Kipinä juoksuun

by Kerttu
Osittain yhteistyössä Kipinä personal training studio

Olen jo pitkään halunnut kirjoittaa ajatuksiani hyvinvoinnista ja liikunnasta, mutta en ole oikein osannut tarttua aiheeseen kiinni. Sisustusblogini lifestyle-lohko antaa tällekin teemalle tilaa, ennen kaikkea sitä tukee blogini perusajatus arjen pienistä iloista. Netti on täynnä fitness-ja liikuntablogeja, sixpackeja ja enemmän, nopeammin ja useammin treenaavia ihmisiä. Minun tarinani on vähän erilainen. Tai oikeastaan se on hyvin tavallinen. Kerron teille ensin vähän taustaa. 


Olen ollut aina ryhmäliikuntatyyppi, käynyt enemmän tai vähemmän innokkaasti jumpissa, pumpeissa, stepeissä ja spinningeissä. Juoksusta ajattelin, että se on kamalaa, vaikeaa, yksinäistä ja ennen kaikkea tylsää. Kun tytär syntyi, huomasin kaipaavani spontaania mahdollisuutta harrastaa liikuntaa. Mieleeni hiipi juoksu. Tiesin, että raskauden jälkeen juoksukuntoni olisi onneton. Näin lehti-ilmoituksen maratonkoulusta ja otin hirmuisen riskin ja lähdin. Alkuinfon esittäytymiskierroksella toitotin kovaan ääneen, että en todellakaan meinaa juosta ensimmäistäkään juoksukisaa. Tavoitteeni oli oppia juoksemaan ja sitten vielä tykätä siitä. 

Maratonkoulu antoi pohjaa juoksuharrastukselle, oli hienoa huomata miten kunto kasvoi ja lenkit pitenivät. Ensimmäinen kymmenen kilometrin lenkki tuntui uskomattomalta saavutukselta. Huomasin myös, että juoksusta tuli minulle tärkeää omaa aikaa. Välillä laitoin musiikin korviin ja hölkötin eteenpäin ajattelematta mitään, toisinaan taas nautin hiljaisuudesta ja mahdollisuudesta ajatella omia ajatuksia rauhassa. Sain kipinän juoksuun ja omaksi yllätyksekseni juoksin puolimaratonin vuonna 2011. 

Mitä vanhemmaksi olen tullut, sen lempeämmäksi ajatus liikunnasta on muodostunut. Tavoitteena on ensisijaisesti voida hyvin; olla tasapainoinen, onnellinen, ryhdikäs ja energinen. En ole juurikaan  kiinnostunut poltetuista kaloreista tai siitä, millaista numeroa vaaka näyttää.  Kun liikun, pinnani on pidempi, itsetuntoni on parempi ja tunnen oloni energisemmäksi. Siinä on monta ulkonäköä tärkeämpää syytä. Tiedän, että liikkuminen tekee minulle hyvää ja siitä huolimatta välillä tulee kausia, jolloin sohva on lenkkipolkua houkuttelevampi vaihtoehto. 

Tänä keväänä kokosimme kuuden kaveruksen porukan ja lähdimme Kipinä Training Studion juoksukouluun.  Yhteistä aikaa meillä oli kaksi kuukautta ja kalenterit kädessä etsimme kerran viikkoon yhteisen treeniajan. Tässä juoksukoulussa oli minulle monta sopivaa elenttiä; säännöllisyys, vapaus tehdä muut treenit omassa aikataulussa, innostava valmentaja ja ennen kaikkea porukka, jonka kanssa oli niin mukavaa. Treenit oli suunniteltu niin, että ne sopivat hyvin kaikille, niin aloittelijalle kuin enemmän kuntoilleelle. Emme juosseet pitkää matkaa kertaakaan yhdessä, vaan teimme erilaisia harjoitteita, mm. veto- ja mäkitreenejä. 

