Aina tasaisin väliajoin kuuluu natkutusta siitä, kuinka sisustusblogit tarjoavat epäaitoa kuvaa kodeista. Valitussaagaan kuuluvat stailatut kuvat, siivotut nurkat, huolitellut asetelmat tai sävysävyyn koodatut tekstiilit. ”Ei noi kukaan oikeasti elä!”, huutavat kriitikot ja vaativat villakoiria pöydälle. Tuollaisen kiillotetun pinnan tarjoamisenhan täytyy tarkoittaa, että ihminen piilottelee suuriakin salaisuuksia.
Blogeissa keväällä kiertänyt ”naked truth”-haaste paljasti sitä siivoamatonta arkirealismia. Se oli hetken hauskaa, mutta nautin enemmän stailatuista ja kauniista kuvista. Tähän postaukseen sain kimmokkeita useammasta lähteestä parin viikon aikana, viimeisimmäksi blogiystäväni Sannan Inspired by love -blogista. Vaikka kuvat kertovat muuta kuin akuutti tilanne allekirjoittaneella: sunnuntai-ilta ja viikkosiivous tekemättä (mutta leikkimökki on maalattu, jei).
Leppoisaa sunnuntai-iltaa ja tsemppiä meille, joiden lomat ovat tältä kesältä taputeltu pakettiin. Nyt lähden siirtämään ministerimekkoni pyykkikasasta pesukoneeseen, jotta olen edes visuaalisesti valmis ottamaan työhaasteet vastaan heti huomenaamuna 🙂
Mitä mieltä? Ovatko sisustusaiheisten blogien ja lehtien kuvat ”feikkejä”?
0 Kommentti
Just niin! Tosi hyvin kirjoitettu! 😊
Kiitos Suvi!
Ehkä jokunen feikkikin – mitä lie kukin sillä sanalla sitten tässä yhteydessä tarkoittaakaan – löytyy joukosta, mutta sisustusblogin ja -lehtien on mun mielestä tarkoituskin antaa inspiraatiota. Jos kaikki kuvat on täynnä sotkuja, ei niitä inspiraatioita sieltä oikein näe. Sisustusblogien Naked Truth -haasteen laitoin liikkeelle juuri sillä ajatuksella, että lukijat näkisivät, että vaikka normaalisti kuvia varten siistitään näkymää, on takana se oikea koti. Joidenkin ei tarvitse siistiä välttämättä ollenkaan, koska kuten sanoit, niitä siistejä on olemassa. Jotkut sitten joutuvat näkemään enempi vaivaa saadakseen kauniita kuvia. Itse kuulun heihin, joiden koti on lähes aina kaaos, mutta siltikään en halua sitä kaaosta blogiini kuvata.
Tämä oli todella hyvä postaus, Kerttu! 🙂
Kiitos Irina! Itsekin saan ainakin valtavasti silmänruokaa kauniisti stailatuista hyvin otetuista kuvista 🙂
Samaa mieltä – hyvin kirjoitettu Kerttu 🙂
Mukavaa paluuta työ arkeen – mä olen ollut jo kaksiviikkoa ja hengissä edelleen 😉
t.Sanna
Kiitos Sanna! Hyvinhän tämä on käynnistynyt ja lounastauolla ehtii kurkata kommentitkin 🙂
Totta puhut, meilläkin nyt kuin pommin jäljiltä kun helteellä ei ole jaksanut liikahtaakaan imurin luokse, mutten bloggaa siitä…se ei tuota minulle hyvää mieltä vaan päinvastoin ja siistissä kodissa viihdyn paljon paremmin..miksi lukijatkaan katselisivat meidän pyykkivuoria, kenkäröykkiöitä eteisessä, mökiltä raahattuja reissukasseja tai likaisia astioita tiskialtaassa. Minua ei ainakaan kiinnosta. Parhaat sisustusblogit päinvastoin inspiroivat viimeistellyillä kuvillaan siivoamaan omat sotkut ja sitä kautta nauttimaan puhtaasta kauniista kodista. Itse ahdistun juurikin sotkuista ja kuulun hyvinkin raivosiivoajien klaaniin. Blogien tarkoitus on inspiroida ja luoda kuvaa kodeista parhaimmillaan. Näin kauniit esineet ja bloggaajan persoonallisuus näkyy paremmin…ei sotkupommin räjähdyksen jäljiltä olevat kodit anna mitään. Minulle ainakaan. Toki elämä saa ja sen pitää näkyä. Lelut lattialla ei ole sotkua jos niillä joku leikkii, tai leipomatarvikkeet pöydällä jos tunnelmia haluaa luoda. Jos liiallinen siisteys aiheuttaa lukijoissa närää niin olkoon niin, kannattaa tällöin lukijan ”vaihtaa kanavaa” 🙂
Juuri näin Riikka! Onneksi on kaikilla varaa valita, millaisia blogeja lukee. Ja kaunis stailaus saa todella pysähtymään ja usein pohtimaan, kuinka voisin edes pienen hipun sitä kauneuttaa tuoda omaankin kotiin.
