Täyttä elämää sen kaikissa väreissä

by Kerttu

Sain viestin torstai-iltana:

– Saisin pöydän kuljetuksen teille huomenna.
– Joo, tottakai, tänne vaan!

Sen jälkeen mietin, että minnehän ihmeeseen laitan nykyisen keittiönpöydän? Perjantaiaamuna näpyttelen myynti-ilmoituksen. Kaupat tuli, nouto iltapäivällä ja illalla puoli kahdeksan aikaan soi taas ovikello:

– Tässä olisi tämä teidän uusi pöytänne!

Nopeat liikkeet ovat näyttäviä, totesi aviomiehenikin vaimonsa sisustuspuuskasta. Tänä isänpäivänä aamiainen katettiin pyöreän pöydän ääreen. Kyseessä on Formarin Yhdessä-pöytä, joka tuli meille testiin, vaikka aika pian ihastukseni syveni tasoille, josta ei ole ehkä paluuta. Kuvaan pöydän tarkemmin tänne blogiin pian.

Isänpäivä on ollut ihana ja touhuntäyteinen. Tein aamupalalle sämpylöitä, mutta kakun kanssa oikaisin ja ostin kaupasta valmiin. Lasten kortit ja laulut ovat saaneet roskia silmiin, kuinka tärkeä päivä tämä on pienille!

Samalla mietin keskustelua, jossa on puhuttu siitä, että isänpäivä muutettaisiin lähimmäisen päiväksi, jotta kenellekään ei tule paha mieli. Suru siitä, että ei voi  askarrella isälle korttia tai kutsua isää päiväkodin aamiaiselle ei muutu päivän nimen muuttamisella. Isänpäivä on vain  yksi pisara siinä surun tai pettymysten meressä, että isää ei ole. Ajattelen, isänpäivä voi olla yksi tapa alkaa keskustella vaikeasta tai vaietusta aiheesta tai vaikka löytää ryhmästä kohtalotovereita. Onneksi ja toivottavasti jokaisella lapsella on joku luotettava lähiaikuinen, jolle sen kortin saa antaa.

Tänä vuonna on tapahtunut oman isäni kanssa lähentymistä. Sanotaan, että koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus. Vaikka toki se on sitä ollut pääosin näinkin, tiedän mitä tunteita isänpäivä voi herättää. Ja juuri siksi on tärkeää, että se on juuri sen niminen kun on.

Elämää sen kaikissa muodoissa, väreissä ja tunteissa.

Elämä on aivan liian lyhyt siihen, että roikkuisi menneisyydessä, joka kukaan ei voi muuttaa. Voimme vaikuttaa vain tähän päivään ja huomiseen. Vaikka olisi mennyt aikaa, vaikka olisi tapahtunut paljon, vaikka ottaisi ylpeyden päälle; ajattelen, että se askel kannattaa ottaa.  Ettei tule se päivä, jonka jälkeen on jo myöhäistä.

Yhdessä-pöytä. Tykkään tästä symboliikasta.

Saatat pitää myös

8 Kommentit

Eevi 12 marraskuun, 2017 - 9:56 pm

ihana tuo uusi pöytä, siinä on kyllä hyvä idea! Loppu teksti herätti ajatuksia, tai paremminkin ehkä rauhoitti mieltä, sillä tänä vuonna jostain syystä isänpäivä herätti tosi paljon juurikin niitä tunteita ja mieli on myllertänyt. Kiitos hyvästä tekstistä jälleen, kerttu.

Reply
Eevi 12 marraskuun, 2017 - 9:58 pm

En tiedä miksi jotkut sanat näkyy isolla, vaikka osuvat painotukset ovatkin 😀

Reply
Mirella 12 marraskuun, 2017 - 11:26 pm

Silloin kun itse olin valmis ottamaan sen askeleen, niin oli jo liian myöhäistä.
En unohda koskaan sitä päivää kun poliisi
tuli vahvistamaan tiedon isäni kuolemasta.

Reply
Hanna H 13 marraskuun, 2017 - 7:21 am

Oletpa nopea liikkeissäsi. 🙂 Ihana pöytä!

Reply
annika 13 marraskuun, 2017 - 9:36 am

isänpäivä on tärkeä <3
Enkä huuda tätä vaikka teksti jostain syystä tulee tikkukirjaimina..
Kaunis pöytä ja pöydän nimi.

Reply
Chandelierhome 13 marraskuun, 2017 - 12:20 pm

Ihana pöytä ja ihanan iso! Oon itsekkin alkanut haaveilemaan pyöreästä pöydästä tämän modernimman sisustuskärpäsen purressa muhun tähän syksynä . Ainut vain että haluaisin pöydän trumpettijalalla ja kokoa saisi olla paljon koska en kestä jos ahdasta istua. Sun pöytä näyttää tosi hyvän kokoiselle!

Reply
Jk 13 marraskuun, 2017 - 1:08 pm

Ihana pöytä. Itselläkin olisi haaveissa pyöreä pöytä, mutta tarpeeksi isoja pöytiä on tosi vähän. Kuinka monta henkeä teidän pöydän ympärille mahtuu?

Reply
Anna 13 marraskuun, 2017 - 10:34 pm

Koskettava kirjoitus. Joskus pitäisi kyllä antaa hiukan enemmän aikaa vanhemmille, että vanhuksille. Nähdä useammin.
Täällä myös pyöreän pöydän omistaja. Tykkään pyöreästä muodosta, kun kaikki on lähellä, ja kukaan ei jää keskustelusta ulkopuoliseksi istumalla toisessa päässä. 🙂 Taannoin kuulin yhdeltä tuttavalta, että hänen lapsuudessa on ollut saman tyyppinen pyöreä pöytä, mikä teilläkin on testissä. Oli kuulema lapsena hauska pyöritellä keskiosaa ja herkut oli helppo poimia omalta kohdalta. 🙂 Varmasti ollut lapsen mieleen.
Mietin näin pöytäliina friikkinä, että miten liina toimii kyseissä pöydässä, kun keskiosa on hiukan ylempänä, tai ainakin näin näyttäisi kuvien perusteella olevan? 🙂

Reply

Jätä kommentti