Mitä sinne kuuluu? Miten jaksat?
Maailma tuntuu tällä hetkellä vähän vieraalta. Minusta tuntuu usein siltä, että ajatukset eivät ihan pysy mukana tässä kaikessa: kohta varmaan joku sanoo, että ”vitsi, vitsi, ei vaineskaan!” ja saadaan palata normaaliin arkeen.
No, tämä ei ole kuitenkaan uni, josta herätään ja jatketaan kuten ennenkin. Epävarmuus terveydestä ja taloudesta osuvat jokaiseen tavalla tai toisella.
Muutoksissakin on tärkeää löytää arjesta ilonaiheita. Sellaisia juttuja, jotka tuovat hymyn huulille, saavat ajan kulumaan ja tekevät ikävistäkin asioista pikkuisen helpompia kestää.
Suvi heitti piristävän blogihaasteen ”Parasta just nyt”. Tähän oli oikein mukavaa tarttua, joten tässä koottuna mukavia ajatuksia viime päiviltä.
Kevät & kesäaika: Mahtavaa, että valo lisääntyy ja kevät tekee tuloaan. Auringolla on valtava merkitys mielentilaani ja kesäaika toi iltaan valoisan tunnin lisää.
Kaksi työtä: Epävarmuuden aikana olen kiitollinen, että kaikki munat eivät ole samassa korissa. Molemmissa töissä maailmantilanne vaikuttaa rajusti, mutta yhä ne voivat tukea toinen toisiaan. Kun toisesta vapautuu aikaa, voi antaa sitä toiselle. Nyt on myös hyvä aika kehittää osaamistaan, jos sellaiseen vain riittää voimavaroja.
Kaksi lasta: 4. luokkalaisen etäkoulu ja viisivuotiaan kotipäiväkoti eivät ole helpoin yhdistelmä osana etätöitä, mutta ihanaa nähdä, kuinka sisaruksista on toisilleen seuraa ja tukea. No, nyt ei ole toki parempaakaan seuraa tarjolla 😀 Latasimme muuten Pokemon Go:n, hauskaa yhteistä ajanvietettä ilman kaverikontakteja. Suosittelen!
Pienet yritykset ja niiden tukeminen: Nyt jos koskaan on aika tukea kotimaisia lähipalveluita. Ymmärrettävästi monella on pussinnyörit nyt tiukalla, mutta sen mitä ostaa, kannattaa ostaa yrittäjältä. Näin tuetaan palveluita ja työpaikkoja. Me tarvitsemme niitä viimeistään silloin, kun tämä kriisi on ohi.
Uudet ideat: Kun entinen ei toimi, se pakottaa pohtimaan uudenlaisia tapoja. Nyt ei kannata kuitenkaan ottaa tästä ylimääräistä stressiä. Tyhjä tila usein luo uusia ajatuksia.
Koti & kotoilu: Eihän tämä ole mitään hyggeilyä, mutta silti kivan ja toimivan kodin merkitys korostuu. Kun uusi arki saa rutiineja, jää enemmän aikaa nauttia myös rauhallisesta kotoilusta. Sitä kohti mennään. Koti tuntuu juuri nyt ihanalta.
Ystävät: Minulla on ikävä ystäviä; lenkkejä, lounaita ja illanviettoja. Spontaania olemista yhdessä lasten ja perheiden kesken. Tilalle ovat tulleet videopuhelut ja tiivistyvä meemitahti Whats appissa. Ne kertovat, että he ovat siellä edelleen.
Kirjat: En ehtinyt kirjastoon ennen sulkua, mutta onneksi kotona on lukemattomia kirjoja. Tähän aikaan sopii erinomaisesti Perttu Pölösen Tulevaisuuden lukujärjestys. ”Digitalisoituvassa maailmassa meidän kannattaa kehittää inhimillisiä taitoja, kuten mielikuvitusta, luovuutta ja empatiaa. Ne erottavat meidät koneista ja tekevät meistä paitsi korvaamattomia myös onnellisempia. ” Myös BookBeat on käytössä lenkeillä.
Loma: Meidän piti lähteä pääsiäiseksi Lego Landiin, mutta matkan peruuntuminen tuntuu pieneltä tässä kokonaisuudessa. Nyt toivon, että voimme viettää pääsiäisen yhdessä terveenä, koristella koti pajunkissoin ja syödä liikaa suklaamunia. Pitäisikin istuttaa rairuoho!
Mökki: Koen myötätuntoa uusimaalaisia kohtaan ja toivon, että sulku ei kestäisi kauaa. Meidän mökki on niin lähellä kotia, että voimme siellä tilanteesta huolimatta käydä. Keväthommat siellä on jo aloitettu.
