Matkan jälkeen kotiin on joka kerta yhtä ihanaa palata. Tutut nurkat, jotka vielä ennen reissua tuntuivat kuluneen puhki tuijottelusta tuntuvatkin yhtäkkiä raikkailta, avarilta ja ennen kaikkea rakkailta. Blogistakin se on näkynyt, että en ole ehtinyt tai jaksanut paljoakaan sisustaa, sama ilmiö toistuu joka kesä kun elämä siirtyy yhä enemmän terassille ja ulos. Mutta nyt sisustusinto jälleen nostaa päätään ja pieniä muutosideoita tulvii mielessä. Sanotaan, että on mentävä kauas nähdäkseen lähelle. Minulle se vaati tällä kertaa sukusirkus-reissun Espanjaan ja Ranskaan. Tiedättekö, että supernälkäisenä ja helteen hyydyttämänä huoltoaseman noutopöytä viileässä kesätuulessa saattaa tuntua elämykseltä? 😉

Tällä kertaa purin samantien matkalaukut ja pistin pyykkikoneen pyörimään. Hotellihuoneen nyrkkipyykin jälkeen se tuntui luksukselta. Kävelin pihan ympäri, eikä tullut hiki. Sekin tuntui luksukselta. Kun laskin vauvan leikkimatolle, join ison lasin raikasta kraanavettä ja menin omalle jääkaapille, tuntui luksukselta. Puhumattakaan siitä, että illan tullen saa mennä ikiomaan sänkyyn nukkumaan ja nousta 11 tunnin kuluttua, se vasta luksusta onkin! Arki tuntuu luksukselta, kun siitä on ollut hetkisen erossa.

Enkä väitä, etteikö matkailu olisi luksusta. On suuri etuoikeus tutustua kieliin ja kulttuureihin, kokea nähtävyyksiä, astua valmiisiin pöytiin ja pitää vapaata siivouksesta. Siksihän sitä matkoille lähdetään, että saisi lomaa arjesta ja kokisi uutta. Mutta kumpikaan ei tuntuisi miltään ilman toista. Arki tarvitsee lomaa ja loma tarvitsee arkea. Kun matkustimme junalla Espanjan Barcelonasta Ranskan Montpellieriin, tiirailin ikkunasta ennen kaikkea paikallisten asukkaiden elämää. Millaisia koteja, taloja ja pihoja on? Niinkuin aina, olosuhde-erot ovat valtavat: rikkailla on kaikkea ja köyhillä ei ole mitään.

Raikas ilma ja vesi, tila, rauha ja turvallisuus. Ne ovat suurinta luksusta kotona. Tässä talossa, jota rakastan.

On ihanaa olla matkoilla, mutta kaikkein parasta on olla kotona. Sielunmaisemani on vahvasti suomalainen, vaikka sydän sykkii kaukokaipuuta. Ja kun pyykkikoneen tasaisessa jytkeessä istahdan hetkeksi alas, pohdin minne sitä seuraavaksi matkustettaisiin?