Väitän, että ystävällisyys on valinta, jonka jokainen meistä voi tehdä. Väitän myös, että ystävällinen ihminen saa ajatuksensa, mielitekonsa, ideansa ja toiveensa paremmin läpi kuin töykeä lajitoverinsa. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, ystävällisyys oikeasti kannattaa.
Negatiivisuuden kulttuuri kasvaa pikkuhiljaa ja huomaamatta erilaisiin yhteisöihin. Yhteisöllisyys kärsii, kun asioista puhutaan enemmän selän takana kuin kasvotusten. Työpaikoilla aamuisin ”unohtuu” toivottaa hyvät huomenet ja iltapäivällä liuetaan paikalta mitään sanomatta. Ovet pidetään kiinni ja ihmiset osuessa kohdalle tyrmäävää asennetta tehostetaan kehonkielellä, jossa nojataan hieman takakenoon, vedetään kädet puuskaan ja pidetään tiukasti suupielet perusasennossa. Kotona ei enää muisteta kysyä päivän kuulumisia tai jos kysytään, ei jakseta kuunnella vastauksia. Kaupan kassa ei ansaitse tervehdystä tai kiitosta. Liikennevaloissa kiroillaan oman auton suojista, kuinka kaikki muut ovat törppöjä. Facebookin statuskenttä täyttyy valituksista ja vastoinkäymisistä, jos nyt itsellä sattuu olemaan ookoo-päivä, niin uutisvirrasta voi aina poimia jotain, joka saa sapen kiehumispisteeseen.
Jokaisella meistä on päiviä, jolloin tuntuu, että jokaikinen taivaankappale on väärässä asennossa. Mutta pysäköintivirhemaksu, palaverimyöhästyminen tai loppuneet aamumurot eivät vielä varsinaisesti ole syitä myrkyttää negatiivisuuttaan ympäristöönsä. Myös oman elämänsä jatkuva surkuttelu ilman minkäänlaista aloitetta muuttaa asioita tuntuu turhauttavalta. Meistä jokainen on nimittäin vastuussa siitä ilmapiiristä, mikä vallitsee kotona, työpaikalla tai harrastusporukassa.
Teennäistä, sanoo joku. Miksi ei saisi sanoa sitä, miltä oikeasti tuntuu? Kannustan ehdottomasti siihen, että puhuisimme enemmän tunteistamme. Ihmisen tunneskaalassa on vain aika paljon muitakin sävyjä kuin akseli paskaa – ihan jees. Jos olet valmis jakamaan harmituksesi, pettymyksesi ja suuttumuksesi, tasapainon vuoksi olisi mukavaa, että jakaisit myös ilosi, onnistumisesi ja toiveesi. Sillä kaikkea tätä löytyy jokaisen tunnesektorilta.
Kerron hieman isoäidistäni, joka kuoli samana päivänä kun täytin kolmekymmentä. Rohkeasta naisesta, joka reissasi ja toteutti unelmiaan, mutta ei hittovie elänyt helppoa elämää. Minulle hän oli leijonaemo, joka vei minut Espanjaan ja Lontooseen kannustaen aina toteuttamaan unelmiani. Hän sanoi minulle aina, että vastoinkäymiset ovat naamioituja myötäkäymisiä. Kun hän joutui reissussa sairaalaan, hän tutustui uusiin ihmisiin ja terveydeynhuoltoon ulkomailla. ”Enpä olisi tätäkään oppinut ja kokenut, jos en olisi sairastunut”. Hänen jääkaapin ovessa oli kortti, jossa luki: ei ole kyse siitä, miten vanha olet, vaan miten olet vanha. Hänen kuntonsa romahti 86-vuotiaana ja menin katsomaan häntä helsinkiläiseen sairaalaan. Mummon hauras käsi osoitti ulos ikkunasta ja hän lausui kuin olisi diiva teatterin suurimmalla lavalla ”Katso Kerttu, olen huipulla!”. Mummo kuoli siinä 14. kerroksen huoneessa. Nytkin varmaan pilven reunalla katselee ja ajattelee, että onpa kerrassaan mahtavat maisemat!
