Marraskuun puoliväli on ylitetty ja tässä vaiheessa vuotta on lupa aloittaa joulunodotus! Se on minulle myös selviytymiskeino pimeästä ajasta, sillä onhan tämä kello 16 laskeutuva säkkipimeä aika extremeä. En voi sille mitään, että pimeän tultua tulee sellainen olo, että päivä on tässä, eikä mitään enää ehdi tehdä. Tiedän itsekin, että pimeys on paljon myös asennekysymys. Onneksi lumi tuo helpotuksen, toivottavasti sitä ei tarvitsi odottaa enää kauaa. Joko jossainpäin Suomea on valkoinen maa?
Blogihistostoriastani löytyy kuvia kahdesta edellisestä joulusta ja keräsin tähän postaukseen kurkistuksia näiden joulujen tunnelmiin ja koristeluihin. Meidän jouluissamme on nähty hillittyjä koristeita, havuja, kynttilöitä ja takkatulta. Toisaalta erityisesti tyttärelle tontut ovat tärkeitä joulutunnelman tuojia ja siksi niitäkin saa seikkailla kotimme koristuksina.
Tänä vuonna tärkeimmät jouluelementit ovat paperiset tähdet, jotka suunnittelen kiinnittäväni olohuoneen suuriin ikkunoihin sekä tietysti aito joulukuusi. Nyt kun terassin kalusteet ovat mieleiset, ajattelen että myös lasitettu ulkotila saa valon juhlaan sopivat somisteet. Tunnelmavalot, kynttilälyhdyt ja lampaantaljat ovat jo saaneet seurakseen mustan himmelin. Ostoslistalla on yhä havutyyppiset kasvit, joita istutan viime viikolla ostamiini ruukkuihin.
Minulla on vähän ristiriitainen olo joulun suhteen, sillä haluaisin yhtä aikaa uudistaa sitä että pitää kiinni totutusta. Toisaalta olisi ihanaa rakentaa ikiomia jouluperinteitä omaan kotiin, mutta toisaalta vähintään yhtä tärkeää on joulun viettäminen koko suuren perheen / suvun kesken. Ja kun kaikille liittyy aattoon omat perinteet, joista haluaa pitää kiinni, vaatii uudistamisajatukset pitkää kypsyttelyä. Nyt kun siskoni asuu eri maassa ja näemme harvoin, on tärkeää saada viettää juhlaa hänenkin kanssaan. Ainakin minua helpottaa ajatus, että joulu kestää usean päivän, eikä kaikkea toimintaa tarvitse mahduttaa aatolle. Eli eiköhän tässä vielä hyvä kompromissisoppa synny 🙂
Jospa se joulutunnelma tästä pikkuhiljaa nousisi, sillä enemmän se on asenne- kuin sääkysymys. Yksi homma ainakin pitäisi saada alulle ja se on joululahjojen hankkiminen. Kuusivuotias kirjoitti omin käsin elämänsä ensimmäisen kirjeen joulupukille listalle päätyi mm. monster hai punatukainen, luisimet, muovailu-setti ja kepihevonen. On lohdullista, että tapahtui maailmassa mitä hyvänsä, tontulla on töitä tänäkin jouluna!
Kuulutko sinä siihen joukkoon, jolla on jo lahjat hankittuna ja menu mietittynä vai alkaako jouluhössötys (tämä siis vain positiivisena terminä) vasta joulukuussa? Entä miten olette ratkaisseet sen, kenen kanssa ja missä joulua vietetään, jos vaihtoehtoja on useampia?
8 Kommentit
Meillä on samanikäiset lapset kuin teillä (+2,5v siinä välissä).
Monta joulua vietimme niin, että vierailimme aattona molempien lapsuudenkodeissa: päivällä toisen vanhemmilla ja illalla toisen vanhemmilla. Vaihdoimme järjestystä päivä- ja iltavisiitin osalta vuosittain. Päivällä jouluruoka herkuteltiin ensimmäistä kertaa ja illalla piti yrittää jaksaa syödä toisen kertaan… 😉
Nyt jo kaksi (vai kolme??) jouluaattoa olemme viettäneet kotona oman perheen kesken ja omia perinteitä luoden. Aamulla meillä heräillään kaikessa rauhassa (mitä se 3-lapsisessa perheessä sitten käytönnässä tarkoittaakin, hih) ja lapset saavat katsoa joulupiirrettyjä. Ennen pienten päiväunia ulkoilemme tai käymme haudoilla sekä syömme joulupuuron. Pienten päiväunien jälkeen tulee joulupukki, nautiskellaan joulusaunan lämmöstä ja syödään varsinainen jouluruoka pitkän kaavan mukaan.
Muina joulun päivinä käymme kummankin lapsuudenkodeissa: joulupäivänä toisessa, Tapaninpäivänä toisessa. Nyt jouluaatto tuntuu entisen kiireen ja pukemis- sekä autorumban jälkeen ihanan rentouttavalta. En ole kieltänyt ketään tulemasta meille eli jos joku haluaa pistäytyä niin ovemme ovat auki, mutta joulu vietetään meidän tavallamme (eikä täällä televisio huuda kuten anoppilassa, hih).