Pääsimme haastamaan itsemme ja täytyy sanoa, että juoksukoulun mäkivetotreenit ovat varmasti elämäni kovimpia. Ja juuri siksi niin mahtavia! Jokainen sai löytää omia rajojaan ja nauttia itsensä ylittämisen tunteesta. Oli niin hienoa nähdä, kuinka jokainen lady paransi huikeasti omaa aikaansa kuntotestissä, joka tehtiin juoksukoulun alussa ja lopussa. Juoksussa helpointa on edetä omaa tutun turvallista vauhtia. Juoksukoulu toi sen rinnalle maksimiharjoituksia, joita tarvitaan kunnon nostamiseen. Tänään juttelin töissä kollegani kanssa, joka pohti, että riittäisikö hänellä kunto juoksukoulutreeneihin. Sellaista tilannetta ei olekaan, että ei riittäisi! Siksihän juoksukouluun mennään, että kehitytään ja opitaan lisää.  Jos minä lähdin maratonkouluun niin, että jaksoin juosta ehkä kilometrin, niin se tarkoittaa sitä, että ihan jokainen voi lähteä mukaan. 

Kahdeksan viikon juoksukoulu on nyt takana ja jatkamme kesän yhteisiä harjoituksia ilman valmentajaa. Olen enemmän kuin innoissani, sillä meidän ryhmämme lähtee Kööpenhaminaan puolimaratonille ensi syksynä. Designkaupunki saa näyttää minulle myös sporttisemman puolensa. Puolikkaalle suuntaan samoin ajatuksiin kuin liikuntaan ja elämään yleensäkin; matka on päämäärää tärkeämpi.

Tämä pinkkitakkinen on ystäväni Tapu. Hän on tehnyt huikean elämänmuutoksen, jossa on karissut yli kolmekymmentä kiloa. Se ei kuitenkaan ole se pääasia. Hän on löytänyt valtavasti iloa elämäänsä liikunnasta ja on tällä tämä hetkellä huippukuntoinen nainen ehdottomasti suurin sportti-idolini. Hän kertoo elämänmuutoksestaan: ”Erityisesti olen oppinut oman ajatteluni johtamisesta, mielenmallien rikkomisesta. Siitä, millainen on hyvä elämä minulle”. Voiko sitä enää kauniimmin sanoa? Siinä on tyyppi, joka käskee, että nyt mennään vielä kaksi kertaa portaat ylös saakka, että kertoja saadaan täysi kymppi. Ihminen, joka kannustaa  kaveria ylämäessä  nousee, nousee, vaikka omatkin reidet huutavat maitohapoilla. Nainen, joka näyttää neljäkymppistensä kynnyksellä paremmalta ja onnellisemmalta kuin koskaan. Hänen ajatuksiinsa voi tutustua Novelle-blogissa

Kun kerron Tapusta, on pakko kertoa samalla vähän Joonaksesta. Hän on Kipinä Training Studion personal trainer ja ollut Tapun tukena hänen elämänmuutosmatkassaan. Joonas myös veti juoksukoulumme huumorintajuisella, rauhallisella, kannustavalla ja napakalla tyylillään. Nauroimmekin, että kun akkalauman jutut alkoivat kyllästyttää, Joonas osasi lisätä treenin tehoa sen verran, että kukaan ei puhunut enää mitään! Jutut olivat välillä sen verran levottomia, että se oli meille vain ja ainostaan oikein 😉 Me jatkamme syksyllä Kipinässä juoksukoulua ja lisäksi pohdin Elixia-korttini vaihtamista pienryhmäliikuntapalveluihin. Huomaan, että henkilökohtaisella ohjauksella on iso merkitys ennen kaikkea motivaation kannalta. Paras yhdistelmä on sopiva tavoitteellisuus, valmentajan tuki ja yhdessä tekemisen riemu.  Siinä on liikunnan iloa kerrakseen. Tehdään se, mikä hyvältä tuntuu. 

Eilen illalla laitoin Joonakselle viestin, että kirjoitan juoksusta ja anna nyt joku tutustumisjuttu blogini lukijoille! Jos joku vaikka saisi samanlaisen kipinän, niin kuin minä olen saanut 🙂 Tänään vastausviestinä tuli mahtava tarjous, sillä Joonas ja hänen kollegansa Reetta (kuvassa oikealla) tarjoavat uusille asiakkaille kesäkuun ajan ilmaisen personal trainer-treenin mainitsemalla blogini nimen. Nyt on siis oiva mahdollisuus käydä katsomassa kahden nuoren yrittäjän uutta hienoa kuntosalia Jyväskylän Laajavuoressa ja jutella siitä, miten elämään voisi sytyttää uutta kipinää liikunnasta! Ota kaverit kasaan tai mene ihan yksin, mikä vain hyvältä tuntuu. Nyt voin hyvillä mielin sanoa, että kokeileminen ei maksa mitään 🙂 Yhteystiedot ja palvelut löytyvät täältä.