Väitän, että positiivisuutta ja ystävällisyyttä voi oppia ja opetella. Toisille meistä se on helpompaa ja toisille vaikeampaa. Tutkimukset toitottavat, että onnelliset ihmiset elävät pidempään ja ovat terveempiä. Pessimistisinkin ajattelija voi opetella positiivisuutta vaikka vain siksi, että siitä on todella elämässä hyötyä. Näin ystävänpäivänä on erityinen syy osoittaa ystävällisyyttä ja positiivisuutta ympärilleen. Elämäni loppuun saakka omassa syntymäpäivässäni on myös kaipauksen sävyjä. Mummoni ei opettanut minua vain kolmeakymmentä vuotta, vaan antoi minulle läksyn, jonka äärelle voin jokaisena syntymäpäiväni hiljentyä ja etsiä myötäkäymiset menneen vuoden vastoinkäymisistä.
Hyvää ystävänpäivää!
54 Kommentit
Viisaita ajatuksia ja elämänfilosofiaa.
Hyvää ystävänpäivää, Kerttu. Olen tosi iloinen että olen saanut tutustua sinuun!
Kiitos Liina ja samat sanat sinulle <3
Itkulta ei vältytty, kun luin kirjoituksesi..ihanasti kirjoitit mummostasi<3 hyvää ystävänpäivää myös Sinulle!
<3
Viisas mummo sinulla. Tekstisi antaa varmasti paljon ajateltavaa meistä jokaiselle. Kiitos sinulle siitä! 🙂
Hyvää ystävänpäivää! 🙂
Vaikutat oikein ystävälliseltä, iloiselta ja vahvalta ihmiseltä! 🙂
<3 Kiitos ihana Minttu!
Ihana tarina varmastikin ihanasta mummosta <3 Olet Kerttu oikea aurinko ja aivan oikeassa siinä, että positiviista elämänasenettakin voi opetalla. Itse olen tehnyt sen eteen tietoisesti töitä monta vuotta, välillä helpompaa ja välillä vaikeampaa, mutta ehdottomasti kaiken työn arvoista!
<3 Kiitokset! Sinusta paistaa sellainen seesteisyys, että siinä on minulle paljon opeteltavaa.
Niin ja hyvää ystävänpäivää, nähdään taas pian! <3
Toivotaan niin!
Kiitos, ihana teksti, tippa linssissä ja sumealta näyttää… Hyvää ystävänpäivää Kerttu!
Kiitokset Filijonkka! Välillä on hyvä ne kyynelkanavatkin puhdistaa 😉
Viisaita ajatuksia ja koskettava kertomus mummostasi – kiitos kun jaoit nämä kanssamme! Olet kyllä taatusti ominut roppakaupalla mallia reippaasta mummostasi, hän olisi sinusta ylpeä, uskon. Valoisaa ystävänpäivää!
http://www.tallessamaailma.blogspot.fi
Kiitos paljon! Mummon elämänasenteesta voi ammentaa paljon oppia 🙂
Niin totta kirjoitit ja ihana tarina mummostasi. Sai kyynelet silmiini. Positiivisuutta tarvitaan tähän maailmaan lisää, jokaisessa päivässä on jotain hyvää ja mieltä ilahduttavia asioita.
Samaa mieltä! Kiitos Iina 🙂
Hyviä ajatuksia – ja mummot rules♥
Oikein hyvää ystävänpäivää, Kerttu!
Kiitos Lady ja samoin sinne!
Ihanaa ystävänpäivää!
Kiitos samoin JohannaL!