Loistava postaus! Olen aivan samoilla linjoilla kanssasi!
Kiva kuulla, Jonna!
Hienosti mietitty ja koostettu taas Kerttu! Minä taidan sitten olla tuo Tahra-Nitron tarpeessa oleva sisustaja, heh. Tiedän, että meillä siisteys menee välillä yli ja vaadin toiselta asukilta liikaa sen suhteen. Puolustukseni sanon, että tämä on selkeästi sukuvika, meillä oli kotonakin todella siistiä ja puhdasta. Mummi opetti minulle aikoinaan, että kodin täytyy olla aina siinä kunnossa, ettei hävetä jos tulee yllätysvieraita. Tätä periaatetta on helppo noudattaa kun pitää yllä yleistä puhtautta, jolloin pikkusotkut saa siivottua muutamassa minuutissa.
Harmittaa ihmiset, jotka väittävät kotimme siisteyden olevan kiinni vain siitä, että on uudet, vastaremontoidut pinnat. Tosiasiassa käytän siivoukseen tunteja viikottain, joten toivoisin, että tuttavani arvostaisivat näkemääni vaivaa. En minäkään sano heidän kodeissaan, että likaisuu ahdistaa, vaikka oikeasti niin onkin.
Heh, supersiisteys voi ollakin sukuvika. Muistan kun lapsena ystäväni kodissa vieraillessa piti varoa, ettei sotke maton hapsujen järjestystä 😀 Nostan hattua heille, jotka saavat pidettyä kaikki paikat jatkuvasti tip top. Ja sekin on on totta, että likaisuus ja sekaisuus ovat eri asioita ja ensiksi mainittua siedän hyvin vähän jos ollenkaan.
Aivan loistava postaus! Mitään siihen lisäämättä ja mitään poistamatta, niin asiaa.
Kiitos Meiju! 🙂
Oon täysin samaa mieltä! Sitäpaitsi kaikilla ei edes ole niitä jäätäviä pyykkivuoria tai villakoiratarhaa nurkissa, itsekin tykkään siististä kodista ja vähän väliä siistin paikkoja niin ettei mitään kaaosta ehdi syntyä. Toiset voivat olla vieläkin tarkempia siivouksen suhteen. Mukavampi katsella blogeissakin siistejä kuvia eikä sellaisia, joissa on matot vinossa ja leivänmuruja pöydillä.
Samoilla linjoilla eletään. Ja jos on se pyykkivuori siellä kodinhoitohuoneessa, niin onneksi siinä huoneessa on ovi, jonka voi sulkea 😀
En tiedä mikä ihmisten mielestä on feikkiä, mutta minusta siivoaminen, ainakin sen kohteen jota kuvaa siistiminen, on normaalia. Jos menen tilaisuuteen, jossa tiedän saattavani itse joutua kuvatuksi, pistän päälle nätit vaatteet ja meikkiä naamaan. Jos otan kuvia blogiani varten, siivoan kuvakohteen ja sen ympäristön. En usko että ihmisiä kauheesti kiinnostaisi nähdä Dara suurpiirteisen banaaninkuoria kirjahyllyssä tms… ;D
Tykkään kyllä, että blogin kuvista välittyy kotoisa tunnelma ja elämisen jäljet, mutta sellaista minusta tuo blogin pitäjän erilaiset esineet sisustuksessa enemmän kuin ne banaaninkuoret pöydillä. Itse ihailen niitä ihmisiä, joiden ei tartte juuri siivota ennekuin alkavat kotiaan kuvaamaan. Mun tarvitsee ainakin jotain tehdä aina.