Onko siellä muita juoksukärpäsen puraisemia? Entä onko sinulla kokemusta personal trainerin palveluista? 

Saatat pitää myös

31 Kommentit

Maria 10 kesäkuun, 2014 - 6:34 pm

Voi kyllä!
Mä hurahdin juoksuun nelisen vuotta sitten ja näinä päivinä, kun ruuhkavuodet tuntuu kasautuvan päälle, niin nuo juoksulenkit on mulle henkireikiä. Kiitos talven raskaiden tapahtumien ja kevään sairasteluiden, juoksukunto on päässyt rapistumaan. Mutta pikkuhiljaa alan saavuttaa taas sen tason, jossa runner’s high hiipii tunnin lenkin jälkeen niin, että puolitoista tuntinenkin tuntuu jo hyvälle 🙂

Mä tiedän juoksevani liian kovalla sykkeellä ja olevani niiiin juoksukoulun tarpeessa. Elokuussa alkaisi täällä meillä päin taas juoksukoulu ja vahvasti harkitsen sitä.

Ihania lenkkejä ihana Kerttu ja kauniita kesäkuun päiviä <3

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 10 kesäkuun, 2014 - 10:55 pm

Minäkin olen sellainen hitaasti lämpenevä diesel-kone, että ensimmäinen 15-20 min on pahimmat ja sitten vasta alkaa rullata 😀 Juoksukoulu antaa ihan uutta puhtia lenkkeilyyn ja ennen kaikkea vaihtelua treeniin, joka taas vielä kuntoa roimasti eteenpäin. Suosittelen lämpimästi!

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 10 kesäkuun, 2014 - 10:55 pm

Ja kiitos samoin Maria <3

Reply
Lisa 10 kesäkuun, 2014 - 7:16 pm

Olen juossut melko säännöllisesti nyt noin kymmenen vuoden ajan. Päätin vain eräänä kauniina päivänä että aloitan juoksemisen uudestaan, nuorempana harrastin eri liikuntalajeja ja juoksu kuului osana treeniohjelmiin. Lähden ainoastaan juoksemaan silloin kun minua huvittaa. Voin myös jäädä sohvalle nauttimaan viinistä ja suklaasta. Minulle juoksu on sopinut juuri siksi että tässä ruuhkavuosien keskellä voin itse päättää aikataulusta. Juoksukoulu kuulostaa mielenkiintoiselta se on varmasti oiva tapa jos haluaa kehittyä, usein sitä huomaa että juoksee niitä samoja lenkkejä samalla vauhdilla. Täytyypä ottaa selvää olisiko täällä alkamassa juoksukoulua!

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 10 kesäkuun, 2014 - 10:56 pm

Ajattelemme aikalailla samalla tavalla! Juoksukoulu antaa kummasti lisävirtaa lenkkeilyyn ja vaihtelua treeniin, suosittelen osallistumaan! 🙂

Reply
Leena 10 kesäkuun, 2014 - 7:56 pm

Asuapa siellä ni takuulla kokeilisin. 🙂
Hyviä lenkkejä vastaisuudessakin.

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 10 kesäkuun, 2014 - 10:56 pm

Kiitos Leena! Järjestäisiköhän kukaan teilläpäin mitään vastaavaa?

Reply
Saga / Niittykulma 10 kesäkuun, 2014 - 8:26 pm

Mä niin haluaisin tykätä juoksemisesta. Suunnilleen joka kesä yritän siitä innostua, mutta kun ei niin ei. Pitkät kävelylenkit ja salitreenit on mun juttu. Turha kai sitä on itseään pakottaa mistä ei nauti. Vaikka olisi se ajatuksena sitten miten kiva 🙂 Hankalaa.