Tärkeitä ajatuksia ja just niin, omalla asenteella on paljon suurempi merkitys kuin voisi kuvitellakaan. Kun elämä potkii enemmän kuin tarpeeksi niin positiivisyyttä tarvitaan erityisesti. Olen ihan samaa mieltä siinä, että aurinkoisen elämänkatsomuksen voi oppia siinä missä kielteisyydenkin : ) Ja aivan ihana tarina mummostasi! Hieno, että hän ehti ”opettaa” sinua pitkään. Oikein hyvää ystävänpäivää Kerttu <3
Ai niin ja piti vielä sanoa, että sun tekemä juttu Kotiblogit-lehdessä oli mainio! Työ on iso kun pitää itse kirjoittaa ja kuvata, mutta tulos on hieno : )
Positiivisuus ei tarkoita sitä, että ei saisi myös surra ja olla vihainen. Mutta uskon, että positiivisella elämänasenteella myös vastoinkäymiset eivät ota ihan niin koville… <3
Oi miten ihana mummo! Itkuksi meni täälläkin. Asenteesta se tosiaan on kiinni.
Sari
Kiitos Sari <3
NIIIN totta! Itse olen tällä viikolla töissä sattunut toimimaan aika monen ei-niin-ystävällisen ihmisen kanssa. Juuri tänään totesin useammalle työystävälleni, että ihanaa kun olette niin ystävällisiä, teidän kanssanne on aina niin kiva kommunikoida. Uskon myös positiivisuuteen ja ystävällisyyteen, sekä myös siihen että sovituista asioista pidetään kiinni. 🙂 Ihanaa iltaa sinulle Kerttu!
P.S. Minun mummuni on ihan samanlainen! Kokenut elämässään kovia, mutta aina löytää asioista valoisimman puolen.
Kiitos Suvi! Usein ne pienimmät eleet tekevät lähtemättömimmät vaikutukset 🙂
Olen samaa mieltä kanssasi! Ja oi miten saatoinkaan kuvitella ihanan mummosi tämän kirjoituksesi myötä. Itse olen kasvanut elämäni ensimmäiset 16 vuotta kera sankari-pappani. Sodat ja nälät nähneenä, puolisonsa nuorena menettäneenä ei siltikään koskaan valittanut. Minä olen tämän viikon kokeillut hymyä ja huomenta aamubussissa kuskille. Jo kolmannella kerralla sama mies hymyili ja vastasi. 😉 Täällä Helsingin suunnallakin yleensä ajatellaan, että ihmiset ovat kylmiä ja puhumattomia, mutta voi millaisia keskusteluja joskus ventovieraan kanssa saakaan aikaan! Eilen opastin yhden mummun metrosta oikeaan suuntaan ja tuli niin hyvä mieli. Hymy tarttuu! Ihanaa ystävänpäivää!
Hyvä kokeilu sinulla Pöppis! Ja ajattele, jo kolmannella toistolla sait hymyn vastaan 🙂
Ihana mummo <3
Kirjoitus oli niin totta, ystävällisyys todellakin on valinta, jonka me jokainen itse teemme. Kunpa ihmiset valitsisivat useammin sen!!
Hyvää ystävänpäivän iltaa sinulle Kerttu <3
Sinä olet sydämellinen ihminen 🙂
Terv. Suvi
Kiitos Suvi! Ystävällisyys netissä(kään) ei ole itsestäänselvyys ja tännekin on välillä löytänyt tiensä jos jonkinlaista kommentaattoria. Onneksi suurin osa on samantyylisiä kuin sinä ja siskosi. Hymy ja hyvä tuuli todellakin tarttuu!
Voi, miten voikaan olla joku samalla aaltopituudella kanssani! Ja tuo sinun mummosi – aivan uskomaton, yhtä positiivinen kuin edesmennyt Oriveden mummoni…mummot rules 🙂 Ihanaa ystävänpäivää Kerttu♥
Olemme näköjään entistä enemmän samalla aaltopituudella: tämä mummo oli minulle juuri Oriveden mummo ja siellä monet lapsuuden lomat vietin. Ukin kuoleman jälkeen mummo muutti minua lähelle Jyväskylään ja ihan viimeisiksi kuukausiksi Helsinkiin.
