Sunnuntai oli mielettömän kaunis päivä. Meillä oli oikein mieleistä ohjelmaa, sillä isäpuoleni ja tyttömme pappa vietti 60-vuotispäiviään erityisissä merkeissä. Hänellä oli oman valokuvanäyttelynsä avajaiset Jyväskylään kuuluvalla Vaajakoskella, tunnelmallisessa Wanhassa Woimalassa. Kun näyttely kantaa nimeä ”Elämäni onnellisimmat kuusikymmentä vuotta”, tietää että taulut kertovat tarinaa.
Teoksissa on huumoria, kantaaottavuutta, historiaa, ilonaiheita ja kipupisteitä. Ne saivat hymyilemään, itkemään, ihmettelemään ja nolostumaan. On kuvamanipulaatiota ja installaatiota, tietysti päivänsankarin tuntien pystyin elämään teoksien elämää ja hengittämään samaan tahtiin. Nähdä niissä tuttuja kasvoja.
Avajaisissa oli myös monenlaista ohjelmaa. Teimme tytön kanssa vessareissun strategisesti aivan väärään aikaan ja missasimme sahansoittajan. Onneksi saimme oman pienen yksityiskonsertin, tyttö ei voinut millään uskoa, että sahasta voi kuulua niin upeita melodioita tutuista lastenlauluista. Tätä uskomatonta taitoa on vain noin 50 suomalaisella, joista kymmenen keikkailee. Tunnetuin heistä lienee näyttelijä Irina Björklund, meillä oli ilo kuulla Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijä Jouni Saloa. Neiti pääsi itsekin koettaman tätä harvinaista lajia.
Me edustimme sinisissä raidoissa, neidin mekko on Guessin ja oma taas Espritin. Tosin omalla kohdallani taas muistin, että kaikki mitä siitä vaakaraidasta sanotaan, on totta 😀
Ja hei, näyttely on ihan ilmainen ja avoinna 13.9. saakka sunnuntaista perjantaihin klo 12-18. Käykäähän lähettyvillä asuvat katsomassa tauluja ja teoksia, ihailkaa upeita maisemia ja nauttikaa kahvit vieressä olevan Naissaaren tunnelmallisessa kahvilassa. Voisin väittää, että on sitä pöllömpiäkin tapoja viettää aikaa.
Jotta voisi itsekin todeta kuusikymppisenä, että johan on ollut matka: elämäni onnellisimmat kuusikymmentä vuotta!
0 Kommentti
Wanha Woimala on kyllä kauniilla paikalla ja kaunis on rakennuskin… Siellähän voisikin piipahtaa, kun ei koko kesänä ole tullut Naissaaressa käytyä.
Suosittelen visittiä etenkin kauniinä päivänä 🙂
Kerrassaan upean näköiset maisemat ja hienolta näyttää Woimala sisältäkin! Myös valokuvanäyttely kuulostaa houkuttelevalta, harmi että emme asu lähempänä.
Ihanat samikset, äiti & tytär! <3 Ja pyh vaakaraidoista, hyvältä näyttää! 🙂
Heli
Paikka on kyllä superkaunis! Siellä pidetään häitäkin. Ja kiitos, kyllähän kissan pitää raitansa kantaa 😀
Varmasti upea valokuvanäyttely! Uskoisin, että käyn sen katsastamassa ja ihailemassa taitavan ja mukavan valokuvaajan töitä (meinasin jo sunnuntaina käydä, mutten ehtinyt):)!
Vielä on hyvin aikaa käydä piipahtamassa 🙂
Täytyypäs käydä kurkkaamassa näyttely, usein on, että mitä lähempänä joku on, niin ei tuu lähdettyä. Hyvin sopii sulle raidat 🙂 Raidoista puheenollen, näin kerran eräällä, öh ei niin hoikalla miehellä, paidan, jossa oli yksi raita pystyssä ja paidassa luki ”pystyraita hoikentaa” 🙂
Monesti lähellä olevat jutut menevät ohi, kun sitä ajattelee, että voi mennä ”milloin vain”. Sitten huomaakin, että koko homma on jo ohi. Heh, totuus pystyraidoista on löytynyt 😉
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Tuosta sulusta veneilimme kesällä, vanhempieni mökki on siinä lähistöllä 🙂 Kiinnostavan oloinen näyttely. Harmi vaan, liian kaukana meiltä täältä länsirannikolta.
Upeat mökkimaisemat teillä! Wanhassa Woimalassa on usein kesänäyttelyitä, bongatkaa ensi kesän veneretkellä jokin kiinnostava 🙂
Onpas ihan mahtava idea tuollainen näyttely yhdistettynä synttärijuhlaan!
Voin hyvin kuvitella, että sankarin omasta elämästä kertovat kuvat saavat vieraat hymyilemään, itkemään ja kaikkea muuta mitä kerroit. Kuusikymmentä vuotta ihmiselämässä on jo sellainen aika, että siihen mahtuu niin paljon kaikkea : ) Tämän hienon idean pidän ehdottomasti mielessä omia kuusikymppisiä varten! Tai viisikymppisiä ; )
No ehdottomasti vain oma näyttely pystyyn! 🙂
Paikka on kyllä oivallinen myös taidenäyttelylle. Harmi kun en ennätä paikanpäälle ennen näyttelyn sulkeutumista.
t.Sanna
Kaunis paikka tosiaan, varsinkin aurinkoisena päivänä valo on upea. Musiikkiesitykille toimi akustiikka loistavasti.
Kiitos vinkistä, taidetaanpa käydä viikonloppuna näyttely katsastamassa.
-Liina
Kiva, että vinkki kelpasi! Mukavaa näyttelyreissua! Ja muistakaa, että lauantaina näyttely on kiinni 😉
Tuo paikka on kyllä aivan ihana! ja viime sunnuntaina ilmat olivat mitä parhaimmat!
Tyttökin olisi vain halunnut kävellä siltoja pitkin ja ihastella ”merta” 😀
Tulipas nostalginen olo näistä kuvista, Wanha Woimala ja sen ympäristö ovat minulle niiiin tuttuja! Onhan siellä aikanaan ollut omaa ”taidettanikin” esillä 😛 (Lasten kuvataidekoulujen näyttelyt). ”Elämäni onnellisimmat kuusikymmentä vuotta” kuulostaa jo jotenkin niin ihanalta, että tiedä vaikka eksyisin pitkästä aikaa Woimalalle 🙂
heini
Minäkin olen ollut lapsena kuvataidekoulussa, mutta meillä ei kyllä ollut näyttelyitä Wanhassa Woimalassa 🙂 Käyhän pyörähtämässä, lauantaita lukuunottamatta ovet ovat auki klo 12-18!
Asusi on kuin kauppareissulta. Hieman hienostuneemmin olisin ko. tilaisuuteen pukeutunut.
Älä huoli, tunnen hyvin sankarin ja tilaisuuden pukeutumiskoodin 🙂