Alan pikkuhiljaa purkamaan kysymys- ja toivepostauksia ja päätin, että lähdetään ihan ”perusteista” liikkeelle. Muuttuva kotini-blogin Päivi kirjoitti:
Olisin kysellyt blogin kirjottamisesta. Olen ns. höyhensarjalainen eli n.5kk kirjoitellut blogiani. Mikä on sinun mielestäsi sopiva määrä blogin päivityksiä esim.viikossa? Nyt kun on kotona, niin sitä on innostunut melkein päivittäin päivittään. Mietttinyt, että hidastanko tahtia, että 2-3 kertaa viikossa. MInusta tuntuu taas, että kerran viikossa on liian vähän…että säilyis kuitenkin mielenkiinto kaikilla, jos säännöllisesti päivittää. Kuvista vielä, että käytätkö kuvankäsittelyohjelmaa?
Bloggaaminen on siitä ihana harrastus, että sen toteuttamiseen on yhtä monta oikeaa tapaa kuin on bloggaajiakin. En ala neuvomaan, miten kenenkin pitäisi toimia, vaan kerron millaisia ajatuksia oman blogitaipaleeni varrelle on mahtunut. Kun perustin vähän yli kaksi vuotta sitten oman blogini, en oikein tiennyt mitä odottaa. Mutta niin kai se on jokaisessa harrastuksessa, tuskin Kaisa Mäkäräinenkään on ajatellut ekaa kertaa suksia vetäessään jalkoihin, että ”tästä tulee ammatti”. Uskon, että (sisustus)bloggaajia yhdistää jonkinlainen intohimo kirjoittamista, kuvaamista tai inspiraatioiden jakamista kohtaan. Kun aloitin, en tiennyt mitään. Olin toki lukenut monia blogeja jo pitkään ja takana oli vuosi omassa uudessa omakotitalossa, joten ajattelin että kodista ja sisustamisesta voisi olla jaettavaa. Valokuvasin vain ja ainoastaan automaattiasetuksilla, eikä minulla ollut käytössä kuvankäsittelyohjelmaa. Hyvin pääsi liikkelle siis pelkällä innostuksella 🙂
Bloggaustahti vaihtelee eri bloggaajilla, mutta tärkeintä siinä lienee jonkinlainen säännöllisyys. Jos lukijat ”totuttaa” siihen, että lähes joka päivä on uutta juttua, saattaa viikon yhtäkkinen tauko tuntua jopa huolestuttavalta. Itse tykkään lukea aktiivisesti päivittyviä blogeja ja samaan pyrin itsekin. Lifestyle-blogeissa jutunjuurta syntyy ehkä helpommmin (tätä tein, puin tai söin), mutta joka päivä ei kodin sisustuksessa tapahdu uutta. Siksi minäkin olen vähän laajentanut sisältöä, punaisena lankana pelkän sisustuksen sijaan kliseiset ”elämän pienet ilot” tai ”arjen kauneus”. Toisaalta arvostan valtavasti bloggaajakollegoita, joiden jokainen postaus on tasalaatuisen hieno ja teemat kulkevat luontevana jatkumona. Itse taidan olla vähän liian suurpiirteinen moiseen. Toisaalta, aktiivisuuskin saattaa ärsyttää. Hieman hymähdin, kun vauvapalstalla spekuloitiin: ”onko Modernisti kodikas-Kertun pakko kirjoittaa joka päivä?”. Bloggaajahan saa kirjoittaa vaikka banaaninkuorista kymmenen kertaa päivässä, lukijat valitsevat mitä lukevat. Aika yksinkertaista 🙂
Minulle kävi niin, että bloggaaminen vei mukanaan. Olin ehkä alitajuisesti etsinyt omaa visuaalista kanavaani, mutta myös vuorovaikutus lukijoiden kanssa tuntuu mukavalta. Kun lukijämäärät nousivat ja yritykset alkoivat tarjota yhteistyömahdollisuuksia, tajusin että tästä voisi tulla jotain enemmänkin. En koe, että olisin mitenkään erityisen lahjakas. Olen vain yksinkertaisesti tehnyt blogini kanssa kovasti hommia. Opetellut kantapään kautta asioita, verkostoitunut ja tarttunut mahdollisuuksiin.
