Juhlahumua ja kasvukipuja

by Kerttu

“Paljon värei ja mieluiten pinkkii”, laulaa Jukka Poika ja osui meidän synttärijuhlinnoissa naulan kantaan. Tytär on nyt viisivuotias ja iän karttumisesta on otettu ilo irti sekä eilen että tänään. Sunnuntaina juhlimme perheidemme ja sukulaisten kanssa, kun taas tänään talo täyttyi tyttöenergiasta prinsessajuhlien merkeissä.

Säät suosivat myös ulkokattausta ja sukulaissynttäreillä täyttyivät pöydät sekä sisällä että ulkona.

Etsin ensin pinkkejä ruusuja, mutta herkät vaaleanpunaiset neilikat sopivat mainioisti pikkutytön juhlien koristeeksi. 

Viirit ovat Hemtexistä, valitsin ne osana blogiyhteistyötä viime keväänä. Yhdellä pätkällä ei vielä pitkälle pötkitä, niinpä solmin rusetilla yhteen kolme noin metrin mittaista viiriä. 

Aluksi ajattelin, että vanha terassipöytämme näyttäisi liian kulahtaneelta uutta laatoitusta vasten, mutta huoli osoittautui turhaksi. Jatkoaikaa vanhalle ja tuunatulle terassiryhmälle on anottu ja myönnetty, uusitaan vasta sitten kun joku oikein mieluinen tulee vastaan. 

Sukulaissynttäreillä pöydässä oli Marimekon pöytäliina. Viisi kynttilää puhallettiin vadelma-suklaatäytekakusta. Tein pari suolaista piirakkaa, joista toinen oli Marian suosittelema feta-tomaattipiiras. Maistui kyllä meillekin, kiitos reseptistä! 

Ekat juhlat sujuivat Blogikirppikseltä Piipadoon Piialta ostamassani Marimekon mekossa. Tämän päivän look olikin sitten pinkki pitkä mekko ja kruunu. Niin, pitäähän prinsessojen talossa yksi kuningatar olla 😉 Todistusaineisto löytyy Instagramista, jos ette usko! 

Tänään sitten kertakäyttöliina pöytään ja totaalinen pinkkiöverikattaus.  Prinsessateema oli kyllä loistava, sillä neidit ruokailivat todella kauniisti ja tarjoilivat vielä söpöt hoviniiaukset herkuttelun jälkeen. 

Puolitoista tuntia osoittautui kymmenen tytön kaverisynttäreille varsin sopivaksi ajaksi. Lahjojen avaaminen, herkuttelua ja muutama ohjattu leikki / ohjelmanumero. Sopivassa sokerihuumassa oleva tyttöjoukko liputettiin omaa pihaan aarrejahtiin juhlien lopuksi. Toimi!

Katsokaa nyt näitä, en ehkä kestä <3 On niin huippua asua alueella, jossa lapsella on paljon kavereita.    Kun juhlat hiljenivät ja tytär keskittyi leikkimään uusilla leluillaan, palasin ajassa viisi vuotta taaksepäin. Siihen valtavaan määrään onnea ja huolta, joka meille silloin annettiin. Vuodet ovat opettaneet ja olemme saaneet kasvattaa toinen toistamme. Onneksi hän on vielä niin pieni ja niin lähellä. Ajatus siitä, että jossain vaiheessa on vain päästettävä irti ja annettava mennä, tuntuu vielä sydäntä musertavalta. Seuraavat vuodet annetaan niitä elämän eväitä, joiden kanssa olisi sitten pärjättävä, kun äiti tai isä eivät enää kuljekaan vierellä jokaisen suojatien yli. 
Elämä on onneksi tässä ja nyt. Yhtään murhetta ei voi murehtia ennakkoon. Kasvukipuja ei voi välttää, ei matkalla tytöstä naiseksi tai naisesta äidiksi. Hyvää syntymäpäivää rakas pieni tyttäreni. 