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 10 kesäkuun, 2014 - 10:58 pm

Tuo kuulostaa just silltä, että olet juoksukoulun tarpeessa! Se on hyvää asennekasvatusta ja kun treenaa oikein, ei kyllästy. Suurin moka on yleensä se, että alkaa juoksemaan liian kovaa ja liian kauas, jolloin treeni on raskas eikä motivoi. Hyvä valmentaja antaa sopivan ohjelman ja tarkistaa juoksuasennon, siinä se lähtee! 🙂

Reply
Anonymous 10 kesäkuun, 2014 - 8:52 pm

Löydän koko ajan vain enemmän ja enemmän omanlaisia piirteitä sinusta kun luen tätä blogia,olen seuraillut ihan ensimmäisistä postauksista asti😊kesä,ilta,juoksu..en tiiä onko mitään parempaa!elämä hymyilee,hymyillään takas😊😊santsa

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 10 kesäkuun, 2014 - 10:59 pm

Voi vitsi, kiva kuulla! Kesä onkin juoksijan kulta-aikaa… Pimeä loppusyksy kyllä auttamatta pahin. Mutta nyt nautitaan tästä <3

Reply
Anonymous 10 kesäkuun, 2014 - 9:13 pm

Voi miten mahtavalta kuulosti. Juuri tuollaisella asenteella ja porukalla saa niin paljon enemmän itsestään irti ja samalla kun saa raikasta ulkoilmaa, näkee ystäviä, kunto nousee ja se pinnakin pitenee. Ihan mahtavaa! 🙂 Lisäksi tuollaiset reissut ystävien kanssa olisivat vain plussaa! 🙂

Juuri tänään siskoni kanssa taas puhuimme miten syksyllä aika on jostain otettava ja yhdessä päästävä juoksemaan ainakin muutamana iltana viikossa. Eli heti kun synnytyksestä on toivuttu kunnolla… (pääsis nyt jo synnyttään ensin, täällä ollaan jo viikolla 41, eikä vauvaa kuulu ei näy! :D) niin meillä alkaa siskon kanssa juoksukoulu! 😀 Joten tästä aiheesta luemme mielellämme lisää, vink, vink! 🙂
Ps. Ystäväsi näyttää upealta!!! Upea nelikymppinen nainen ja missä kunnossa! 🙂 Hatun nosto!

Heli

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 10 kesäkuun, 2014 - 11:00 pm

Siellä siis vielä odotellaan! Ei enää mene kauaan, kun teillä on pieni ihme sylissä <3 Synnytyksen jälkeen ota ihan rauhassa ja nauti vauvasta ja vaunulenkeistä. Mutta suosittelen kyllä ohjattua juoksukoulua jossain vaiheessa, antaa ihan uutta puhtia! Kerron ystävälleni terveiset <3

Reply
Suvi / zubis corner 10 kesäkuun, 2014 - 9:53 pm

Kiva postaus ja upea tuo tarjous – tarttuisin, jos asuisin siellä Jyväskylän suunnalla. Mukava myös nähdä kuvia vanhoista kotimaisemista Harjulta. Mä en ole koskaan ollut mielestäni mikään juoksijatyyppi, mutta nyt olen alkanut lenkkeillä työkaverin kanssa ja se sujuukin ihan ihmeen hyvin ja on suorastaan nautinnollista. 10 km lenkkikin meni melko kivuttomasti. Hyvässä seurassa (samantasoisessa) lenkkeily sujuu eikä tule juostua liian kovaa kuten yksin yleensä tulee. Joku tuollainen puolimaraton-reissu kyllä houkuttelisi kunhan kunto vielä karttuu. Terveisiä Tapullekin!

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 10 kesäkuun, 2014 - 11:02 pm

Harju on porrastreenin ykköspaikka 😀 Lenkkeily on kyllä niin helppoa, kun se voi aloittaa koska vain kotiovelta. Sinulla on niin hyvä urheilu- ja liikuntatausta, että varmasti lenkkikin kulkee 🙂 Kerron terveiset!

