vain silmät auki, jos uudet löydöt tulevat vastaan 🙂
Hyvään hoiviin tuoli varmasti jäi! Lopputulos varmasti upea ja toivottavasti hoidon avulla tuoli kestää taas käyttöä seuraavat vuosikymmenet! 🙂
Heli
Näin todellakin toivon! Kiitos Heli 🙂
Ihanasti vastattu entisöijältä kysymykseen 🙂 tuoli näyttää varmasti hyvälle kunnostuksen jälkeen.
Paikan omistava Aleksander Kallio on todellinen persoona. Jos en olisi ollut ruokatunnin pikavisiitillä, olisin jäänyt koko päiväksi kuuntelemaan hänen tarinoitaan 🙂