Saatat pitää myös

37 Kommentit

Anonymous 4 elokuun, 2014 - 9:38 pm

Ihana ajatus muistettavaksi meille kaikille äideille <3
Sari

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 4 elokuun, 2014 - 10:09 pm

<3

Reply
Suvi / zubis corner 4 elokuun, 2014 - 9:44 pm

Voih, mikä ryhmäkuva. Kyllä tytöt on tyttöjä ja pojat poikia. Meillä kova sana on kaikenlaiset työkoneet, autot, porakoneet jne. 😉 Tänään ihmeteltiin mm. murskainta, oli aika lailla päivän kohokohta nähdä sellainen hommissa.

Olen itsekin miettinyt paljon viime aikoina, miten onnekas olen kun lapsi on vielä niin pieni ja niin lähellä, kun saan edustaa hänelle kaikkea tietoa, taitoa, maailman suurinta rakkautta, turvaa ja lohdutusta. Vauva-aikaa en kaipaa, mutta nyt tässä kohtaa voisin painaa pause-nappulaa… 🙂

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 4 elokuun, 2014 - 10:13 pm

Heh, täällä oli kyllä sellainen tyttöenergiapommi, että oksat pois!

Minäkin sitä elämän pause-nappulaa aina välillä etsiskelen, mutta toisaalta: jokainen vaihe on valtavan mielenkiintoinen ja antoisa <3

Reply
Caritainen 4 elokuun, 2014 - 9:47 pm

Harvoin kommentoin, mutta nyt on pakko. Niin kauniisti kirjoitit tuosta vierellä kulkemisesta ja läheisyydestä. Itku tuli <3 Oma esikoinen aloittaa ensi viikolla eskarin ja kuopus täyttää 2vkon päästä 3v… niin pieniä, mutta omasta mielestään kuitenkin jo isoja <3

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 4 elokuun, 2014 - 10:14 pm

Joutui itsekin pari kyyneltä pyyhkäisemään näiden ajatusten äärellä <3 Kiitos Caritainen, kun jätit tällä kertaa kommenttia 🙂

Reply
Hanna/ Pastellimaja 4 elokuun, 2014 - 10:19 pm

Mahtava ryhmäkuva tuo viimeinen! Kauniit juhlat ja kauniita ajatuksia! Hyvää syntymäpäivää täältäkin toivottelen <3!!

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 5 elokuun, 2014 - 2:07 pm

Kiitos Hanna <3

Reply
Sara 4 elokuun, 2014 - 10:22 pm

Ihanasti kirjoitettu! Se viisivuotias kulkee onneksi vielä pitkän matkaa lähelläsi ja vierelläsi ennen kuin omat siivet alkavat kantaa. Onnea viisivuotiaalle!

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 5 elokuun, 2014 - 2:08 pm

Onneksi näin! Mutta aika juoksee, eikä siihen ole muuta lääkettä kuin hetkessä eläminen <3 Kiitos onnitteluista Sara!

Reply
Maria.S kuukuu 4 elokuun, 2014 - 10:48 pm

Ihanasti kirjoitettu, itsekkin muutan kyyneleen tirautin varsinkin tuossa kohtaa kun kirjoitit että “Ajatus siitä, että jossain vaiheessa on vain päästettävä irti ja annettava mennä, tuntuu vielä sydäntä musertavalta. Seuraavat vuodet annetaan niitä elämän eväitä, joiden kanssa olisi sitten pärjättävä, kun äiti tai isä eivät enää kuljekaan vierellä jokaisen suojatien yli.” Meidän esikoinen aloittaa viikonpäästä koulutiensä ensimmäisellä luokalla ja nyt sitä havahtuu kuinka iso tuo pieni onkaan.. Ja millään ei irti tahtoisi päästää.. Onneksi seuraava lapsonen on vasta 1v 2kk että hetken hän tarvitsee vanhempiaan vielä 🙂

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 5 elokuun, 2014 - 2:09 pm

Onnea teidän pikkuiselle koulun aloitukseen! Varmasti siinä on vähän äidin sydän syrjällään. Suojatie-ajatus oli sekä konkreettiset vaarat esim. liikenteessä, mutta myös muut vaarat ja harmit, joita elämä tuo. Sitä kun haluaisi omaa lasta suojella ikuisesta kaikelta pahalta.

