Kyllä on sisämaan tyttö ihmeissään, kun maisemassa ei ole laaksoa tai kukkulaa. Suurimman ihmetyksen aikaan saa meri; se on järviin tottuneelle jotenkin aina vähän mystinen. Kalajoelle saavuimme suomalaisella designilla, Mercedes Benzin A-sarjan autolla. Mersusta kerron teille myöhemmin vähän enemmän, joku ehkä tietääkin että tähän tarinaan liittyy myös Cheek. Ja ei, hän ei ollut kuskinani. Valitettavasti 😉
Perille päästyämme kylpylähotelli Saniin, maisema sai hiljaiseksi. Jäin istumaan lasitetun parvekkeen lämpöön odottamaan auringon laskua.
Kello 23.50 luovutin. Pitäisi uskoa, että yötön yö tarkoittaa yötöntä yötä. Mutta jos valvoo katsoen auringon laskua, se ei ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa.
Aamu valkeni yhä vaan aurinkoisena. Sisämaan tyttö ihmetelee paitsi aavaa merta, myös merituulta. Se on hyytävä, ainakin jos lämpöasteita on vain 11 c.
Kiersimme kaikki 28 messukohdetta. Yleisfiilis on hulppea; tätäkö on mökkeily tänä päivänä? Kaava sallii ympärivuotisen asumisen loma-asuntomessualueella ja uskon, että moni perhe on rakentanut merimaisemaan itselleen kodin. Ihailin upeita terasseja ja hulppeita vapaa-ajan asuntoja. Jäin vähän kaipaamaan sympaattisia pikkumökkeja.
Järven rannalla lapsuuden kesät viettäneenä myös mietin, miten erilaista mökkeily olisikaan tuollaisessa paikassa. Palvelut, varustelut ja infrastruktuuri ovat huipussaan, mutta saunasta ei voi pulahtaa nakuna uimaan. Onneksi on vielä niemiä, norkoja ja saarelmia, joissa on sähköttömiä pikkumökkejä. Molempia lomamuotoja tarvitaan.
Hauskana pienenä yksityiskohtana bongasin kolmen eri messutalon pihasta Kartellin Masters-tuolin ja Vepsäläisen betonipöydän yhdistelmän. Ei ihme, että yhdistelmä on suosittu, se näytti omaankin silmääni erityisen hyvältä.
Muistikorttini pullistelee ja kamerastakin loppui akku juuri kun kävelimme viimeisestä kohteesta ulos. Päivä täynnä visuaalisuutta ja valokuvausharjoituksia 🙂 Kuvia ja tarinoita tulossa pian lisää, kuullaan taas!
21 Kommentit
Näyttää kauniilta, ja tuo auton tarina jäi kyllä kiinnostamaan 😉
Kiitos Katriina! Kirjoittelen auton tarinan pian, ihana olla nyt taas kotona 🙂
Aina on yhtä ihana palata kotiin! 🙂
Upealta näyttää messualue, ja silmiäni hivelee tuo betonin ja Mastersin yhdistelmä. Sitä yhdistelmää olenkin toivonut meidän terassille!
Jään odottelemaan lisäkuvia loma-asunnoista ja tarinaa autosta… 😊
-Jutta
Kiitoksia Jutta! Pian tulee, kun ehdit käydä kuvat läpi. Niitä on nimittäin aikamoinen määrä 😀
Hauska sattuma, käyhän kurkkaamassa minun uusin postaus 🙂 Minä olen kotoisin Pohjois-Karjalasta ja asunut täällä Pohjois-Pohjanmaalla nyt jo 10 vuotta (apua niin kauan jo..). Enkä vieläkään ole tottunut tähän tasaiseen maastoon ilman järviä ja oikeita lampia.
Olemme olleet samoilla jalanjäljillä 😀 Kyllä Suomi tarjoaa monenlaista maastoa näin pieneksi maaksi!
