Kun pikkuisen koukkaa, osuu mummolamatkallemme eräs kaunis paikka. Se ei näy tielle, mutta kun osaa valita oikean polunpätkän, pääsee ”vesiputoukselle”. Eilen oli jo selvästi syksyä ilmassa, sadetta ripsotteli ja päivälläkin oli vähän hämärää. Vaikka kesää rakastankin, rakastan myös vaihtelua. Syksy on aina uuden alku. Tytön kanssa laitoimme jalkaan uudet herkulliset Crocs-kumpparit* ja lähdimme pienelle tutkimusmatkalle.
Tämä syksy on saanut hyvinvointivalmennuksen myötä ihan älyttömän hienon startin. Oloni on energinen ja motivoinut, ihmeellistä että jo yhden viikon jälkeen fiilis on niin erilainen. Painoa on pudonnut 1,2 kiloa, liikunta tuntuu hyvältä ja energia on lisääntynyt huomattavasti. Valmentajamme IWELLO:n Henna antoi meille ensimmäisellä viikolla tehtäväksi pohtia, mistä luovumme, jotta saamme aikaa hyvinvointivalmennuksen teemoille. Itse en ole luopunut mistään konkreettisesta asiasta, mutta henkisesti olen laittanut asioita järjestykseen. Tärkeintä on ollut oivaltaa, että oma hyvä oloni säteilee hyvää ympärilleni ja siitä hyötyy niin perhe kuin työkin. Liian helposti me naiset laitamme muiden tarpeet omiemme edelle. Niin kiire ei voi olla, että ei ehdi huolehtia itsestään.
Hyvinvointivalmennukset innoittamana olen suunnannut myös luontoon. Reipas kävelylenkki tai kevyt hölkkä sateen raikastamassa alkusyksyn säässä on todellinen energiapommi. Väittäisinkin, että nyt seuraavan kuukauden ajan on vuoden parhaat lenkkikelit. Kesäkuuma on väistynyt, ilma on happirikasta ja luonto saa ylleen upeat värit. Jos vielä mietit, että pitäisikö aloittaa, niin tee se nyt. Saat meiltä #IWELLOjengin bloggaajilta hyvän taustatuen ja vinkit etenemiseen seuraavan 10 viikon aikana.
Yksi iso oivallus on se, että asiat jotka liittyvät hyvinvointiin eivät ole mustavalkoisia. Elämään kuuluu matkoja, juhlia, herkkuja, vauvan kanssa huonosti nukuttuja öitä, yllättäviä suruja, kiirettä, riittämättömyyttä ja äkillisiä onnenpotkuja. Mikään niistä ei ole syy unohtaa itseään. En ole herkuttomalla ruokavaliolla, en laihdutuskuurilla enkä treenaa liikaa. Yritän tehdä tänään sellaisia valintoja, joita jaksan ja haluan tehdä joulukuussa, ensi kesänä ja kahden vuoden päästä. Kymmenen viikon hyvinvointivalmennuksen kautta saan onneksi tukea siihen, että valinnoistani tulee mahdollisimman pysyviä.
Tänä aamuna kehuin kuusivuotiaani uusia taitoja aamupalapöydässä. Vähän ajan kuluttua neiti seurasi minua toiseen huoneeseen ja pyysi: ”ihastele minua vielä vähän”. Ja minähän ihastelin! Hänen lähdettyään eskariin mietin, mihin tuo taito katoaa aikuisilta. Hyvinvointivalmennuksen aikana saamme kannustavaa palautetta tiimikavereilta, mutta sen lisäksi pitäisi itsekin muistaa kiittää ja kannustaa itseään. Liian helposti sitä vain soimaa itseään kiireestä, sotkusta, pullasta, lenkistä joka jäi juoksematta, viimeistelemättömistä töistä tai mistä tahansa, kyllä sitä aina jonkun asian keksii. Lopputuloksesta huolimatta sen pitää riittää, että tekee vallitsevissa olosuhteissa parhaansa.
Jos ihmettelet, mitkä on tämä IWELLOjengi ja hyvinvointivalmennus, käy lukemassa TÄMÄ postaus. Nautitaan tästä syksystä ja sen tuomista mahdollisuuksista! Kun katson pienen tyttöni hymyä luonnon äärellä, uusissa pinkeissä kumppareissa ja sopivasti seikkailua mielessä, tekee itsekin mieli heittäytyä vesilammikkoon ja tanssia sateessa. Ehkä pitäisi yksinkertaisesti vain hullutella enemmän ja stressata vähemmän!
* Kengät saatu osana Crocs -testiryhmää. Käyttökokemuksia tulee Instagramiin syksyn aikana.
Voit seurata blogiani Bloglovinissa / Facebookissa / Instagramissa / Twitterissä / Pinterestissä / Snapchatissa (kerttup)