Alkuun pitää palata edelliseen Sisustuskokeilu keittiössä -postaukseen, jossa siis siirsin terassimme pöytäryhmän keittiöön. Varsinainen kahdeksan hengen ruokapöytämme oli kuvauksen aikana keskellä olohuonetta, siellä myös nurkassa nököttivät kahvinkeitin, leivänpaahdin ja vedenkeitin. Halusin raivata keittiön tasot minimalistisen tyhjiksi, sillä se oli osa visiotani pyöreän pöydän ympärillä. Pistin laturit, tutit, hiuspompulat ja kauhat laatikkoon piiloon. Siirsin pöydän, imuroin rikkaimurilla pahimmat roskat ja pyyhkäisin tasot puhtaaksi mikrokuituliinalla. Roudasin painavan pöydän ja tuolit hipihiljaa terassilta keittiöön, jotta en herättäisi nukkuvaa vauvaa. Olin utelias näkemään, miltä pyöreä pöytä Panton-tuoleineen näyttäisi keittiössä, sillä sisustaminen on minulle kivaa puuhastelua ja visuaalista leikkiä.
Kun jumppaosio eli tavaroiden kantaminen oli tehty, oli aika alkaa valokuvaamaan. Kokeilin kuvauksessa molempia objektiivejani, se on harjoittelua ja testaamista, mitä kannattaa milloinkin käyttää. Kameraan säädän aina manuaaliset asetukset, mutta tällä kertaa en käyttänyt jalustaa. Se kun oli unohtunut vaatehuoneen nurkkaan, enkä halunnut ottaa riskiä että vauva heräisi makuuhuoneessa jalustaa etsiessä. Stailaus- ja kuvausaika loppui siihen, kun pikkuinen heräsi. Tässä vaiheessa siis keittiö edelleen minimalistisen yksinkertaisena, mutta varsinainen keittiönpöytä tuoleineen olohuoneessa. Laitoin vauvan syöttötuoliin katselemaan, kun nostelin tavarat takaisin terassille ja neliöpöydän tuoleineen paikoilleeen Secto-valaisimen alle. Laitoin myös pienet kodinkoneet paikoilleen ja nostin laatikosta esille päivittäisiä käyttötavaroita.
Omaa aikaa, rentoutumista, leikittelyä, oli mitä hyvänsä mutta näin käytin sen ainoan hetken päivästä, jolloin saan tehdä 30-90 minuutin ajan mitä haluan. Tytär tulee kotiin eskarista ja vauvan unet ovat takana, alkaa aika lasten kanssa ruuanlaittoineen, lautapeleineen, pyykkeineen ja harrastuskuskaamisineen.
Miksi halusin kertoa tämän? Joskus ehkä unohtuu se, että se mitä blogin kautta näkyy, ei ole koko elämä ja totuus. Yleensä en sisusta blogia varten vaan kotia varten, mutta joskus on hauska heittäytyä kokeiluihin ja stailauksiin. Meillä ei eletä tahrattomassa minimalistisen eleettömässä kodissa. Kaksi lasta, oikeasti aika suurpiirteinen äiti, pieni koira josta lähtee karvoja ja iskä, joka on välillä pitkiä päiviä töissä elävät tässä ”blogikodissa” maailman tavallisinta, perusonnellista arkea. Perheenäiti nyt vaan sattuu rakastamaan rymsteerausta ja visuaalisia virikkeitä ja on vielä höpsähtänyt kirjoittelemaan niistä muutamalle kymmenelle tuhannelle ihmisille joka kuukausi. Joku fiksumpi ehkä lukisi päiväuniajat maailmanpolitiikkaa tai paikkailisi univelkojaan vauvan vieressä. Minusta on vaan niin kiva tehdä itselleni ja teille tätä blogia 🙂
Nyt kuulostan muuten ihan draamakuningattarelta, jolta on jäänyt päiväunet väliin ja eväät syömättä. Se ei ollut ollenkaan tarkoitukseni. Halusin vähän valottaa tätä bloggaamisen toista puolta, sitä kaikkea mitä ei yleensä näy kun lukee tuoretta postausta aamun ruuhkabussisa tai töiden kahvitauolla. Näissä stailauksissa voi myös vähän revitellä ja itse asiassa, kaikenlaisia rohkeita kokeiluita pitäisi tehdä enemmänkin! Ja kuten muuhunkin sisustukseen, on näihin visuaalisiin leikkeihin kiva saada heijasteita ja ajatuksia lukijoilta ja muilta bloggaajilta.
Olikohan minulla jotain ihan oikeaakin asiaa tähän postaukseen? 😉
No oli! Katsokaapa tuota maitokahvin sävyä. Paitsi että rakastan kahvia, eikä päivä käynnisty ilman sitä, sen tämän ihmejuoman sävy miellyttää silmääni tänä syksynä erityisen paljon. Kun aloin katselemaan ympärilleni, bongaan maitokahvia niin Nikarin December XL-tuolista, Everyday Designin tarjoiluvaunun pyöristä ja Artekin jakkarasta.
Ja aavistuksen kuivahtaneista kanervista. Avotakan trendi-numero on täynnä mielenkiintoista luettavaa. Sen kanteen on painettu maitokahvin värinen otsikko.
Myös koira on sävy sävyyn uuden väri-ihastukseni kanssa. Mutta mitä mieltä olette asteikolla yhdestä kymmeneen: kuinka ressukka Hugo on istuessaan tarjoiluvaunussa sen jälkeen, kun sen lempinojatuoli myytiin? 😀
Nyt uusi päivä käyntiin, milläs muullakaan kun kupillisella houkutelevaa maitokahvia! Mukavaa tiistaita!