Näin se menee, Dara! Tunnelmaa saa toki olla ja monesti se huolellisesti aseteltu torkkupeitto näyttää siltä, että se on vain rennosti viskattu sängyn päälle 😉
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Omakin mieli lepää kun on siistiä. Yleensä jos saan ”omaa aikaa” eli olla vaikkapa yksin kotona, aloitan sen siivoamalla. Sitten on mukava rentoutua puhtaassa kodissa.
Amen! Kunpa näkisitte millaisen sotkun saan aikaiseksi, kun teen blogikuvaa.. Tällöin talosta löytyy tasan se yksi siisti nurkka (johon kamera osoittaa) ja kaikki muu on hyrskyn myrskyn. Nautin kauniiden kuvien (asetelmien, sisustuksen, annosten) tekemisestä ja en voisi kuvitellakaan julkaisevani meidän ”todellisuutta”. Kuka nyt oikeasti kenenkään sotkuja haluaisi ruudultaan tuijotella? Realitykuvat voivat toki joskus olla ihan hauskoja, mutta itse bloggaan antaakseni ruudun toiselle puolelle eksyvälle edes hetken irtioton ”todellisuudesta”. Itse ainakin inspiroidun kauniista kuvista, hyvistä ideoista ja harkituista yksityiskohdista.
Heh, joo joskus sen siistin nurkan aikaansaamisessa syntyy sotkua muualle 😀 Ei se ole kenenkään huijaamista, että haluaa tuottaa blogiinsa mahdollisimman kaunista materiaalia.
samaa mieltä..jotenkin tuntuu kummalliselta,että edes lähdetään tämmöisellä syyllistämään. Hyvä kirjoitus.
Aina välillä näitä ihmettelyjä tulee ja samassa yhteydessä kummastellaan, että sisustusbloggaajan elämä on vain yhtä kiiltokuvan ylläpitoa. Totuuksia kun on yhtä monta kun blogin pitäjiäkin 🙂
Mahtava kirjoitus! Täysin samaa mieltä kanssasi :)!
http://countryliving11.blogspot.fi/
Kiitos Mirka!
Täyttä asiaa! 🙂 Itse kylläkin olen nitron tarpeessa tahran nähdessä, mutta lasten kanssa sitä on pakko antaa välillä periksi. Aika ei kerta kaikkiaan riitä jos meinaa joskus nukkuakin. Hassua miten joskus sai hermoromahduksen mieheni jättäessä puoliksi pidettyjä paitoja tuolin nojalle – nyt siihen romahdukseen tarvitaan aika paljon enemmän. 😉 Yhtä kaikki, meitä on moneen junaan. 🙂
Lapset ovat kyllä hyviä opettamaan rentoutta, kun en yksinkertaisesti edes ehdi siivota siihen tahtiin kun he tavaroita levittelevät. Ja monesti sitä mielluummin tekee päivän aikana muuta kun jatkuvasti kärrää tavaroita paikasta toiseen (vaikka juuri leikkii lapsen kanssa)ja siivoaa sitten illalla. Pitää vaan olla nitrovarasto kunnossa 😉
Peukku tälle! 🙂
Kiitos N!
Kiitos N!
Peesaan täysin, loistava kirjoitus 🙂
Kiva kuulla, anana!
Hyvä kirjoitus, mä en varmaan edes pääse siihen siivous junaan 😉
Heh, polkupyörällä perässä 😀
Kiva kun jatkoit jutusta, josta jo aloitin. Olen kanssasi samoilla linjoilla, kuten jo blogissani kerroinkin. Alkuperäisen kirjoittan ”hyökkäys” osui ja upposi siis myös sinuun -ja hyvä niin sillä toit asian niin hyvin esille. 😉 Jatketaan kaikki samaan malliin, kukin valitsemallaan tiellä. 🙂
Niinpä, en nyt tiedä oliko se edes ”hyökkäys”, kun tuntuu että puhumme ihan eri asioista 😀 Jokainen tyylillään, juuri näin!
