Täällä sitä lillutaan, jossain joulun ja uuden vuoden välissä. Pehmeitä päiviä, vailla suuria päämääriä. On aikaa tyhjennellä kovalevyjä, niitä joihin tuppaa kertymään kaikenlaista.
Yleensä sitä vain lataa ja lataa uusia juttuja vanhojen päälle. Mitä kiireempi on, sen vähemmän organisoi. Kun ei organisoi, syntyy epäjärjestelmällisyyttä, joka taas aiheuttaa kiirettä. Siinä se kehä pyörii päivästä ja kuukaudesta toiseen, kunnes kovalevy ilmoittaa ”critically low on space”. Tietokoneen kovalevy on onneksi vielä suhteellisen helppoa tyhjentää, mutta vaatii sekin asioiden läpikäymistä. Pohdintaa, mitä haluan säästää, mihin haluan palata ja mitkä asiat vaativat vielä aktiivisia toimenpiteitä. Mutta kun samaa operaatiota suorittaa MacBookin lisäksi omalle aivokapasiteetilleen, tarvitaan aikaa.
Mitä vähemmän suunnittelen tekeväni asioita, sen enemmän alkaa tapahtua. Bloginikin syntyi kolme vuotta sitten joululomalla siihen ihanaan kuplaan, jossa ajattelin olevan ylimääräistä aikaa. Eilen siivosin ja järjestelin sekä vaatehuoneen että kodinhoitohuoneen ihan vain siitä riemusta, että huvitti. Ei ole muuten huvittanut koko syksynä.
Eilen kirjoitin siitä, että mieleni kaipaa jo uutta ja valoisaa. Sain kommentin, jossa oltiin huolissani kyvystäni elää hetkessä. En ole koskaan ajatellut, että haaveilu ja suunnittelu olisivat jotenkin hetkessä elämisen vastakohtia. Nehän ovat elämän suola ja sokeri, voima joka kantaa eteenpäin. Eikä suunnitelmien tarvitse olla suuria ja mahtavia, vaan hyvin yksinkertaisetkin asiat toimivat. Päätä antaa itsellesi joka päivä yksi kehu, kipaise puolimaratonin sijaan kymmenen minuutin happihyppely tai ota kaunein astiastosi arkikäyttöön. Tehdään asioita, jotka antavat iloa, energiaa ja hyvää oloa. Onnellinen ihminen haaveilee ja suunnittelee.
Välipäivät ovat kyllä mahtava keksintö. Niihin ei liity perinteitä, must do-listoja tai muitakaan suorituspaineita. Voi hyvillä mielin syödä jämiä jääkaapista ja tuhota loput lahjasuklaat. Päättää olla tekemättä mitään ja huomata, että silloin juuri saakin eniten aikaan. Saa olla kiitollisena joulusta ja matkalla kohti uutta vuotta. Olla läsnä. Olla.
10 Kommentit
Juurikin näin! Ihania välipäiviä teille<3
Kiitos samoin Sanna! <3
Heh, ihan kuin mun fiilikset; kovalevy on nyt kutakuinkin täynnä ja tallennustila on aika vähissä. Onneksi alkaa loma ensi viikolla, vaikka se nyt muuton merkeissä meneekin. Mutta saa olla hajoittamatta itsensä moneen paikkaan edes hetkeksi. Välipäivät tekevät hyvää, mutta joskus tarvitaan vähän pidempää kovalevyn latausta, heh!
Ja olet muuten tosi oikeassa tuosta aikaan saamisesta ja aikatauluttamisesta; organisoiminen ja itsensä pysäyttäminen organisoimisen äärelle antavat kyllä ryhtiä arkeen ja tekevät siitä vähemmän hektistä. Pitääkin taas ottaa aikaa sille… kiitos muistutukseta ja hyvää uutta vuotta!
Itse huomaan sen, että vaatii tyhjää tilaa jotta voi synnyttää uutta. Ihannetilanne olisi pieni tylsistyminen, silloin vasta aivot alkavatkin raksuttaa. Mutta miten tässä supertouhukkaassa elämänvaiheessa ehtisi koskaan kyllästymään? 😀
Kyllä, ihanat välipäivät:). Nautitaan niistä:), ja ihania tunnelmallisia kuvia.
Kiitos Hanna, nautitaan!
Nimenomaan ajattelin minäkin tänään vaan olla, mutta kun mies lähti töihin aloin siivomaan ja leipomaan pullaa vaikka en ollut suunnitellut mitään. Niin se vaan menee että kun inspis tulee silloin on toimittava:)
Just näin! Jos sinun olisi ollut pakko siivota ja leipoa, olisi saattanut stressi iskeä. Nyt sait vain nauttia touhuista 🙂
Innostava ja ihanasti kirjoitettu postaus!
Kiitos, mukava kuulla <3