Perinteinen suomalainen unelma on se punainen mökki ja perunaa. Tai joskus oli. Elämä on vienyt monet ihmiset maalta kaupunkeihin. Urbaaniin ympäristöön sopii erilainen arkkitehtuuri. Rakastan kaupunkilomia ja voisin vain tuijotella rakennuksia, arkkitehtuurisia ratkaisuja ja ihmisvilinää. No, vähän shoppailla välissä 😉
Elämäntilanne ei ole sellainen, että näitä kaupunkilomia tulisi juuri tehtyä. Kolmevuotias arvostaa arkkitehtuurin katselua juuri niin kauan, kunnes jätskitötterö on syöty.
Onneksi on netti ja sisustuslehdet. Erilaiset blogit ja sivustot tarjoavat valtavan määrän silmänruokaa ja inspiraatioita. Talomme rakennusvaiheessa niitä katseli erilaisella silmällä, vähän valikoiden. Ei tuota, ei tuota, ei missään tapauksessa tuota. Ja sitten löytyi niitä kuvia, jotka saivat sydämen vähän värähtämään. Oman kodin pitää tuntua kodilta.
Arkkitehtuurissakin ihailen linjakkuutta ja modernia otetta. Ei ylimääräisiä krumeluureja, vaan selkeää suunnittelua.
Minulle vähemmän on enemmän. Toivoisinkin, että Suomessa uskallettaisiin rakentaa rohkeasti, mennä vähän peruspakettitalojen ulkopuolelle. Ja tätä toivon nimenomaan talotehtailta. Eikö mallistoissa voisi olla vähän enemmän vaihtelua, sellaista Euroopan meininkiä?
Ihailemissani taloissa on suuret ikkunat, jotka ahmivat luonnonvaloa sisään. Meille suomalaisille sopii ”oma tupa, oma lupa”-ajattelu, jossa ikkunoista ei pääse kurkistelemaan. Joissain maissa suuret ikkunat ovat osa vieraanvaraisuutta; näin meillä eletään. No, onneksi on sälekaihtimet ja muut ratkaisut.
Kotiseudullani Jyväskylässä on Asuntomessut vuonna 2014, odotan niitä innolla. Olemme mieheni kanssa kiertäneet messuja jo usean vuoden ajan. Se on hyvä paikka hahmottaa yhteistä makua niin arkkitehtuurin kuin sisustuksen suuntaan. Toivottavasti Asuntomessuilla uskalletan vähän räväyttääkin! Siellä juuri haluaisi nähdä jotain ihan uutta ja saada vau-elämäyksiä. Ennen Jyväskylää ihastellaan vielä Hyvinkään messujen tarjonta ensi kesänä.
Kuvien talot aiheuttavat huokailua. En halua miettiä, että kuka pesee talon isot ikkunat tai noukkii lehdet pois uima-altaasta. Haaveiden ei tarvitse olla realistisia. Ja jos joku rakentaa kauniin (ja kalliin) talon, niin ollaan me muut tyytyväisiä. Sillä naapurit ja ohikulkijat saavat katsoa ulkoseiniä enemmän kun itse asukkaat 😉
Ps. Lisäsin suoran linkin Blogilistalle oikealle, sitä kautta voi seurata milloin blogi päivittyy. Lisäksi voi liittyä lukijaksi alla olevan ”lukijat”-painikkeen kautta. Mitä muita seurantakanavia toivoisitte?
Ps2. Alla päivän toinen postaus 😉
Kuvien lähde http://freshome.com/architecture/
0 Kommentti
Ihania haaveita – haaveissa ei todellakaan tarvitse miettiä kenen vuoro on pestä ikkunat, avautuuko olohuoneesta maisema naapurin saunaterassille tai monta euroa uppoaa tonttiin. Haaveilu on ilmaista hupia. Hauska uusi blogituttavuus.
Ps. Oman blogin puolella olen huomannut, että monelle bloglovin ja Facebook ovat suositumpia tuloja seurata blogia kuin blogilista 🙂
Moi Netta! Kiva, kun löysit tänne! Ajattelen samalla tavalla, haaveilu on onneksi aina ilmaista. Pitääpä ainakin tuota Bloglovinia viritellä. Onkohan lukijoita tarpeeksi, että kannattaisi vielä Facebook-sivuja perustaa…?
Eksyin sivuillesi ja ihastuin heti! Aivan upea koti teillä!! Oma rakennusprojektimme on vasta aivan alkumetreillä, mutta jotain samankaltaista on hakusessa. Tällä hetkellä on käynnissä armoton arkkitehdin metsästys ja niinpä uskaltaudun kysymään, kuka suunnitteli teidän unelman ja minkä talotehtaan kanssa sopimus syntyi?
Hei Rosavilla! Kiitos paljon ja mukavaa kun löysit tiesi blogiini! Laittaisitko minulle sähköpostia osoitteeseen modernistikodikas@gmail.com, niin vastailen kysymyksiisi 🙂
Eksyin sivulle vahingossa, mutta mielenkiintoinen koti! Ihania haaveita! 🙂