Nimenomaan ”hyökkäys” noissa lainausmerkeissä 😉
p.s Hugolle on haaste blogissani! 🙂
Kiitos, Hugo nappaa haasteen matkaan!
Feikkiä tai ei, mutta uskoisin, että moni sisustusbloggaaja haluaa välittää myös tietyn tunnelman kodistaan. Luulenpä myös, että kuvaaminen rajauksineen, valoineen, väreineen, ideoineen ja kultaisine leikkauksineen on bloggaajille yhtä kiinnostavaa kuin oman kodin tai sisustusideoiden esittely. Joskus maljakkoa on vaan siirrettävä ja pölyt pyyhittävä, jotta kuvasta saadaan onnistunut. Ei muuta kuin intoa ja iloa kaikille sisustusbloggareille!
Kiitos Ulla! Ne reality-arkiblogit ovat sitten erikseen 🙂
Hyvä kirjoitus! Suomalaiset vaan tuppaavat olemaan kovin katkeria, aina tulee jostain sanomista.
Kiitos Muruhuttu! Niin kai se on. Pitää vain muistaa, että kaikkia ei voi miellyttää 🙂
Aamen! Hyvin kirjoitettu, allekirjoitan!!
Kiitos Hanna!
Asiaa, Kerttu! Sä osaat kirjoittaa niin kauniisti, itse ei voi kuin ihailla 🙂
Voi iso kiitos S <3
Peukutan tätä! Ihan sama juttu omassa bloggauksessa, kun kuvaan ”päivän asua”, en mene kuvaan ilman meikkiä ja hiukset suihkun jäljiltä, vaan kyllä nekin on huomioituna kuvissa.
Ja tosiaan, minä ainakin käyn hakemassa inspiraatiota sisustusblogeista – useinpa taitaa tulla myös siivousinspis ja se ei oleollenkaan huono juttu ;D
Jatka siis samaan malliin vain, kuvasi ovat kauniita ja kotisi upea!
Siivousinspis onkin oikein hyvä inspis, jos blogimaailma sen tarjoaa! Kiitos kannustuksesta Mapsi!
Aivan täysin samaa mieltä 🙂 hyvä kirjoitus!
Kiitos Jenna!
Oikein hyvin kirjoitettu. Minä ainakin haen ispistä blogeista. Haasteen aikaan oli kiva nähdä, että ahaa, jokaisen kotoa tosiaan löytyy välillä jotain tavararöykkiötä tms. mutta ei sitä tosiaan pidemmän päälle jaksaisi sellaisia kuvia katsella. Omassakin kodissa näkee niitä tavarakasoja, leluja lattialla, kenkiä hujan hajan eteisessä. Lasten itse väsäämät kaakaot pitkin pöytää jne.. 🙂 Minä saan aina jonkun siivouskohtauksen kun lueskelen blogeja – näin pysyy meidänkin huusholli paremmassa ojennuksessa 🙂 Joten kivoja kuvia vaan, jonkun mielestä sitten olkoon vaikka feikkiä 😉
Hei Satu ja kiitos! Sitähän se sisustusblogien maailma parhaimmillaan onkin, välillä tulee siivousinspis ja välillä tekee mieli vähän sisustustaa. Jos näkee sotkuisia kuvia, niin ei silti onneksi tee mieli erityisesti alkaa sotkea 😀
Hyvä kirjoitus! Meillä kyllä rakastetaan siistiä kotia yli kaiken ja eipä tarvitse kauheasti lavastaa kuviakaan ;D Toki en ota kuvia esim pyykkitelineestä, vaikka meillä toki pyykkiä pestään 😉
Place for Dreams
Juuri näin, Celina! Teillä onkin aina niin kaunista!