Yhteisöllisyys: Teimme lasten kanssa nalle-bongailun lähialueella ja kuopus löysi 28 nallea talojen ikkunoista. Tempauksen tarkoituksena on piristää lapsia, jotka eivät nyt pääse leikkimään ystäviensä kanssa. Mekin laitoimme pehmoeläimiä ikkunaan moikkaamaan muita ja tuomaan iloa. Kaikki olemme samassa veneessä.
Luonto ja ilmastonmuutos: Venetsian kirkastuneet kanaalit ja suurkaupunkien kirkastuvat taivaat antavat toivoa. Asia ei ole mitenkään yksinkertainen, mutta toivon, että tämä opettaa meille yksilötasolla. Kun rajoitukset puretaan, toivon että matkat suuntautuvat kotimaahan ja nostavat täällä taloutta ylös ja vähentää lentokilometrejä. Ihmiset ovat myös ilahduttavasti löytäneet lähiluonnon retkikohteet.
Kotipöksyt: Onhan se nyt mahtavaa, että etäpalavereihin voi laittaa vain siistimmän paidan ja jalassa voi olla vaikka urheilutrikoot tai yöpuvun housut.
Kiitollisuustreenit: Yhtä huolta kohti pitäisi keksiä ainakin kaksi kiitollisuuden aihetta. Välillä se voi tuntua jopa falskilta hömpältä; ihan kuin töiden vähentymistä lohduttaisi se, että vapaa-aika lisääntyy. Mutta kyllä se yllättävän paljon tuo rauhaa ja ennen kaikkea iltaa kohti yritän keskittää ajatukset siihen, mikä on hyvin.
Uutis- ja somerajoitukset: Tämä liittyy edelliseen. Välillä tekee hyvää ihan old school-meiningillä katsoa vain puoliysin uutiset tai lukea tuore sanomalehti. Myös somessa olen keskittynyt tileihin ja blogeihin, jotka tuovat hyvää mieltä, lohtua ja inspitaatiota.
Huumori: Meemit, vitsit ja kepeät videot naurattavat ja antavat vertaistukea. En ole yksin ajatusten kanssa! Vakavilla asioilla saa leikkiä, kunhan sillä on oikea aika ja paikka. Tässä ajassa naurua todellakin tarvitaan.
Huomaan toistelevani itselleni, että kyllä tästä selvitään. Ei hätää. Kaikki järjestyy. Ei nyt stressata. Samaa haluan sanoa sinullekin; kyllä tästä selvitään, nyt pitää vaan vähän jaksaa.
Mitkä asiat sinulle tuovat iloa tai lohtua juuri nyt?
5 Kommentit
jos perhe ja läheiset pysyy elossa tämän jälkeen kaikki muu on korvattavissa
Terveys on tärkeintä. Ja nyt kun maltetaan olla sosiaalisesti eristyksissä mahdollisimman paljon, niin tästä kyllä selvitään. Voimia ja halauksia sinne!
Kiitos hyvästä postauksesta. Se antoi ajattelemisen aihetta. Meillä perheessä asiat ovat hyvin: voimme tehdä miehen kanssa etänä töitä ja lapset (7. lk ja lukion 1. lk) hoitavat itsenäisesti koulutehtävänsä. Oma koti ja lemmikit (kissat) tuottavat paljon iloa näinä aikoina. Aiemmin söimme yhdessä koko perheen kesken lähinnä viikonloppuisin. Nyt ruoasta on tullut entistä tärkeämpi osa arkea, on ilo istua yhteiselle aterialle päivittäin ja jutella rauhassa.
Elämä on jotenkin hidastunut, mikä toisaalta tekee hyvää. Pientä harmia aiheuttaa se, ettemme pääse sukuloimaan Lappiin kotikonnuillemme täältä Uudeltamaalta varmaan pitkään aikaan, sillä molempien äidit kuuluvat riskiryhmiin. Tunnen myös suurta myötätuntoa niitä kohtaan, joiden elanto ja talous ovat vaakalaudalla, puhumattakaan terveydestä jopa hengestä.
Onneksi edelleen voi lenkkeillä niiden ystävien kanssa, se on tälle kotona ololle, etätyölle ja 3 lapsen koti koululle vastapaino millä jaksaa!
Hei, olisi kiva jos vastaisit 18,3 tehdyn postauksen kommentteihin. Ymmärrän kiireesi, mutta siis jos ehdit jossain välissä. Kiitos!