Reply
Anonymous 11 kesäkuun, 2014 - 12:05 am

Ihana postaus, rakastan urheilua, siihen hyvän olontunteeseen jää koukkuun. Aina olen ollut liikunnallinen ihminen, niin pienestä kuin muistaa! 🙂 Nyt tällä ikää se tosiaan on henkireikä, pääsee tuulettumaan kun saa juosta 🙂 Ja se olo sen jälkeen on jotain niin hyvää 🙂
Itselläkin kolme lasta, joten aina ei juoksemaan pääse, silloin lykätään tuplavaunuja ja yksi polkee 🙂 Käy se niinkin 🙂
Heli olikin kirjoittanut jo aiemmin näköjään, että meillä alkaa kaksosten kesken syksyllä juoksulenkit 🙂 Niitä odotelles 😀 ihan parasta, meidän käläkäläkälä kuuluu ja kauas 😀 (Varoitus tänne meidän mäelle, laittakaa ikkunat kiinni kun me Helin kans lähdetään) 😀
Sitä ennen treenaan lasten kanssa vaunuillen ja yksin muutaman kerran vkossa juosten lenkin vanhempieni koiran kanssa 🙂 Se on muuten tehokasta, mennään 120% lasissa puolet lenkistä ja sitten puolet 60% teholla, syke on koholla ainakin 🙂
Se pitää paikkansa, kuinka toisen ihmisen kannustava asenne auttaa jaksamaan ja tekemään kovemmin töitä, onneksi itsellä on ihanat urheilu hullut siskot niin aina on lenkki seuraa 🙂
Oli kiva lukea tälläinen postaus, kirjoitathan jatkossakin näitä lisää? :))
Sinun ystäväsi blogiin menen varmasti vierailemaan 🙂 Niin ja ystäväsi näyttää upealta, kyllä saa ylpeä olla itsestään 🙂 Molemmat olette upeita naisia <3

Terv.Suvi

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 11 kesäkuun, 2014 - 7:41 am

Ihana Suvi <3 Voin vain kuvitella sen näyn, kun vedätte Helin kanssa lenkkiä ja nauru raikaa 😀 Tuo on muuten ihan totta, että lapsetkin voi ottaa mukaan lenkille. Treenistä tulee erilainen, mutta tyhjää parempi. Meilläkin on liikkeellä välillä hauska karavaani, kun tytär polkee pyörää edellä (on just oppinut ajamaan ilman apupyöriä ja tarvitsee vielä apua liikkeelle lähdössä) ja Hugo sitten tulee hihnan matkan perässä 😀 Siinä sitten itse kannustaa koiraa, tyttöä ja yrittää jaksaa vielä juostakin! 😉

Kerron ystävälleni terveiset! Siinä on muuten hyvä esimerkki siitä, että tahdolla saa ihan hirmuisesti aikaiseksi 🙂

Reply
Ruut 11 kesäkuun, 2014 - 9:48 am

Tätä postausta lukiessa tekee melkein itsekin mieli sännätä harjulle lenkille 😉 Noita polkuja sitä tallaan lähes joka viikko.. Itselläni on vielä hakusessa juuri se oma laji ja olenkin kokeillut vähän kaikkea, toistaiseksi kävelylenkit ovat olleet mieluisimpia.

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 11 kesäkuun, 2014 - 5:55 pm

Oman lajin löytyminen voi olla vaikeaa, mutta kyllä se vielä vastaan tulee 🙂 Harju on kyllä helmi Jyväskylän keskustassa!

Reply
Anonymous 11 kesäkuun, 2014 - 2:22 pm

Ihana tarina kokonaisuudessaan Kerttu.

Kirjoittamaasi postausta kun luin niin mieli teki lähteä samantien ottamaan yhteyttä Joonakseen juoksukoulun osalta. Ja auts ja voi…asiassa on ainoastaan yksi mutta…asun pääkaupunkiseudulla, joten Laajavuoren maisemiin on liian pitkä matka. Auts auts auts…

Ihania lenkkejä ja aurinkoista kesän jatkoa!

Jaana

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 11 kesäkuun, 2014 - 5:57 pm

Kiitos Jaana! Harmi tosiaan, että välimatka on niin pitkä! Toivottavasti sieltäpäin löytyy sinulle oma ”Joonas”, joka inspiroi liikkumaan 🙂 Kaunista kesää sinullekin!