Tällä hetkellä koen, että tärkeimmät työkalut bloggaajana ovat Canon 6D-kamera, MacBook Air-tietokone sekä Lightroom-kuvankäsittelyohjelma. Pitkään käsittelin kuvani vain iPhotolla, mutta päästyäni viime vuoden lopulla raw-kuvien maailmaan, ei ole paluuta entiseen. Ajattelen, että kuvat ovat sisustusblogin perusta, vasta sen jälkeen tulee teksti. Monista blogeista on tullut niin laadukkaita, että jälki kelpaisi sellaisenaan printtimediaankin. Toisaalta joukossa on sisustuksen, stailauksen ja valokuvauksen ammattilaisia, joille blogi on yksi osa leipää. Pakko lohduttautua sillä, että kaikkien ei tarvitse olla yhtä hyviä, kotoisuus ja rosoisuus voi olla myös valtti. Itse myös ajattelen, että mielummin kirjoitan usein ja lasken laadun vaatimustasoa tarvittaessa. Moni valitsee toisin ja jokainen tapa on yhtä hyvä.
Canon 6D:n kanssa olen viettänyt lukemattomia tunteja ja lukenut valokuvaukseen liittyvää kirjallisuutta. Nyt kuvaan 99 % kuvistani manuaaliasetuksilla eli määrittelen jokaista kuvaa varten ainakin aukon, ISO-arvon ja valotuksen. Sisustuskuvissa on se hyvä puoli, että kohde ei liiku. En osaisi ketään opettaa kuvaamaan, sillä tekemiseni perustuu kokeilemiseen ja fiilikseen. Eikö kuulostakin ammattimaiselta? 😉 Lightroom-ohjelmaan tutustuin päiväkurssilla kansalaisopistolla ja sen jälkeen yhteinen taival on jatkunut kokeilujen kautta. Yleensä purin siihen, että kuvat olisivat mahdollisimman hyviä jo kamerassa, jolloin jälkikäsittelyllä teen enää hienosäätöä. Totuuden nimissä on sanottava, että opeteltavaa riittää valtavasti.
Seuraamiani (sisustus)blogeja yhdistää kauniit, suuret kuvat ja sujuva teksti. Sen lisäksi jokaisessa on ”sitä jotain” eli määrittelemätön X-tekijä, joka saa palaamaan juttujen pariin uudelleen ja uudelleen. Lista suosikkiblogeistani löytyy oikeasta sivupalkista. Tykkään myös siitä, että blogin kautta voi vähän tutustua kirjoittajaan. Yksityisyyden rajat ovatkin sitten jo ihan toisen postauksen aihe 🙂
Olisi kiva kuulla teidän ajatuksianne blogien lukemisesta! Kuinka usein luette vaikkapa minun blogiani ja miltä päivitystahti tuntuu? Mitkä asiat tekevät teidän mielestänne hyvän sisustusblogin? Mikä ärsyttää ja mikä ihastuttaa?
23 Kommentit
Ihanaa lukea tätä postaustasi, Kerttu!
Kirjoitat juuri niistä ajatuksista joita itsekin pyörittelin muutaman vuoden ennen kuin uskalsin aloittaa. Viimeisestä sysäyksestä aloitukselleni voi lukea ensimmäisestä postauksestani http://majaillaan.blogspot.fi/2015/01/uskalla-aloittaa.html. Tällä hetkellä olen vielä kiitollisempi kannustuksesta, jota sain aloittaakseni. Olen rikkonut rajojani, kuvaan vauhdikkaasti pienellä kameralla, siirtelen kuvat koneelle ja kirjoitan vähän … kaiken tämän pienellä ajankäytöllä ja toivottavasti kaikkien lukijoiden iloksi! Vain aika näyttää mitä tämä tuo tullessaan.
Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi lähihetkiin <3 !!!
Kiitos Mirella ja onnea blogitaipaleelle! Hyvällä innostuksella ja kannustuksella ihminen saa vaikka mitä aikaiseksi <3
Mielenkiintoinen postaus. Pidän itse usein päivittyvistä blogeusta(esim 5 kertaa viikossa) koska luen niitä paljon. Kuvat ovat tärkeitä, mutta niin on tekstikin. Yritän soveltaa tätä omaan blogiiikin.
