…aloittaa hyvinvointivalmennus!
Torstai oli todellakin toivoa täynnä ja fiilikset liitelevät jossain pilvissä. Tänään käynnistyi 10 viikon hyvinvointiprojekti. Mukana on kymmenen bloggaajaa erilaisine tavoitteineen, mutta yhdistävänä tekijänä halu voida hyvin, jaksaa arjessa ja kehittyä hyvässä porukassa. Esittelen jengimme teille huomenna ja kuulette myös millaisia tavoitteita kullakin on. Nyt on siis hyvä hetki hypätä innostavaan porukkaan mukaan blogien välityksellä ja IWELLO Oy:n ammattilaisten ohjein!
Ennen treenejä meillä oli kylässä Talosanomien Jenni tyttärensä kanssa, hauskaa kun meidän neidit ovat samanikäiset. Fiiliksiä nostattaa nämä uudet ystäväni, joita bloggaaminen on suonut. Istuimme tänään tuntikausia jutellen, kun tytöt leikkivät leikkejään. Ihanaa kun on tyyppejä, joiden kanssa samalle aaltopituudelle ei tarvitse virittäytyä vaan ajatukset vaan virtaavat samaan suuntaan. Kiitos älykkäästä keskustelusta, oikein tunnen miten harmaat aivosoluni lähtivät jälleen liikkeeelle 🙂
Minulta on nyt sokeriherkkuhanat suljettu hetkiseksi (en ottanut muffinssia) ja niinpä pöydästä löytyi mm. mansikoita, vesimelonia, ananasta, herneitä ja karhunvatukoita. Sokerikoukku on päässyt aikamoiseksi, joka päivä on pitänyt saada jotain pientä hyvää. Nyt on parempi etsiä makuelämyksiä raikkaista mauista. Vauva on alkanut heräillä aika paljon öisin ja väsyneenä tekee mieli sokeria ja sokeri väsyttää ja.. No te ehkä tiedätte sen kierteen ja se laitetaan nyt poikki. Jännitti muuten jättää vauva kotiin tänään ja lähteä ihan oman harrastuksen pariin. Lähes kolmen tunnin poissaoloni jälkeen vastassa oli siisti koti, tyytyväinen vauva ja esikoinen, jonka iltahommat oli hoidettu. Miten hyvältä tuntuikaan tajuta, että täällä todellakin pärjätään ilman minuakin muutama tunti. Mieskin sanoi, että oli kiva hoitaa vauvaa niin että minä en ollut paikalla. Yleensä kun minulta tuppaa löytymään ne ”oikeat vastaukset”, vaikka ei edes kysyttäisi. Tämä balanssi saa olla osa hyvinvointiprojektiani!
Instagramista (modernistikodikas_kerttu) ja Facebookista muuten löytyy jo ryhmäkuva jengistämme. Tänään on ollut myös aktiivinen Snapchat-päivä, sieltä löytyy fiiliksiä nimellä kerttup. Nyt kiitollisin mielin pikapikaa unille! Kauniita unia tai hyvää huomenta, riippuen mihin aikaan postauksen pariin päädyt!
4 Kommentit
sokerikoukusta irtaantuminen on haastavaa, tsemppiä sulle ja mielettömästi motivaatiota muutoinkin projektiisi kohti terveellisempää ja hyvinvoivempaa elämää. Kun omaat tarpeeksi selkärankaa ja periksiantamuutta niin tulet onnistumaan. Terveisin aiemmin sokerihiirenä ollut ja nykyään terveellisten elämäntapojen puolesta liputtava Johanna 😀
Kiitos Johanna! Sinä oletkin inspiroiva esimerkki!
Toi on niin ihme juttu.. miksei ne miehet pärjäis lasten kanssa? Ihan täysin vieras ajatus mulle, en ikipäivänä tekisi lasta sellaisen ihmisen kanssa, jonka en luottaisi pärjäävän vaikka vauvankin kanssa ilman minua. Toki pieni vauva on paljon kiinni äidissä vielä, että siinä mielessä ymmärrettävää, mutta jos on kyse tosiaan muutamasta hassusta tunnista. Ihan liikaa olen kuullut ja nähnyt vastaavaa, että epäröidään jättää lapset (eikä aina kyse ole edes ihan pienistä) hetkeksikään isän hoidettavaksi, ja sitten panikoidaan ja hyysätään ja soitellaan viiden minuutin välein kotiin, että sujuuko hyvin ja onko lapset vielä hengissä. Miten mies voi koskaan oppiakaan, jos ei saa mahdollisuutta? Ja jos jokin menee vähän pieleen, niin mitä sitten? Todennäköisesti lapsi ei siihen kuole. Uskon, että silloin tällöin lasten jättäminen isän hoitoon on tarpeellistakin, jotta lapsille muodostuisi läheinen suhde myös isän kanssa. Ja helpottaa omaa elämää, kun saa edes hetkeksi omaa aikaa, jaksaa taas touhuta paremmin lasten kanssa hetken levähdystauon jälkeen.
Toki olen ehkä huono ottamaan kantaa, kun ei omia lapsia vielä ole, ehkä minustakin tulee samanlainen sitten kun lasten aika koittaa. Äläkä ymmärrä väärin, tarkoitus ei ole arvostella negatiivisesti sinua, vaan yleisesti heräsin mietiskelemään tällaista postauksen luettuani.
Hyvinvointiprojekti kuulostaa hyvältä, tsemppiä siihen! 🙂
Heippa! Mielestäni isä ja äiti ovat täysin yhdenvertaisia vanhempia kaikessa muussa paitsi siinä, että vain äiti imettää. Ja siihen tämä minun jännitys perustuikin. Olemme antaneet vasta niin pienen hetken vauvalle kiinteitä ja koska hän on ollut täysimetyksellä, emme ole hänelle tarjonneet lainkaan tuttipulloa. Toisaalta myös pienen vauvan ja äidin henkinen symbioosi on aika tiivis 🙂