Reply
Jenni / 2 x ILO 4 elokuun, 2014 - 11:07 pm

No nyt on kyllä ollut pirskeet! Aivan ihanat kuvat ja ihanat juhlat! 🙂 Ja miten ihanasti kirjoitat <3 …Tuo viimeinen kuva!! Niin herttainen<3

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 5 elokuun, 2014 - 2:10 pm

Kyllä oli aikamoinen juhlahuuma 😀 Kiitos Jenni!

Reply
Jenni / Casa blanco 4 elokuun, 2014 - 11:57 pm

Samoissa merkeissä meni viikonloppu täälläkin! Ja puit niin sanoiksi munkin aatokset äitinä, miten ne voikaan kasvaa niin huisin nopsaan?!

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 5 elokuun, 2014 - 2:10 pm

Onnea teidänkin sankarille! Aika tosiaan menee hirmuista vauhtia, yritetään elää hetkessä <3

Reply
Blogi Vanilija 5 elokuun, 2014 - 6:55 am

Ihanat prinsessat 🙂 Meillä myös yksi ihana saman ikäinen kotona <3
Onnea prinsessalle ja äidille myös.
terkuin.Sanna

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 5 elokuun, 2014 - 2:14 pm

Kiitos paljon Sanna! Viisi vuotta on ihana ikä 🙂

Reply
littleB 5 elokuun, 2014 - 7:25 am

Awwww mikä ryhmäkuva <3
Onnea prinsessalle! 🙂

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 5 elokuun, 2014 - 2:14 pm

Suurkiitos LittleB!

Reply
Blondi / Checklist 5 elokuun, 2014 - 9:07 am

Voi mikä kuva tuo viimeinen!! 🙂 Täällä tuli tippa linssiin tuosta kirjoittamastasi tekstistä. Meillä on noita kasvukipuja myös, mutta lähinnä siitä syystä, että ihan kohta 17 vuotta täyttävä tyttäreni on selvästi kahden vaiheilla ollako itsenäisempi “liki-aikuinen” vai vieläkö voisi olla äidin tyttö, kun selvästi aina joskus mieli tekee olla vähän pienempi, vähän nuorempi, vähän riippuvaisempi äidistä. Aina ei tiedä mitä tekisi, mutta matka äitinä ja äidiksi jatkuu varmaan aina…

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 5 elokuun, 2014 - 2:16 pm

Voi, teillä eletään jo ihan parin askeleen päässä itsenäistymisestä. Ei se ole helppoa päästää irti kummankaan <3 Tai eihän sitä tarvitse koskaan kokonaan irti päästää, äiti on ikuisesti äiti. Itsekin soitan omalleni, kun tapahtuu jotain iloista tai surullista. Tai tarvitsen apua. Ja sitä saa aina 🙂

Reply
Anne 5 elokuun, 2014 - 9:11 am

Kauniit kuvat ja kauniisti kirjoitit. Itse kun jo edustan sitä ikäluokkaa, jonka on pitänyt päästää irti aikoja sitten. On takana kaikki lähdöt – toiset kaeummas kuin toiset. Joskus sitä miettii, että saisipa takaisin edes päivän siitä kun olivat pieniä- saisi kerätä helmoihinsa jokaisen. Polveen puhaltaminen helpottaisi ennen laastaria. Vasta iltasatujen jälkeen talossa olisi hiljaista.Aika kuluu… ei tule niitä päiviä takaisin – Ihan parasta on se, että on lapsiin hyvät ja luottavaiset välit – ja todellakin luottaa, että ne siivet ja juuret kantavat siellä kaukana maailman turuilla – lähes toisella puolellakin maapalloa. Sitä pohjaa tehdään kun ovat tuollaisia ihania prinsessamekkoisia 🙂 tai prinssejä..! Ja tänäpäivänä ei tarvitse kirjeitä kirjoittaa jos tahtoo yhteyttä pitää . Senkin olen oppinut ,että mikään ei tee meistä vanhemmista niin haavoittuvaisia kuin lapsemme … mikään ei voisi satuttaa niin paljon kuin se, että heihin sattuu. Onnea sinne pikkuiselle <3

