Sunnuntaihaaveena talo

Sunnuntait ovat erinomaisia päiviä pilvilinnoissa pomppimiselle. Haaveilulle ja suunnittelulle, sellaiselle jossa jalkojen ei tarvitse aina koskettaa maanpintaa. Elän uuden suunnittelusta ja rakastan sitä tunnetta, kun kaikki on mahdollista.

Haaveissa nimittäin on.

Tällä kertaa haaveissa on talo. Usein sanotaan, että vasta toinen tai kolmas rakennusprojekti on se, jolloin kaikki menee nappiin. En itse usko tähän, meillä oli ihana omakotitalo ja on unelmien mökki, molemmissa prosessit ovat menneet mukavasti. Ehkä siksi sitä uskaltaakin vielä haaveilla.

Elämä kun muuttuu, myös asumisen tarpeet muuttuvat ja se on oikeastaan vain ihanaa. Olen sitäkin jo miettinyt, missä mieheni kanssa asustelemme vanhoina, mutta en nyt mennä aikaa edelle. Nyt vielä eletään lapsiperhevuosia, mutta yhä ennemmän tietoisuudessa on, että ne eivät kestä ikuisesti. Kun edellistä taloa piirrettiin paperille, tytär oli kaksivuotias. Nyt hän on 12. En ole nyt se äiti, joka tekee matikkaa siihen, kun hän muuttaa omilleen, mutta aikaa on todennäköisesti enemmän takana kuin edessä.

Nykyiseen kotiin muutimme ennen kuin pandemia tuli ja pisti maailmankirjat sekaisin.

Toisaalta on myös hyvä huomata, että haaveet ovat myös haaveissa hyvin maltillisia. Ei linnoja tai kartanoita, suuria huviloita meren rannalla tai suuria ja kalliita neliöitä. Unelmistakin on muodostunut oman kokoisia ja näköisiä.

Meillä molemmilla aikuisilla on omat top1 haaveemme, itselläni työtila, jota alkaisin ehdottomasti kutsua ateljeeksi, vaikka se olisi vain kuuden neliön koppero. Mieheni haaveilee, että varastoon mahtuisi oikeasti sinne kuuluvat tavarat. Bonusunelmana tila, jossa mahtuisi jumppaamaan. Muuten meillä on jo kaikki tässä näin.

Kaiken unelman pohjana on kuitenkin toimiva ja onnellinen arki. Tämä pitää sisällään paljon: fiksut etäisyydet, toimivat sosiaaliset suhteet,  ripaus omaa rauhaa ja hallittavissa oleva asuntolaina. Ei isoa, vaikeasti huollettavaa pihaa, ei hulppeita neliöitä maksettaviksi, lämmitettäviksi ja siivottaviksi. Olemmme huomanneet jo tässä kodissa, että hyvällä suunnittelulla less in todellakin more.

Tontit ovat kuitenkin kiven alla. Myyntiin tulevat talot hujahtavat pois markkinoilta, ennen kuin ehtii Euriboria sanoa. Ja hinnat sekä valmiissa kohteissa että rakennusalalla ovat karanneet ja markkinat odottavat, minne suuntaan ne jatkavat matkaansa.

Mutta utuisissa sunnuntaihaaveissani naputtaisin tätä postausta ateljeestani, jonka ikkunasta näkyy metsää. Kuitenkin hyvä kivenheittäjä saisi etuovelta osuman lähimarkettiin.

Millaisia asumisen sunnuntaihaaveita sinulla on? 

Kuvat: Finnlog Hetena / Puuinfo