Lastenhuoneiden sisustusoperaatiot etenevät onneksi ainakin osittain, sillä tyttären huone alkaa olla jo aika mallillaan. Olemme yhdessä viisivuotiaan kanssa tehneet kompromisseja ja on ihana nähdä, miten lapsi on iloinen huoneensa uudesta järjestyksestä ja saa aikaiseksi ihan uudenlaisia leikkejä. Hän ei ole halunnut luopua pinkistä seinästä eikä Marimekon värikkäistä Kippo-verhoista. Itse olen pyrkinyt rauhoittamaan sisustusta lelujen sijoittelulla kaappeihin sekä nipistämällä muiden tekstiilien värimaailmasta.
Sänkyyn tytär sai Annon pilvipussilakanan ja tyynyliinan. Hillitty kuosi sopii mainiosti myös pojalle, huomaan ajattelevani joidenkin ostosten kohdalla myös niiden jatkokäyttöä sen jälkeen, kun tytär on ei niitä enää tarvitse. Meillä on ollut aika prinsessameininki ja nyt iän karttuessa ja pikkuveljen saapuessa yritämme vähän monipuolistaa hankintoja.
Kuvissa näkyvä Zoomer-robottikoira taisi olla yksi viime joulun hittilahjoista. Tyttö halusi lahjaksi koiran joka tottelee (Hugo ei kuulema täytä tätä kriteeriä ;), mutta ei kyllä Zoomerkaan pääse taidoillaan loistamaan. Suomenkieliset käskyt ovat ainakin hakusessa ja nyt robottia käskytetään englanniksi. Väillä paremmalla ja välilä taas vähän heikommalla menestyksellä. Satasen leluksi en voi kyllä suositella tätä hankintaa.
Hauskaa nähdä, mikä merkitys on ollut lapsen omalla työpöydällä! Laatikoiden sisältö ja järjestys on suunniteltu huolella ja pöydän päällä syntyvät piirrustukset, palapelit ja askartelut.
Vaikka mustavalkoiset elementit ovatkin lisääntyneet, on huoneen ilme edelleen lapsekas ja värikäs. Ja niin saa ollakin!
Huoneen koko on 11 neliötä ja ei haittaisi, vaikka tilaa olisi vielä muutama neliö lisääkin. Taloa rakentaessamme rajasimme huoneen minimikoon kymmeneen neliöön, mutta nyt käytäntö on osoittanut, että lapsen huone voisi olla suurempikin. Ainakin meillä lattia-ala täyttyy usein leikeistä, enkä haluaisi kalustaa ja sisustaa huonetta liian täyteen.
Nyt juhlimaan kummityttömme 1-vuotissyntymäpäiviä! Luvassa lienee tyttö- ja prinsessaenergiaa ja ennen kaikkea ihmettelyä siitä, mihin se vuosi oikein taas katosi. Ensikohtaamisemme on on vielä tuoreessa muistissa.
Mukavaa sunnuntaita!