Olen jo siirtynyt äitienpäivätunnelmiin, mutta vähän haikein mielin. Facebookin muistot nostivat aamulla esiin kuvan isoäidistäni ja sain hirmuisen ikäväpuuskan. Jossain mielijohteessa nyyhkin vähän Instagram storynkin (@modernistikodikas) puolella, mutta ehkäpä ydinviesti onkin siinä, että jos isovanhemmat ovat vielä olemassa, muistakaa heitä usein.
Minulla oli ihanat mummot, joiden kanssa sain viettää lapsena paljon aikaa. Isänäidin kanssa vielä vähän pidempään, hän vei minua ulkomaille ja opetti aika paljon tästä elämästä asenteellaan. Hänen suvaitsevaisuutensa, ilonsa ja seikkailunhalunsa oli aivan omaa luokkaansa ja vaalin hänen muistoaan sydämessäni aina. Mummot täällä tai jo jossain toisessa ulottuvuudessa ovat sunnuntaina todellakin juhlakahvien ja suloisten herkkujen arvoisia.

Marimekon juhlapostauksessa näkyneet herkut olivat luottoleipuriltani Minna bakesilta. Äitienpäiväksi ei enää ehdi kakkua tilaamaan, mutta ajattelin vinkata, että Jyväskylän Vaajakoskella on puoti avoinna aina perjantaisin klo 12-18. Näitä voin suositella ilolla ja pitkällä kokemuksella, olen ostanut Minnalta tarjottavia jo moniin juhliin.

Minna bakesin perustaja Minna Keto on oiva esimerkki perheen ja yrittäjyyden yhdistäneestä naisesta, joka on tehnyt harrastuksesta itselleen työn. Sitä lippua itsekin mielelläni heilutan: me naiset voimme olla monessa asiassa ”sekä että” mustavalkoisen ”joko tain” sijaan. Minnalla on nyt pieni vauva, mutta hänet näkee milloin touhuissa leipomolla ja milloin kehittämässä itseään bisnesseminaareissa, pikkuisen ehdoilla tietenkin.
Siinä sitä tämän päivän naisenergia-asennetta! Laitetaan tuulemaan, toteutetaan unelmia, eikä pelätä liikaa.

Sitäpä tässä siis selittelen, että hyvillä mielin voi:
a) varmistaa, että äitienpäivänä on kahvin kaverina mieleistä herkkua
b) tukea pienyrittäjää
c) ostaa itselleen aikaa tehdä jotain muuta kuin leipomishommia

Minä suuntaan Tampereelle työmatkalle. Mieheni kanssa sovin, että saan ihan itse valita itselleni äitienpäivälahjan, niin kertokaas mihin sisustuskauppaan sitä kannattaisi mennä, jos on aikaa vain yhteen?