http://www.peaceandstyle.fi
Hieno blogi sinulla Ansku! Erityisesti asukuvasi hurmasivat 🙂
Luen blogeja päivittäin, koska vuodelevossa ollessa aikaa löytyy enemmän, toki muutenkin kun aloitin oman blogin, niin toisten blogien lukemisesta on tullut tärkeä osa arkeani. Lukulista tulee siis päivittäin katsastettua ja sitä mukaa blogiisi palaan, kun uutta postausta on ilmaantunut. Mielestäni jokainen määrittää itselleen sopivan tahdin blogilleen ja jos kirjoittaa laadukasta blogia, moni varmasti ilahtuu vaikka päivittäisestä postaustahdista. Itse kamppailin ajatuksen kanssa, että kuinka usein blogiani pitäisi päivittää, mutta olen tullut siihen tulokseen, että kirjoitan sitä silloin, kun minulla on siihen energiaa, koska kyllähän blogin pitäminen vie aikaa ja energiaa. (Tais tulla aika sekava kommentti, hups)
Onnea odotukseen ja ennen kaikkea tsemppiä vuodelepoon! Bloggaamisessa oma tahti on paras tahti, siitä ei kannata paineita ottaa 🙂
Olen blogien lukija, omaa en pidä. Seurailen muutamaa blogia säännöllisesti, ja joitakin sitten vähän epäsäännöllisemmin. Olen seuraillut blogiasi noin 1,5 vuotta ja pidän siinä monista asioista. Olet hyvä kirjoittaja, blogi päivittyy usein, se ei ole sisustusalan ammattilaisen blogi, ja saan siitä usein inspiraatioita, jotka sitten toteutuvat usein täysin erilaisina kuin postauksen juttu. Olen mm. erään taannoisen mattopostauksen innoittamana tilannut Marokosta maton. Väärinkäsitysten välttämiseksi: luen tosi mielelläni sisustusalan ammattilaisten blogeja – niistä saa vähän toisella tavalla inspistä ja voi ihailla ammattilaisten pettämätöntä makua.
Klikkaamalla itsensä blogien sivuille saa helposti kevyttä luettavaa, toisinaan hyvät naurut hauskoista sattumuksista, ja usein inspiraatiota omiin sisustusratkaisuihin. Lukijana jää tietysti eniten koukkuun blogeihin, jotka päivittyvät lähes päivittäin – muodostuu herkästi tavaksi klikata itsensä päivittäin ko. blogin sivuille vaikka iltateetä juodessaan. Harvaan päivittyvän blogin olemassaolon unohtaa, ja muistaa jälleen, kun erityisesti etsii ajankulukseen jotain lukemista.
Blogin pitäjän ruudun kautta välittyvällä persoonallisuudella on iso merkitys. Ja toisaalta sillä, jos persoonallisuus ei välity – lukijan kannalta blogi jää tuolloin tyhjäksi. Eli itse en seurailisi blogeja, joiden pitäjä hirveästi ärsyttää minua tai persoona ei ollenkaan välity. Suosituilla bloggareilla varmaankin kaikilla on ”lavakarismaa”, joka välittyy ruudun kautta. Tulipas pohdiskeltua, tämä oli ihan mielenkiintoinen kysymys.
Kiitoksia Tuuli! Ihana, pohdiskeltu kommentti, jota oli ilo lukea 🙂 Minullakin tietyt blogit kuuluvat jokaiseen päivään, välillä syventyen, välillä nopeasti kurkistaen.
Luen miltei kaikki blogisi postaukset ja joskus selailen vanhojakin. Helppolukuisia, mutkatonta tekstiä, sopivan mittaisia, kauniita kuvia.
Kiitos Sallah! Ilo kuulla, että viihdyt matkassani 🙂
Minä luen kaikki postauksesi. Näin lukijan näkökulmasta sopiva tahti on 4-7 postausta viikossa. Olen listannut Blogloviniin kaikki suosikkiblogini ja näen kertasilmäyksellä, mihin blogeihin on tullut uusia postauksia.
Oma elämäntilanne varmasti vaikuttaa siihen, mitkä blogit tai mitkä kunkin blogin postaukset kiinnostavat: Omat lapset ovat jo koululaisia, joten esimerkiksi vauvatarvikemietinnät eivät itseäni kiinnosta, ne sivuutan nopeasti. Mutta muistan ikuisesti, kuinka huonoja nukkujia omat lapset olivat vauva-aikana ja kuinka väsynyt olin (myös muista syistä kuin pelkästä yöunien vähyydestä). Luen mielenkiinnolla ja myötätunnolla vauva-ajasta, vaikka niistä omalla kohdallani onkin aikaa.
Tässä sinun blogissasi kiinnostavat kauniit kuvat ja ennen kaikkea loistavat kirjoittajanlahjasi. Olet todella taitava asettelemaan sanoja/kirjoittamaan vaikeista aiheistakin. Elämänilosi ja positiivisuutesi myös välittyvät, sinussa on yllin kyllin bloggaajakarismaa. 🙂
Tykkään siitä, että bloggaaja tuo omaa persoonansa esille. Toki ymmärrän, että kaikesta ei tarvitse eikä pidä avautua ja fiksut lukijat ymmärtävät, että blogi antaa vain pintariipaisun bloggaajan elämästä.
