Tiedättekö mitä yhteistä on kuvien liljoilla ja hortensioilla? 
Kyllä, molemmat ovat valkoisia, mutta on niillä vielä merkityksellisempikin yhdistävä tekijä. Molemmat kukat olen saanyt VALOn tyytyväisiltä asiakkailta, jotka ovat halunneet kiittää kotiensa kuvaamisesta ja myyntiprosessin nopeuttamisesta. Tällaiset kiitokset tuntuvat tosi hyvältä ja saavat jopa hämmentymään; ”no ei olisi tarvinnut”. Miksihän sitä on välillä niin hankalaa ottaa kehuja ja kiitoksia vastaan? Eilen pidin pienen puheenvuoron Nuorten Yrittäjien valtakunnallisessa Get Together – tapahtumassa ja totesin lavalla, että tekisin näitä asioita jossain mittakaavassa joka tapauksessa, vaikka ne eivät olisikaan työtäni. On minun vuoroni olla kiitollinen siitä, että eteen on tullut mahdollisuuksia ja olen niihin uskaltanut tarttua.
Tänä aamuna olen kiitollinen, että iltarientojen jälkeen saan herätä rauhalliseen taloon, kun lapset ovat mummolassa. Arat päkijät kertovat hauskasta illasta, on tullut tanssittua korkkareilla. Ja eipä sekään ole pöllömpää, että viimeisen kuvan inkaliljat porskuttavat suhteellisen kauniina vielä kolmen viikon jälkeen. Kiitän teitä sen tunnistamisesta, mahtavaa että blogilla on kirjoittajaa viisaammat lukijat!
Arvatkaa muuten mikä oli ensimmäinen ajatukseni herätessä tänä aamuna viiden tunnin unien jälkeen? Ei rauhallinen aamiainen, vaan se, että nyt on mahtava tilanne järjestää kuitit ja toimittaa paperit kirjanpitäjälle. Tätä se on yrittäjä-äidin vapaa-aika 😀
Mukavaa lauantaita!