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 5 elokuun, 2014 - 2:18 pm

Kiitos Anne! Vaikka välillä väsyttää ja ärsyttää, niin silti tiedän kaipaavani näitä vuosia tulevaisuudessa. Olet oikeassa ja tuohon kiteytyy vanhemmuuden haaste: pitää niin hyvä huoli, että joskus pärjää omin avuin <3

Reply
Sanna - Luumutar 5 elokuun, 2014 - 12:32 pm

Kauniisti olet kodin koristellut ja kattanut. Todella ihanan näköistä! Oli varmasti maheet kemut. =)

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 5 elokuun, 2014 - 2:18 pm

Kiitos paljon Sanna! Ihanaa tyttöenergiaa oli talo täynnä 😀

Reply
Sanna - Shine Bright 5 elokuun, 2014 - 3:52 pm

Ihania prinsessoja, onpa tytölläsi jo paljon kavereita! On muuten upea tuo laatoitus.

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 6 elokuun, 2014 - 8:55 am

Uudella asuinalueella ei ole leikkikavereista pulaa <3 Kiitos, laatoitus on tosi mieleinen!

Reply
Anonymous 5 elokuun, 2014 - 10:22 pm

Hei, minkälaista materiaalia nuo viirit ovat, kestävätkö ulkona sadetta ja tuulta?
Kiitti vastauksesta ja ihanat juhlat oot järjestänyt kauniissa kodissanne pikku tyttärellenne! Onnea! 🙂

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 6 elokuun, 2014 - 8:56 am

Heippa! Viirit ovat ohutta puuvillakangasta eli eivät kyllä erityisesti sään kestäviä. Meillä menee tuossa katoksessa hyvinkin. Kiitos onnitteluista!

Reply
Maria 6 elokuun, 2014 - 9:04 am

Mä täällä yritän kommentoida tippa linssissä. Ihana postaus <3

Hei kiva, että teillä tuo piirakka teki kauppansa. Meillä nääs lapset vähän nyrpisteli sille nenäänsä 😀

Aurinkoista keskiviikkoa ihana Kerttu!

Reply
Maria 6 elokuun, 2014 - 9:04 am

Niin ja toi uus laatoitus <3 <3 <3 Hienoin, mitä ikinä olen nähnyt!

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 6 elokuun, 2014 - 9:28 am

Kiitos ihana! Taisi suolaiset piirakat muutenkin maistua enemmän aikuisille kuin lapsille 😉 Kun kattaa herkut samaan aikaan pöytään “järkevien” kanssa, niin lapsen houkutus on hypätä suoraan jälkiruokaan. Kiitos Maria, laatoitus on supermieleinen <3

Reply
Dreamingliver 6 elokuun, 2014 - 12:05 pm

Tuo teidän keittiö on niin upea! 🙂
Saanko kysyä, mitä laattaa tuo uusi laatoitus on? Tosi tyylikkään näköistä sekin.
Ihanat juhlat näyttää olleen 🙂

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 10 elokuun, 2014 - 10:40 pm

Heippa ja kiitos! Kurkkaapa tämä postaus, niin löydät vastauksen: http://modernistikodikas.blogspot.fi/2014/08/terassin-laatoitus-kuvat-ennen-ja.html

Reply
Neiti Kreekula 9 elokuun, 2014 - 3:24 pm

Näytät kruunupäisessä instagram-kuvassasi aivan yhdeltä amerikkalaiselta naisnäyttelijältä :). En vaan saa nimeä millään nyt päähäni

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 10 elokuun, 2014 - 10:40 pm

Oij, nyt alkoi itseänikin kiinnostaa. että kuka 😀 Kerro, jos muistat!

Reply

Jätä kommentti