Hienoja kuvia! Ja tuo betonipöytä on tännekin tulossa, ei mastersien kanssa, vaikka näyttää kyllä hyvältä niidenkin kanssa! 🙂
Heli
Teillä on kyllä kaikki ihanuudet kotona! Tuo pöytä on upea!
No oho, mitä mökkejä ja kuvia, vau!
Jään odottamaan lisää kuvia messuilta ja tietenkin, että mikä tämän auton tarina on 😀
On tuo betonipöytä kyllä upea, jos se sitten koristaisi vaikka meidän perheen seuraavan projektin terassia 😉
Terv. Suvi
Pian tulee, kunhan ehdin kuvat käsittellä ja käyvä läpi. ”Mökki” ei ole välttämättä oikea sana kuvaaman niitä taloja 😀
Tuonne olemme mekin suuntaamassa. Kiva sneak peak tämä postaus! 😉
Jos ei kelit lämpiä, niin pistäkää kunnolla päälle 😀
Eipä käy kateeksi messumökit. Mitä mökkeilyä se on kun 10m päässä on huutava känninen naapuri tai kuriton lapsiperhe. Mökkeilyyn kuuluu oma rauha ja se, että mökki on omanlaisensa eikä jonkun talotehtaan referenssimökki. Ympäristökin näyttää keinotekoiselta eikä tosiaan omasta rauhasta ole tietoakaan.
Tässä on helppo kysyä, että ottaisitko mieluummin vähän vanhemman mökin kauniilta paikalta omassa rauhassa vai viimeisen päälle tehdyn mökin kasvottomasta mökkikylästä? Todennäköisesti saat sen oman rauhan vieläpä vähän halvemmalla.
Suomi on täynnä vastaavia mökkikyliä, jotka ammottavat tyhjyyttään kun rakennuttajalle ei ole mennyt jakeluun, että ei suomalainen halua mökkinaapuria 200m lähemmäksi.
Onneksi olemme erilaisia. Toiset kaipaavat luksusta ja asfalttitietä perille, toiset nauttivat mummonmökin rauhasta. Jos vuokraisin mökin muutamaksi päiväksi tai vaikka viikoksi, voisin sen hyvin tehdä Kalajoelta tai muusta lomamökkikylästä. Jos ostaisin oman mökin, haluaisin oman rauhan. Mielestäni ihanteellinen mökki ei ole liian suuri tai hieno, se arkinen puuhastelu vaikkapa ruuanlaiton ääressä on juuri sitä irtoutumista kiireistä. Jotakin mukavuuksia on kiva olla, askeettisuus ei ole itseisarvo 🙂
Rannikon tyttö ihmettelee aina sisämaan kumpuilevaa maastoa, ja hämmästyy, kun jollekin tämä tuttu tylsä tasaisuus on ihmeellistä 🙂 Mutta kuinka hienoa, että kotimaamme tatjoaa näin monenlaisia maisemia.
Itsrllä on huomenna suunta Kalajoelle ihmettelemään näitä, voi kai jopa sanoa luksus, loma-asuntoja. Oma kiinnostus kohdistuu lähinnä sisustusjuttuihin sinällään, koska itselle se oikea mökki on juuri se pieni, vanha, idyllinen, piilossa katseilta.
Onneksi tosiaan on monenlaisia maisemia! Kivaa messureissua, pue lämpimästi päälle 🙂
Tutulta kuulostaa maisema:). Messuille on tarkoitus suunnata ensi viikolla, ja ajattelin suhtautua niihin asuntoina en mökkinä, sillä mökki on juuri sitä mitä kirjoititkin, omaa rauhaa, vaatimattomuutta ja pieniä neliöitä.
Hyvä asenne! Katseltavaa riittää, ehdottomasti suosittelen messureissua sisustuksen ystäville!
Voit arvata, että järvet, mäet ja männikkömetsät ovat kummallisia naiselle, joka nukutti esikoistaankin laulellen Vaasan marssia!
-Paula
No kyllä! 😀