Ihana Kirpparikeiju pyysi lukijoitaan lähettämään hänelle valokuvia kodeistaan. Osallistumisprosentti oli pieni, joten päätin ”ilahduttaa” häntä ottamalla kuvia kotoani. Ilmoitin loppuun kuvia ei saa julkaista.
Meillä ei ole lastani ja lamppuja lukuunottamatta mitään kaunista. Itse asiassa saan pienen pistoksen aina kun näen Vitran lokerikkosi. Omani on ostettu talvella eikä vieläkään ole ripustettu. Saamattomia koko poppoo. Tällä viikolla ripustetaan, pora oli mieheni kollegan autossa, joka tänään palaa kesälomalta. Selityksiä, selityksiä.
Kotini tylsyyden takia en ole julkaissut kuvia kotoani ja varsinainen syy tuli valokuvien myötä minullekin päivänselväksi = meillä on sotkuista. Vaikka ei villakoiria juoksekaan lattioilla tai roskakori pursu yli äyräiden, meillä on lehtikasoja, kaappien päällä epämääräisiä tavararoukkioita. Ei todellakaan blogiainesta.
Itse kun vierailen sisustajan blogissa, esim sinulla tunnen että menen bloggaajalle kylään. Jos minä pyydän vieraita kylään, kyllä meillä silloin siistiä on, tosin niitä lehtikasoja voi olla silloinkin. Mutta yleisilme on siisti. Ja harvoin bloggaaja näyttää 360 astetta kotoaan, yleensä sitä yhtä kohtaa vaan kuvataan.
Olenkin ottanut itselleni haasteen kohti tyhjempää, siistimpää kotia. Lupasin että siivoan aina yhden huoneen kahdessa päivässä niin että kaikki turha silmältä lähtee pois. Ei ole mennyt kovin hyvin. Osa on valmis, osa täydessä kaaoksessa. Hiljaa hyvä tulee. Aloitettu on ainakin. Ehkä jonain vuotena myös niitä valokuvia julkisuuteenkin…
Ystäväni on saanut äidinmaidossa ylienergisyyden siivouksessa ja heillä on aina siistiä. Tullessaan synnytyslaitokselta alkoi ensi työkseen imuroimaan, koska talossa oli ollut varpajaiset edellisenä iltana ja hiekkaa oli tullut eteiseen.
Mä jotenkin osasin samaistua lanttuleikkurin kommenttiin. Ei täälläkään sanan varsinaisessa mielessä saastaista ole, mutta epäjärjestystä kyllä. Niitä kasoja erilaisista tavaroista koostuen ja täällä se korostuu, kun neliöitä on vain 32. Ehkä siksi myös täällä on tarvetta karsimiselle ja yleisilmeen keventämiselle.
Lanttuleikkuri, ihanasti sanottu tuo lapsi ja lamppu -juttu <3 Jokainen elää tyylillään, eikä samaan muottiin edes tarvitse yrittää. Eikö olekin jännä, miten kuvien kautta hahmottaa omaa kotiaan ihan eri tavalla. Siksikin sisustusbloggaamisesta voi oppia valtavasti visuaalisuudesta. Ja kiva ajatus tuo, että lukiessasi blogia, olet bloggaajalla kylässä. Minullakin on yksi siivousjullu ystävä, oikein hymyilytti tuo imurointitarina. Kuulostaa nimittäin aika tutulta 😉
Irina: Blogit antavat onneksi aika paljon inspiraatiota tavoitteellesi, eikös niin 🙂 Samaa urakkaa on edessä meilläkin tänä syksynä.
Niin samaa mieltä!
