Nämä elokuun illat

On jälleen se aika vuodesta, kun illat alkavat hämärtää. On pakko myöntää, että kesä meni vähän liian nopeasti ja vähän liian kurjissa keleissä. Eikä niistä säistä saisi valittaa, mutta jotenkin koko heinäkuu meni rantailmoja odotellessa, enkä oikein tykkää elää jotakin odotellen. Kesästä luopumisen kompensaationi ovat onneksi vielä elokuun illat, jotka maalaavat taivaanrantaa vaaleanpunaisella, eikä sotke maisemaa kellastuneilla lehdillä.
*

*
Eilen tein töitä iltasella terassilla, ilta viileni ja sade ropisi lasituksiin. Napsautin lämmittimen päälle ja muistin, miten ikävä minulla onkaan kynttilöitä. Lyhtyjä, takkatulta ja tuikkuja! Ajattelin iltateetä tai jopa oikein villiksi heittäytymistä ja lasia punaviiniä. Mitkä ovatkaan kauneimmat torkkupeitot ja minne kätkinkään lampaantaljat? Päätin julistaa kynttiläkauden avatuksi, olkoon se oodi viimeisille kesäilloille. Puhutaan siitä syksystä vasta vähän myöhemmin.
*

*
Siinä missä kesällä on tärkeää mennä, tehdä ja kokea, saa hämärtyvissä illoissa ihan luvan kanssa olla ja haaveilla. Oikeastaan elokuun puoliväli saattaa olla parasta aikaa, sillä tuurilla voi saada kesän ja syksyn parhaat puolet. Päivällä sykkivät kadut ja auringonsäteet iholla, illalla rauhan ja tunnelman. Sitä paitsi viikonlopuksi on luvattu kolmeakymmentä lämpöastetta. +15 c lauantaina ja +15 c sunnuntaina.
*

*
Tervetuloa hämärtyvät illat! Meillä on aika hyvät konstit kanssasi pärjäämiseen.