Arki Espanjassa – koulu ja etätyö Fuengirolassa

Hola!

Neljä viikkoa elämää Espanjassa takana ja viikko vielä edessä. Tässä kohdalla on hyvä hieman niputtaa tunnelmia: miten kaikki on mennyt ja ovatko odotukset toteutuneet.

Oma toiveeni oli elää aktiivista arkea aurinkoisemmissa ja valoisammissa maisemissa. Se on toteutunut täydellisesti. Mitään takaiskuja tai pettymyksiä ei tähän aikaan ole tullut. Kuukausi on toki lyhyt aika ja tässä reissussa on loman ja arjen sekoitusta, vaikka toki itse teen töitä ja lapset käyvät koulussa. Normaaliarjesta puuttuu kuitenkin todella paljon velvollisuuksia, eikä aikataulua rytmitä harrastukset tai muut menot.

Tässä postauksessa kerron kokemuksia suomenkielisestä opetuksesta ja omista etätöistä täällä Fuengirolassa.

Suomenkielinen opetus Fuengirolassa

Fuengirolassa on kolme suomenkielistä koulua. Tunnetuin on Aurinkorannikon suomalainen koulu, joka tarjoaa opetusta suomalaisen opetussuunnitelman mukaisesti eskarissa, perusopetuksen vuosiluokilla 1-9 sekä lukiossa. Tänne pääsee pidempiaikaiset oppilaat, eikä alle kahden kuukauden edes myönnetä paikkoja. Koulu on hyvin täynnä, eikä kaikki halukkaat mahdu mukaan. Meille 5 viikon oleskelussa tämä ei ollut edes vaihtoehto.

Meidän lapset menivät 1. ja 7. luokan opintoihinsa Fuengirolan kotikouluun (”Samin koulu”). Siellä nimensä mukaisesti oppilas on otettuna kotiopetukseen tai lyhyissä lomissa kirjoilla Suomen koulussa. Se, mikä on ”lyhyt loma” vaihtelee kunnittain, kannattaa siis tarkistaa omasta koulusta. Meillä molemmat lapset saivat mukaansa omat oppikirjat ja he opiskelevat mahdollisimman samassa tahdissa kuin luokkakaverit Suomessa. Lähtiessä saimme alueet, joita käydään eri oppiaineissa läpi. Isompi osaa itse huolehtia aika pitkälle siitä, mitä pitää opiskella, pienemmälle opettaja on laittanut tehtävät. Oppilaat ovat kahdessa ryhmässä, toisessa 1.-4. luokkalaiset ja toisessa 5.-9. luokkalaiset. Kouluun voi ostaa paikan minimissään viikoksi. Alle 12-vuotiaat pitää viedä ja hakea joka päivä, sillä sen ikäiset eivät saa kulkea ilman aikuista.

Koulupäivän pituus on molemmilla 9.30-14, joten aika leppoisa on elämänrytmi sen osalta. Molemmat ovat tehneet täällä etänä kokeita. Koulussa pitää olla omat eväät ja usein ruokatauolla mennään myös rannalle leikkimään. Jokaiseen päivään sisältyy liikuntatuokio. Tietenkään opinnot eivät mene ihan yksi yhteen etänä ja livenä ja voi olla, jotain pitää kiriä palatessa. Mutta toisaalta tällainen matka tuo taas sellaista oppia, mitä ei omassa koulussa ole mahdollista saada.

Molemmat lapset ovat tykänneet koulusta todella paljon ja menevät joka päivä sinne mielellään. Myös ystäviä on löytynyt, joka on tärkeä juttu. Kirjoittelen postausta lauantaiaamuna ja odottelen, että tytär ja yökylässä oleva koulukaveri heräävät. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä juttuja lapsen ja nuoren viihtymisen kannalta.

Kolmas suomenkielinen opinahjo on Aurinkorannikon opetus ja valmennus (”Karitan koulu”). Tämä toimii käsittääkseni hyvin samalla tyylillä kuin Fuengirolan kotikoulu, mutta tarkempaa kokemusta ei ole. Tästäkin koulusta olen kuullut pelkkiä hyviä kokemuksia.

Etätyöt

Meillä töissä on hybridityömalli, jossa tällainen lyhyehkö etätyöjakso on ollut sovittavissa. Olen tästä superkiitollinen työpaikalleni. Toisaalta meillä tiimit ovat useammassa eri kaupungissa joka tapauksessa, joten ei sillä hirmuisesti ole eroa liitynkö videopalaveriin Jyväskylästä vai Fuengirolasta. Toki muutama tärkeä live-kohtaaminen jäi välistä ja en kokisi luontevana pelkkää etätyötä omalta osaltani.

Olen tehnyt marraskuun kevennettyä, tavoitteena  50 % työaikaa. Tämä on mahdollistanut sen, että pääsen viemään ja hakemaan lapsia ja myös liikkumaan ja ulkoilemaan enemmän, joka on ollut minulle iso toive tälle kuukaudelle. Toki asiantuntijatyössä on haastavaa rajata työtä ja varmasti tämän olisi voinut suunnitella osaltani paremmin. Itse pyrin siihen, että tiimeillä ja asiakkuuksissa arki rullaisi mahdollisimman hyvin, mutta esim. esihenkilötehtäviin liittyy asioita voi olla vaikeaa kalenteroida ja ennustaa.  Puolikas työaika ei ole siis riittänyt, mutta pidän jääneet vapaapäivät vaikka muuton tai joulun yhteydessä pois. Pääasia, että työt rullaisi mahdollisimman hyvin, tämä joustava malli sopii minulle.

Aikaero Suomen ja Espanjan välillä on vain tunti, joten tästä näkökulmasta työpäivän rakenteessa ei tule ongelmaa. Aloitan aamulla aikaisin, muilla kun kello on kahdeksan, niin täällä vasta seitsemän. Toisaalta kollegat lopettavat työt, kun täällä on klo 15, joten silloin alkaa perheaika joka päivä.

Oman yrityksen osalta eli sometöissä olen ottanut tämän ajan rennosti. Tein alkusyksystä enemmän, jotta voin nostaa yrityksestäni hieman enemmän palkkaa kuromaan lyhyemmän työajan ansiomenetyksiä. Ajattelen kuitenkin, että kaikki ei ole mitenkään mitattavissa vain rahassa, tämä kokemus on ollut niin paljon enemmän.

Olen aktiivisesti taltioinut reissukokemuksia niin kameralle, mutta ennen kaikkea sydämeen. Marraskuu auringossa on ollut vuosikymmenen unelman toteutuminen. On ollut mahdollisuus hidastaa, nauttia elämästä, keskittyä omaan hyvinvointiin ja perheeseen. Espanja sinänsä ei ole ollut se, mikä onnen on tuonut. Isoimman fiiliksen saa siitä, että on saanut toteuttaa jotain itselle merkityksellistä. Tällaisessa kokemuksessa parasta on ollut se, että on lähtenyt reissuun avoimin, positiivisin ja odottavaisin mielin, eikä anna mahdollisten pikkuasioiden harmittaa.

Arki on arkea joka paikassa, mutta uskallan sanoa, että itselleni valo tekee ihmeitä. Olen ollut tosi onnellinen täällä.

Ps. Kuvat otti Eveliina Gutitierrez .  Kävimme ensimmäisen kerran perhekuvissa ja suurin osa jäi omaan albumiin muistoksi tästä kuukaudesta.