Minä uskon, että sinä olet oma itsesi myös blogia kirjoittaessasi ja se välittyy myös lukijalle. Pelkät staattiset sisustuskuvat eivät riitä pitämään ainakaan minun mielenkiintoani yllä, joten sisustusbloggaajan on keksittävä tosiaan muutakin blogiinsa. Sinä olet mielestäni löytänyt oikein hyvän tasapainon blogiisi!
Suuri kiitos ihanasta kommentistasi! Ymmärrän sen hyvin, että esim. vauva-aiheiset postaukset eivät kiinnosta kaikkia. Toisaalta tykkään lukea myös muiden matkakertomuksia, vaikka en nyt itse reissuun pääsekään 😉 Yritän pitää tasapainon sisällön suhteen myös tulevaisuudessa, nyt tietysti omaan päähän ei kovin paljon muita teemoja mahdu 😀
Sun blogi on mun lemppariblogi. Tulin mukaan aika alkuvaiheessa ja tänne olen jäänyt. 🙂 Tykkään sun blogista erityisesti kuvien ja tekstin takia. Sä kirjotat mielenkiintoisesti, hauskasti ja elävästi. Sun teksti on melkein kuva itsessään. Kivaa on myöskin se, että päivität usein. Harvemmalla postaustahdilla ei tulisi niin usein piipahdettua lukemaan ja silloin ei ehkä jäisi niin mieleen. Tykkään myös siitä elämänmakuisuudesta, sä annat itsestäsi jotain meille ja toivottavasti saat ehkä jotain takaisin. Elämänmakuisuus on myös sitä, että tänään on sisustusta, huomenna Hugon kanssa lenkkeilyä ja lauantaina terassikahvit. Ei aina siis samanlaista, mutta arkea. En lue blogeja, joissa on aina se sama kuva samasta olkkarista ja tekstinä ”vaihdoin sohvatyynyn”. Voihan postaus olla tuotakin, mutta se ei oo niin mielenkiintoista.
Musta on myös kiva, että sun blogi elää sun mukana eikä toisinpäin. Nyt kun teille tulee vauva niin on kiva, että vauvajutut on päässeet myös blogiin, koska se on tällä hetkellä iso osa sun elämää. Ja silti edelleen on niitä sisustusjuttuja. 🙂
Voi kiitoksia Johanna! Tuli tosi hyvä mieli sanoistasi! Blogi kulkee tässä elämässä mukana ja poimin arjesta ja juhlasta ne palaset, joita on ilo jakaa muillekin 🙂
Kiitos Kerttu vastauksestasi 🙂 ja itelläni tulee melkein päivittäin seurattuasi blogiasi.Sinulla on kivoja ja mielenkiintoisia aiheita joista kirjoitat 🙂 ja kauniita kuvia. Ite olen vähän sellainen kirjoittaja, että kirjoitan fiiliksen pohjalta ja tällä omalla ”kielellä” 🙂 Silloin ko aloitin blogin kirjoittelun niin ajattelin, että päivitykseni painottuu sisustamiseen, mutta olen ottanut itelle tärkeitä aiheita ja joita itekki tykkään lukea. Matkustaminen, muoti ja liikunta, koska välillä mukava kirjoittaa muustakin kuin sisustamisesta vaikka onki rakas harrastus. Ite huomaa sen, että ajattelee, nyt kirjoitan vähän ja laitan enemmän kuvia, ettei kukaan kuitenkaan jaksa lukea pitkiä juttuja. Sitä vaan innostuu kirjoittamaan ja huomaaki,että tulipa taas tätä juttua 🙂 Hyvää kevään odotusta sinne täältä lumisesta pohjoisesta 🙂
Pääasiahan on se, että tekee sellaista blogia, josta itse tykkäää! Nettimaailmassa jokaiselle varmasti löytyy lukijoita ja siihen voi omalla aktiivisuudella vaikuttaa 🙂 Olet myös hienosti lähtenyt kommentoimaan ja verkostoitumaan, se on yksi asia jolla voi oman blogin tunnettuutta nostaa 🙂
Kaunista kevään odotusta sinnekin!
Hei Kerttu,
Seuraan melko monia blogeja Bloglovin’in kautta. Lisäilen ja poistelen niitä listalta kiinnostuksen mukaan. Toimin sellaisessa ammatissa, etten voi työpäivän aikana kurkata blogeihin, joten seuraaminen jää siihen ”omaan aikaan”. Siksi taidankin olla melko kriittinen. Usein päätän jo pelkkästä otsikosta ja kuvasta, klikkaanko koko postausta auki. Silti tuntuu olevan kovin vaikeaa supistaa blogien määrää. Kun kaikki ovat niin kivoja! Monet päivittäin postaavat ovat poistuneet listaltani, koska kaikkeen ei yksinkertaisesti aika riitä. Tosin yleisimmin syynä on ollut köyhä sisältö.