Kiitos Maria!
Juuri näin..mitä tilaa, sitä saa:) oikein hyvää ystävänpäivää sinulle kerttu:)
Kiitos samoin Anne!
Olet ihana! Hyvää ystävänpäivää!
t. Heidi H
Kiitokset Heidi ja samoin sinne!
Se on todellakin asenteesta kiinni 🙂 Kiitos hienoista ajatuksistasi, samoja olen mietiskellyt usein itsekin. Ja miten ihanasti kirjoitit mummostasi <3 oikein ihanaa ystävänpäivää Kerttu!
Kiitos E <3
<3 Hyvää Ystävänpäivää 🙂
Kiitos Eeva <3 Samoin!
Viisas mummo. Positiivisuus kantaa pitkälle.
Ei lisättävää tähän, Anna! 🙂
Oikein hyvää ystävänpäivää. Aivan mielettömän kaunis lilja, lempikukkani <3
Liljat ovat upeita!
Kauniisti ja niin viisaasti kirjoitettu.
Lämmin kiitos sinulle, että luit ja kommentoit!
Olipa jälleen ihana ja ajatuksia herättävä postaus. Se vähä, mitä olen saanut oppia sinua tuntemaan, niin sinusta oikein paistaa sellainen ystävällisyys ja toisten huomiointi. 🙂
Oikein mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua!
Ihanasti sanottu Satu, kiitos ja samoin! Ihanaa viikonloppua!
Ihana kirjoitus ja olen kanssasi täysin samaa mieltä! <3 Elämä on ylipäätään täysin asenteesta kiinni. Ja näin voin sanoa kaikkien vastoinkäymisten jälkeenkin, joita itseäni on kohdannut, eikä elämä ole todellakaan ollut sieltä helpoimmasta päästä. Mutta kun asenne on se, että ”minä pystyn ja minä tiedän, mitä haluan”, niin kaikkeen on mahdollisuus. 🙂 Pitää aina uskoa unelmiin ja tehdä töitä niiden toteuttamiseksi. Ja ennen kaikkea – uskaltaa. 🙂
Samoilla linjoilla liikutaan, Heidi! Myös vastoinkäymiset on helpompi sietää, kun ei anna niiden ottaa liian tiukkaa otetta elämästä.
Oi oi, täälläkin meni roska silmään. Omakin mummini jaksoi aina ajatella, että elämä kantaa ja Jumala on suunnitellut meille jo kaiken omaksi parhaaksemme.
Se on ihana huomata miten voi pienillä jutuilla auttaa toisia: oven auki pitäminen, pieni hymy tuntemattomalle, paikan antaminen bussissa jne. Ihana hyvänmielen teksti, kiitos!
Juuri näin! Vaikka ohje kuulostaakin jotenkin hurskaalta, niin ”tee toisille niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän” on aika yleispätevä elämänohje. Ei helppo, enkä todellakaan kuvittele olevani täydellinen, mutta ajatus, jota on hyvä tavoitella 🙂
Hyvin koskettava teksti, etenkin tarina mummostasi. 🙂 Juuri kun olen ollut kyllästymässä ihmisten negatiivisuuteen, käytöstapojen puutteeseen ja töykeyteen siinä määrin, että olen itsekin alkanut jättää ystävällisen luonteeni hieman taka-alalle. Niin ei kannata tehdä, kiitos kun muistutit, ettei kaikki ihmiset ole tympeitä, ja itsekin on parempi hymyillä, kuin olla se joka ei hymyillyt takaisin.
Sait minut nauramaankin, paskaa – ihan jees -akselilla. 🙂
Kiitos tästä kirjoituksesta! Huomenna en valita siitä, ettei vauva taaskaan nukkunut yöllä tai siitä ettei kaksivuotias uhmapää ole kovin yhteistyöhaluinen… vaan nautin kaikkien kolmen lapseni seurasta!