Reply
Anonymous 11 kesäkuun, 2014 - 5:35 pm

Ihana lenkkeilypäivä ollut harjulla 🙂 Juoksukoulu kuulostaisi hyvältä, varmasti säästyy monilta vaivoilta kun oppii juoksemaan oikein.

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 11 kesäkuun, 2014 - 5:58 pm

Just näin! Kun on joku joka osaa neuvoa, myös juoksuasento ja -vauhti ovat itselle sopivia 🙂

Reply
Anonymous 11 kesäkuun, 2014 - 5:57 pm

Kuvat ja teksti saivat kyllä halajamaan lenkkipoluille! Aikoinaan juoksin noin 5x viikossa, kunnes niska ja hartiat pistivät pahasti vastaan eikä muutaman vuoden ajan eri fysioterapeuteilla ja fysiatreilla käynnitkään tuottaneet hyviä tuloksia. Nyt vuodenvaihteessa aloitin salitreenin ja huomasin, että myös yläkroppa voi paremmin kuin vuosiin. Sen tuloksena kokeilin taas myös juoksua ja toistaiseksi kivut ovat pysyneet poissa. Juoksukoulu olisikin tähän saumaan todella varteenotettava vaihtoehto!

Kipinän Reetta veti juuri tyttöporukallemme aikamoisen ryhmätreenin salin puolella ja hiki virtasi siihen malliin, että tiesi tehneensä. Porukalla treenaamisesta saa yllättävän paljon lisäpotkua! Suosittelen ehdottomasti kyllä heidän muitakin palveluita juoksukoulun lisäksi. Juokseminen on kuitenkin itselleni aina se ykkösjuttu ja toivon mukaan treenit jatkuu ilman kipuja. Ehkä myös sitä puolimaratonia kohti 🙂 Aurinkoisia lenkkikelejä sinulle!

heini

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 11 kesäkuun, 2014 - 6:00 pm

Kipinän juoksukoulussa on se kiva puoli, että siihen riittää pieni ryhmä ja sen voi koota omista kavereista / tutuista. Tai vaikka blogin lukijoista, sehän olisi hauskaa, jos saisimme ryhmän kasaan tätä kautta 😀 Reetta ja Joonas ovat kyllä niin positiivisia tsemppareita, että heidän kanssaan on ilo treenata 🙂 Mutta liian helpolla ei kyllä pääse!

Reply
Anonymous 11 kesäkuun, 2014 - 6:30 pm

hei, olet iloisen oloinen ja sinulla on kaunis koti. Minkä ikäinen olet entä lapsesi?

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 12 kesäkuun, 2014 - 1:31 pm

Kiitos paljon! Olen nyt 33 v ja tytär 4 🙂

Reply
minttu, Saa kurkistaa blogi 12 kesäkuun, 2014 - 10:46 am

Oli kiva lukea juoksemisesta! 🙂 Itse käyn myös ajan salliessa juoksemassa. Juostessa pääkoppa tuulettuu mukavasti ja saa arjen keskelle vähän omaa aikaa.

Sinulle on muuten haaste blogissani: http://saakurkistaa.blogspot.fi/2014/06/huoneen-stailaus-x-3.html

Oikein mukavaa torstaita! 🙂

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 12 kesäkuun, 2014 - 1:32 pm

Kiitos paljon! Olen tainnut tämän haasteen saadakin, pitää kyllä ehdottomasti se joku päivä toteuttaa 🙂

Reply
Anonymous 12 kesäkuun, 2014 - 10:30 pm

Olipa pirteä postaus ja näin juoksun ystävänä tykkäsin kovasti! 🙂

Reply
mikhiek 22 heinäkuun, 2014 - 8:41 pm

Kiitos Kerttu ja Tapu innostavasta tarinoinnista. Tapu: kiitos, kun jaoit linkin! Olen huomannut, ettei nuorena pallon perässä verenmaku suussa juostut kilometrit kanna enää kun mittari lähentelee neljääkymppiä. Kiitti Kerttu supertarjouksesta kipinästudiolle!! Aion olla yhteyksissä! Mahtava juttu!! Jatka samaan malliin. Olen ylpeä teistä supernaisista!!

Reply

Jätä kommentti