Vihertää ja lämmittää

Kyllä täällä tarkenee, hoilottaa JVG, mutta itse en ole ihan samaa mieltä. Viiltävä kevättuuli tunkee luihin ja ytimiin ja räntäsade piiskaa kasvoja. Positiivisesti ajateltuna ilma on raikasta, ei pölise ja olisikohan siitepölykausikin vielä maltillinen. Kasvien juuret on nyt huolella kasteltu, nyt luontoäiti voisi alkaa seuraavaksi tarjoilemaan aurinkoa.

Tämä kevät ei ole montaa kaunista terassipäivää tarjonnut. Kun aurinko paistaa, ei haittaa pienet pakkaslukematkaan, kun lasitusten sisällä lämpötila nousee jo lähemmäksi kahtakymppiä. Mutta harmaana päivänä lämpötila terassilla on lähes sama kuin ulkonakin. Pitkään suunnittelimme terassilämmitintä, joka pidentäisi tilan käyttöikää keväällä ja syksyllä sekä tietysti mahdollistaisi oleskelun tilassa myös kesän koleina päivinä.

Sain yhteydenoton Pihanosta ja he tarjosivat meille Solarmagic S1 2000 premium-lämmittimen* testiin. Arvaatteko mikä oli sisustusbloggaajan ensireaktio lämmittimestä: ”onko se nätti?”. Tämän kohdalla kriittinen visuaalinen silmä sanoi kyllä kiitos, sillä valkoisena se on tarpeeksi huomaamaton samanväristä lautaseinää vasten.

Tämä lämmitin lämmittää noin 17 m2 tilan eli ei riitä yksinään koko 30 m2 terassille. Tuossa kohdalla seinällä se tarjoilee lämpöä ruokaryhmän ympärillä istuville. Lämmitin voidaan myös asentaa kattoon ja tämä olisi kannatta huomioida jo rakennusvaiheessa. Muutenkin nyppii tuo pistorasian paikka lähes keskellä seinää, joku moka kävi sähkösuunnittelun kanssa.

Huomaatteko mitä muuta uutta terassilla on? Vihdoin jotain vihreää! Palmu, oliivipuu ja peikonlehti pääsivät terassille mallinhommiin, sillä nostin ne kuvauksen jälkeen olohuoneeseen. Edessä on vielä istutushommia, onneksi nuo Ecopot-ruukut ovat kevyitä liikuttaa.

Toivotaan, että toukokuu toisi sellaiset lämpötilat, että kasvit alkaisivat pärjätä terassilla. Pohdin silkkikasvien ostoa, mutta päädyin kuitenkin hankkimaan aitoja ja oikeita. Vaikka ne luultavasti joko paleltuvat tai paahtuvat tulevien kuukausien aikana, tuovat ne kuitenkin ihanan vehreää tunnelmaa. Ja lupaan ja vannon etsiä sisäisen viherpeukaloni, kastella ja jutella niille mukavia, jotta yhteinen taipaleemme olisi mahdollisimman pitkä.

Jos talvi pääsee usein yllättämään autoilijat, niin kevät yllättää tämän sisustajan. Piha huutaa haravaa ja ikkunat pesua, mutta hei, ehtiihän sitä. Tässä touhukkaassa taaperoarjessa olen huomannut, että kun aikaa on vähän, kannattaa usein vaan pistää kahvi tippumaan. Sitten kääntää katse sellaiseen suuntaan, jossa on mahdollisimman vähän tekemättömiä hommia. Siinä tuoretta kupposta odotellessa kirjoittaa akuuttien asioiden to do-lista kännykän muistioon ja ottaa ihan rauhassa.

Terassi on usein minun pakopaikkani ja nyt voin painella sinne myös pilvisenä päivänä. Nyt kun vielä hommaan sinne pari palmua, voin kuvitella olevani enemmänkin etelässä. Kyllä täällä tarkenee.

*saatu blogin kautta