Ja lisäyksenä edelliseen joulupäivinä on ihanaa päästä valmiisiin pöytiin niin anoppilassa kuin omassa lapsuudenkodissa. Aattona laitetaan ruoka sen mukaan, mitkä ovat omia joulusuosikkejamme
Meidän kahden hengen perheessä olemme viettäneet joulua viimeiset kolme vuotta yhdessä, sitä ennen oltiin aina aatot omien perheiden kanssa eri puolilla Suomea. Ainoa järkevä ratkaisu on, että olemme joka toisen joulun miehen perheen kanssa ja joka toisen joulun minun perheeni kanssa. Yhden päivän aikana kun ei sekä joulua juhlita että ajeta 300+ km yhteen suuntaan paikasta toiseen. Useimmiten Tapaninpäivänä tai 27. pvä ollaan sit vaihdettu paikkaa ja jouluiltu vähän jälkikäteen porukalla. Mun lapsuudenperheeni kokoontui ja kokoontuu vieläkin aina isolla porukalla ja onhan se omituista kun ei siihen riemuun pääse enää joka vuosi mukaan. Toisaalta mieheni perheellä on omat perinteensä ja on ollut kiva päästä osallistumaan niihin ja myös hänellä on oikeus jouluun vanhempiensa ja sisarustensa kanssa. Näin aikuisten kesken tämmöinen järjestely vielä toimii, mutta en sitten tiedä kun on niitä lapsia, että miten joulut tullaan järjestämään…
Meillä on ollut tapana olla joka toinen joulu miehen ja joka toinen joulu mun perheen kanssa aattona ja joulupäivänä sitten toisessa. Lisäksi jossain välissä on piipahdettu mun isän luona. Tänä vuonna tehdään poikkeus ja lähdetään jouluksi mun perheen kanssa pohjoiseen.
Musta tuntuu, että lasten myötä joulu suvun kanssa on saanut vaan lisää merkitystä. Ja serkusparvessa ilo ja riemu tuntuu vaan moninkertaistuvan. Joten ei ainakaan vielä hetkeen varmaankaan hiljennytä joulun viettoon vain oman perheen kesken. Mutta ehkä sekin hetki vielä koittaa.
Joulua on sen verran jo laitettu kotiin, että valot on laitettu ikkunoihin ja pihalle, ja joitain joululahjoja on jo hankittu jemmaan. Mutta perinteisesti niitä viimeisiä säntäillään vielä aatonaattona metsästämässä 😀
Meidän jouluun kuuluu yleensä lähtö ulkomaille. Viime vuonna olimme Australiassa mutta nyt näyttää pahalta ja jäämme koti Suomeen.
Jotta työpari sai joulun vapaaksi.
Hommasimme vasta täksi jouluksi muovikuusen, tokaa kertaa meillä on kuusi.
Koska kummankin vanhemmat asuvat lähellä, menemme ensiksi minun vanhempieni luo ja sitten mieheni.
Lahjoihin panostan täysiä. Annan niitä paljon ja ostan ympäri vuoden.
Suurin osa ostoksista tein heti viime joulun jälkeen matkalla. Miehenikin lahjan, joka on listan vaikein ostin viime kuussa.
Lapsella toiveet vaihtelevat päivittäin, joten 1 paketti ostetaan luultavasti viime tipassa.
Mutta joulukortteja ei olla vieläkään tilattu. Valokuvakortti on ehkä maailman helpoin.
Hyvin ja ajoissa suunniteltu on puoliksi tehty. Jouluun valmistaudutaan siis hyvissä ajoin. Joulukuussa sitten vaan nautitaan tunnelmasta.
Mulla tää on toinen joulu sen jälkeen kun muutin pois kotoa. Viime joulu meni kokonaan vanhempieni luona kun asuin kauempana, mutta nyt kun asun lähempänä niin olisi kiva viritellä omaakin kotia jouluun. Vielä en ole aloittanut (paitsi pääni sisällä) sillä ensi viikolla on muutto mutta voi luoja mikä taivas sen jälkeen repeääkään kun pääsen aloilleni ja kaikki on ihan uutta 😀 sormet syyhyää jo!
Mistähän sitä saisi sellaisen pikkukuusen, korkeintaan metrin mittaisen? En ole varma haluanko aitoa kuusta vai tyytyisinkö muoviseen niin ei tarvitsisi olla imurin kanssa koko ajan heilumassa 😀 Johan tästä nyt tuli romaani.. Kukaan kavereista ei ole vielä ajatellut joulua niin ei ole ollut ketään kenen kanssa hihkuttaa! 😀
Pikkukuusia voisi saada vaikka Plantagenista! Aito kuusi ei paljon varise, kun sen sulattaa oikein, eikä päästä kuivahtamaan. Siinä on sitä oikeaa joulun tuoksua ja tunnelmaa <3