Alkuun suuret kiitokset siitä lämmöstä, jolla Valo on otettu vastaan! Olemme saaneet jo tiedusteluja kotien myyntistailauksista ja -kuvauksista ja palamme innosta päästä kunnolla hommiin. Tuntuu mukavalta olla luomassa jotain uutta, tehdä asuntoja kauniiksi ja mahdollistaa uusia kotiunelmia ihmisille. Jennin kanssa olemme molemmat koti-ihmisiä päästä varpaisiin ja tiedämme, miten tuntellinen, rakas ja herkkä asia oma koti voi olla. Stailaukset tehdään aina kotia ja asukasta kunnioittaen, mutta myynninedistäminen vahvasti mielessä.
Mitäs muuta täällä on touhuttu kuin Valoon liittyviä juttuja? Kevät tuntuu niin hyvältä ja tervetulleelta, olemme ulkoilleet lasten kanssa tosi paljon. Poika viihtyy hienosti omassa pihassa hiekkalaatikolla leikkien ja muissa touhuissa, samalla minulla on ollut aikaa laitella pihaa kevätkuntoon. Voisi sanoa että onneksi, sillä viime kesänä en entinyt hoitaa pihaa juuri lainkaan. Nyt on intoa ja virtaa siihenkin touhuun.
Samalla kun odotan pihan vehreyttä, suunnittelen terassille ja sisätiloihin myös viherkasveja tuomaan raikasta ilmettä. Viherlandiassa kävin jo kerran pyörimässä, mutta ennakkosuunnitelman puuttuessa en osannutkaan valita ja lähdin tyhjin käsin kotiin. Terassimme on kasveille tosin aika haastava, sillä se muistuttaa kesällä huonosti lämmitettyä saunaa, jos lasituksia ei avata vaikka reissujen vuoksi. Niinpä pohdin, miten vihreyden toteuttaisin. Jotain ruukkuistutuksia tietenkin, ne on helppoa nostaa ulos tarvittaessa. Haaveilen suurehkosta puusta tai pensaasta isossa ruukussa ja nyt mietin, kuinka suuri ”rikos” olisi hommata silkkikasvi. Se ainakin pärjäisi kaikissa olosuhteissa ja laadukkaat ovat erittäin aidon näköisiä. Mutta eihän se ole kuitenkaan ihan sama asia…
Terassilla sopii nauttia päiväkahvit tai -teet sateisenakin päivänä, sillä meillä on vihdoin myös terassilämmitin! Se onkin sitten jo toisen postauksen aihe, haluan vielä vähän testailla ja fiilistellä, jotta osaan kertoa teille kaiken oleellisen. Hugo ainakin arvostaa lämmitystä, sen verran mukavuudenhaluinen karvaformula on kyseessä.
Tämän yhden hengen teekattauksen kruununa on Muuton hurmaava Silence-maljakko. Kiikutin sen kassalle vieraillessani Turussa Sisustuksen koodissa ja Anne loksautti leukani antamalla sen minulle lahjaksi. Sai varmaan jonkun mielenhäiriön, mutta en osannut kuin kiittää ja halata 😀

Ja tämän iloisen sillisalattipostauksen lopuksi voisin vielä kysäistä parhaita (sisustus)kauppavinkkejä Tampereelle? Viikonloppuna lähden nimittäin vähän tuulettumaan hyvän ystävän seurassa ja olisi aikaa tutustua muutamaan mukavaan putiikkiin. Tykkään!
Ps. Jos teilläkin on tykkäyksiä jaettavaksi, niin hypätkäähän Facebookissa mukaan sekä Modernisti kodikkaan että VALOn matkaan.