Sisustusblogien tarkoitukseksi koen tarjota lukijoille kauniita kuvia ja inspiraatiota. Itse en inspistä saa sotkuisesta kodista, sitä saa kyllä katsella kotonakin 😉 Joka kuvaan myös itse siivoan/siistin, en haluaisi julkaista kuvia sotkuisesta kodista. Mutta on uskomatonta kuinka kukaan voi kuvitella että edes sisustusbloggarin kotona olisi kaikki aina tiptop. Nämä ovat kuitenkin oikeita koteja joissa asuu oikeita ihmisiä, ihmisiä jotka jättävät jälkeensä lehtipinoja, epämääräisiä paperilappukasoja kaikille tasoille, vaatteita sinne tänne ja entäs se lelujen tavaraliikenne lastenhuoneen ja olohuoneen välillä… 😉
Kuuluu oikeaan elämään mutta ei sitä silti välttämättä kukaan halua kuviin ikuistaa 🙂
Juuri näin, J! On muutenkin se oikea elämä iloineen ja suruineen ja sitten ne asiat ja kuvat, joita jaetaan blogissa. Aika harvalla on ne kaikki esillä nettimaailmassa ja onneksi näin 🙂
Mun mies on miettinyt, että perustaa blogin; ”Kulissien takana” ja aina kun minä julkaisen omassa blogissa kuvia meidän kodista, niin mies tekee postauksen samasta asiasta, mutta ilman siivousta ja stailausta. Tai sitten jos minä teen jutun olohuoneesta, niin mies tekee jutun; ”Samaan aikaan keittiössä…” ;D
Hih, se olisikin hyvä ajatus! Se, että kuvaa kaunista kotia ja viimeisen päälle stailattua nurkkaa, ei tarkoita että koko elämä olisi viimeisen päälle aseteltua. Tässä juuri piilee jutun juju: voi rakastaa siisteyttä, kauneutta ja hyvää viimeistelyä, ilman että se on koko elämä 🙂
Juuri näin on. Ei lisättävää Kerttulainen. <3
Kiitos IMAGE <3
Mielestäni Naked truth -haaste meni yli väärältä laidalta. Ihan kuin olisi pakko nähdä sekasotkua ja tuntui, että osa oli jo lavastamisen puolelta, tai sitten kuvattiin voiveistä lavuaarin reunalla.
Minä olen niitä, joka en veisi puudeliani (tai oikeastaan terrieriä) näyttelyyn edes turistiksi epäsiistinä. Koirat ovat ylpeydenaiheeni ja haluan esitellä ne parhaimmillaan. Toki niilläkin on tukat välillä rempallaan ja elämä näkyy, mutta edustustilaisuuksiin ne siivotaan. That simple. Samaan aikaan myönnän viime kuukausien olleen niin julmetun kiireisiä, että kotona on koko ajan jossain pientä kaaoksenpoikasta, harrastustavarat, työvaatteet ja milloin mitkäkin jutut jäävät jonnekin, mihin ne eivät kuulu. Ja tismalleen tästä samasta syystä blogissani on ollut kuolemanhiljaista – ei vain ole mitään kuvattavaa tai kerrottavaa. En minä jaksa toisten sotkuisia koteja kokonaisia postauksia toinen toisensa perään katsella, joten en niitä tarjoa muillekaan.
Sisustusblogeista on tullut joillekin ”vihollisia”. Aivan kuin olisi rangaistavaa elää siististi. Saatika kauniissa kodissa. Mutta oikeasti, ei kaunis koti ja hyvä sisustus vaadi sitä, että kaikki ostetaan toisiinsa sopimattomana. Budjetti tai ajan puute ovat mielestäni vähän huonoja selityksiä sille, miksi kotona olisi rumaa. Sitten kun hankkii, voi hankkia kerralla nättiä, jos haluaa nätisti asua. Jos ei, niin sitten se on ok – jokainen elää sellaisessa kodissa, jonka valinnat tekee. Ja ”rumakin” koti on useimmiten paljn viihtyisämpi siistinä.
Aurinkoista viikkoa!
Sisustusblogit tuntuvat herättävän mielipiteitä ja yksi kritiikin kohde on juuri se siloitellun pinnan näyttäminen. Ja niinhän siinä käy, että itsekin huomaa kriteereiden kasvaneen. Kuvien pitäisi olla tosi hyviä, mutta kun ei riitä taidot sisustuksen eikä valokuvauksen saralla siihen, mihin mieli haluisi 😀 Silti saa nautta siististä kodista ja olla ylpeä talostaan positiivisella tavalla. Sitä paitsi saimme sen viikko siivouksen tehtyä ja nyt on niin tyytyväinen emäntä talossa 😉
Todella hyvä ja naseva kirjoitus. Olen aivan samaa mieltä 🙂
Aurinkoista viikon jatkoa!