Henkilökohtainen tilanne ja elämä vaikuttaa toki myös. Välillä ei edes jaksa lukea ja haluaa vain ihailla kuvia, joskus taas keskittyy enemmän kirjoitettuun asiaan. Tanskalaisista blogeista en esimerkiksi tajua mitään, mutta kuvia kyllä ihailen 😉 Eniten minua häiritsee, jos samasta aiheesta (tai jopa samoista kuvista), on postauksia usealta eri bloggaajalta. Kiitos, ettet ole syyllistynyt siihen 🙂
Usein vilkaisen postaukset päivittäin. Välillä saattaa mennä kolme päivää ilman. Minulle lukijana sopiva tahti on varmaankin 3 krt/vko.
Kiitokset vielä kivasta blogista! Vaikka en jokaista postausta lukisikaan, mukana pysytään!
Moikka Susanna!
Kuulostaa tutulta, sillä tarjontaa on ehdottomasti enemmän kuin ehtii lukemaan. Kiireisenä päivänä kurkkaa vain ne tärkeimmät helmet, mutta joskus kun aikaa liikenee, on ihana tehdä kunnon blogokierros 🙂
Kiva kuulla, että viihdyt mukana. Aurinkoista kevättä!
Kiitos Kerttu kivasta postauksesta. Itse tykkään suht säännöllisesti päivittyvistä blogeista ja itsekin pyrin siihen. Luen melkein kaikki postauksesi ja tykkään blogistasi koska se on selkeästi kirjoitettu ja kuvat ovat laadukkaat. Tykkään ehkä eniten postauksista, joissa pohdit omia sisustusratkaisujasi ja pyydät kommentteja. Koska blogisi lukijamäärä on iso, keskustelua syntyy usein ja se on mukavaa. Kommentit kun ovat blogissa oikeastaan se mielenkiintoinen puolikas. Selvästi sinulla on ammattimainen ote bloggaamiseen ja olet osannut tarttua tilaisuuksiin. Kiitos kivasta ja inspiroivasta blogista!
Kiitos Kati! Minusta on tosi kiva käydä vuoropuhelua lukijoiden kanssa ja kuulla heidän mielipiteitään sisustusratkaisuistani. Kiitos kauniiista sanoistasi ja ihanaa kevään odostusta sinne Villa Valkoon! 🙂
Tosi hyvä kirjoitus! Ja se on juuri näin; jokainen tapa on yhtä hyvä. Lukijana seuraan blogeja laidasta laitaan – niitä, jotka päivittyvät monta kertaa viikossa, mutta myös niitä, jotka päivittyvät harvoin, kuten pari kertaa kuussa. Päivitystahdilla ei niin väliä itse asiassa. Itse kiinnitän huomiota kuvien laatuun, toiset taas haluavat lukea sujuvaa tekstiä (tai molempia), ja sitä rataa – makuja on monia. Bloggaajana olen pohtinut blogien (tai siis minun blogini) tarkoitusta syvemminkin jonka myötä blogi tulee muuttumaan radikaalistikin. En tiedä miten lukijat suhtautuvat, mutta ehkä joidenkin tippuessa pois uusia tulee tilalle 🙂 Saatan kirjoittaa aiheesta ”jäähyväis”tekstissä ja mielelläni linkkaisin tähän, koska olen niin samaa mieltä kanssasi. Mukavaa viikkoa ja kevättä!
Mielenkiintoinen postaus ja myös muiden kommentteja oli avartavaa lukea! Itse olen kovasti pohtinut omaa bloggaamista ja ajanpuutteen vuoksi juurikin sopivaa postaustahtia. Moni tuntuu pitävän siitä, että blogi päivittyy säännöllisesti ja mieluiten kerran päivässä. Se on kuitenkin liian kiivas tahti omien postausten tuottamiseen ja olenkin tullut siihen tulokseen, että n. 3 postausta/viikko on minulle hyvä postaustahti. Kuitenkin pidän itsekin siitä, että blogi päivittyy säännöllisesti, mutta myös hieman harvempi tahti on ok.
Ihanaa kevättä! 🙂
Moi Janica! Kyllä tuo kolmekin vertaa viikossa on minusta hyvä ja napakka tahti. Moni ei edes ehdi joka päivä lukemaan, saati kirjoittamaan 😀 Kaunista kevättä sinullekin!