Kiitoksia Katja, mukava kuulla! Aurinkoista viikkoa sinnekin!
Yhdyn kuoroon – hyvä kirjoitus aiheesta, jonka ympärillä vellonnutta keskustelua en oikeastaan edes ymmärrä.
Tai lähinnä, miksi blogit otetaan niin ”vakavasti”. Kysehän on suurimmaksi osaksi harrastelijoiden ylläpitämästä viihteestä, jota lukijat saavat seurata ilmaiseksi. Blogi tarjoaa bloggaajansa maailmaa, jota bloggaaja esittelee omien mieltymystensä mukaisesti, koska se on pelin henki, ja kuuluukin olla. Niin syntyy sitä rikasta tarjontaa, josta jokaiselle löytyy jotakin seurattavaa. Siistiä tai vähemmän siistiä, minimalistista tai runsasta….eli onneksi on vapaus siirtyä seuraavaan blogiin, jos yhden maailma ei innosta, tai saa ärsyyntymään :).
Kiitos Katja! Minäkin olen antanut sytykkeiden mennä tähän mennessä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta nyt alkoi positiivisella tavalla nyppiä ja tämä kirjoitus syntyi. Valinnanvaraa on onneksi ihan jokaiselle, niin kuin sanoit 🙂
Hyvin kirjoitettu! Ja täällä ainakin tunnustaudun oikein pieneksi himosiivoajaksi 😉 jos aamulla kodissa on tavarat väärissä paikoissa niin usein laitan kahvin tippumaan ja siivoan tavarat sillä aikaa 🙂 Siistissä kodissa kahvikin maistuu paremmalta. Tosin täällä ei olekaan muita sotkemassa tätä taloutta ja se vähän helpottaa. Aina ei ole ollut niin ja silloin taas elettiin erilailla 🙂 Ihania siivoushetkiä sinne ja voi kyllä, kauniita siistejä kuvia on ihana katsella!!!
Kiitos Ruut! Yleensä teen sen pikasiivouksen illalla, ainakin keittiö-olohuoneeseen. Sitten on kiva hipsia aamupalalle 🙂 Tänään on koti siivottu ja kyllä se lopputulos iloa tuottaa 🙂
Halleluja. Kiitos Kerttu, erinomainen kirjoitus.
Maiju
Kiitos Maiju! 🙂
Täysin samaa mieltä! Kiitos tästä! 🙂
Kiva kuulla Jemina! 🙂
Kiitos tästä, Kerttu! Erinomaista pohdintaa.
Kiitos Esmeralda! <3
Kyllä sitä mieluummin katselee nättejä ja siistejä koteja kuin sekasotkua! Sitä paitsi, meillä ainakin koti on siisti, sillä se on enemmänkin elämäntapa pitää tavarat omilla paikoillaan (tällöin ei tarvitse hulluja suursiivouspäiviä) 🙂 Kiva teksti tämä!
Näin se menee. Itsekin kammoan sellaisia siivouspäiviä, joissa puunataan putkeen koko talo lattiasta kattoon. Mielummin vähemmän kerrallaan, niin riittää sitä aikaa sitten niihin oikeasti tärkeisiin asioihin paremmin 🙂
Nojoo, en todellakaan laittaisi mihinkään kuvaa sotkuisesta kodistani. Kun joku tulee kyläänkin, on pakko edes enimmät siivota. Se kuuluu hyviin tapoihinkin. Vaikka vihaankin siivoamista.
Eikä muakaan inspiroi kuvat kodeista, joissa on tavarat hujan hajan ja roiskeita ja villakoiria. Luulis sen olevan kaikille sanomattakin selvää, että sisustusblogissa on kuvia siististä ja TYYLIKKÄÄSTÄ kodista, ei sotkuisista ja huonolla maulla ”sisustetuista”.
Terkuin: ei ainakaan pyökki lattia, kellastuneet kukkatapetit, tuhat taulua, tuhat huonekasvia, ruskea nahkasohva ja kirsikan värinen sohvapöytä