Sisustuksessa, kuten muillakin elämänalueilla sitä tuppaa herkästi jämähtämään tiettyyn tyyliin. Se on vähän kaksipiippuinen juttu, toisaalta sitä juuri etsiikin omaa ajatonta tapaa vaikkapa sisustaa ja pukeutua, mutta kyllä elämänsuola on myös uudistuminen ja rohkeat kokeilut.
Itse hoksasin tässä hiljattain, että olen käynyt kymmenen vuotta samalla kampaajalla! Se on luotettava, ammattitaitoinen ja tunnelmaltaan ihana paikka, mutta pääsenkö uudistumaan, jos en rohkeasti kävele jostain toisesta ovesta sisään? Lauantain juhlissa meille oli varattu kampaaja ja meikkaaja, jotka olivat minulle ennestään vieraita. Napakat ja näppärät naiset puunasivat joukkomme juhlakuosiin ennätysajassa. Kampaukseni syntyi kahdessakymmenessä minuutissa ja olin siihen huipputyytyväinen. Meikki tuntui ensin todella vahvalta, mutta juhlahumussa siihen tottui nopeasti. Oli oikeastaan aika virkistävää nähdä, millaisen lookin uudet ihmiset loivat. Kuinka moni uskaltaa antaa uudella meikkaajalla tai kampaajalla ”vapaat kädet”?
Kodin sisustuksessa etsin kultaista keskitietä. Skandinaavinen design, modernit linjat, ripaus kauden trendejä ja ajattomat materiaalivalinnat ohjaavat innostustani ja hankintojani. Kun muutimme ensimmäiseen omistusasuntoomme, teetimme siihen ensimmäisenä keittiöremontin. Valkoisten kaappien parina pähkinänruskeat laminaattitasot olivat selkeä valinta, ajattelin että niitä jaksaa kyllä katsella! Vaan kuinka kävikään, tumma ruskea lipui sisustuksen aallonharjalta, ehkäpä yhtä nopeasti kun oli sinne noussutkin.
Olemme asuneet nyt talossa lähes päivälleen kolme vuotta! Muistan sen tammikuisen pakkasviikonlopun, kun rekka-auto ajoi muuttolasteineen pihaan ja pääsimme ensikertaa kantamaan tavaroita uuteen kotiin. Monet huonekalut vedettiin pakasta, tyyli ja mieli olivat muuttuneet ja halusin uuteen kotiin modernimpaa tyyliä. Äitini astui ensi kerran eteisestä valmiiseen taloon ja katsahti lähes tyhjään keittiö-olohuonetilaan todeten: ”ihan kuin hotellin aulaan tulisi”. Ei ehkä ihan se ensimmäinen fiilis, jonka toivoisi omasta kodista välittyvän.
Tyhjä koti on kuin taulu, jota ei voi liian nopeasti maalata. Olen tässä kolmessa vuodessa ymmärtänyt, että ajattomuus ja kodikkuus ovat toistensa parhaat ystävät. Sisustuksessa molemmat syntyvät pikkuhiljaa, liikaa kiirehtimättä. Siinä missä ensimmäisen vuoden ajan välttelin taulujen kiinnittämistä seiniin turhien reikien pelossa, on asenteeni höllentynyt ja muuttunut. Koti on tehty elämää ja meitä asukkaita varten. Jos lattiaan tulee naarmu tai seinään ylimääräinen reikä, paikataan se tai eletään sen kanssa.
Koti ei ole katalogi eikä näyttelytila, ei edes sisustusbloggaajan koti. Meillä ainakin on yleensä aika hurlumhei-meininki, joka ei kuviin saakka välity. Hetki sitten pyysin viisivuotiasta katsomaan äidin mestariteosta; maailman sotkuisinta kodinhoitohuonetta. Tytär oli heti juonessa mukana kehui, miten uskomattoman upean sotkun olenkaan voinut saada aikaiseksi!
Olen katsellut mustavalkoista keittiötämme nämä vuodet, mutta en ole kyllästynyt. Aina voisi sanoa ”jos”, mutta jokainen tekee valinnat (niin sisustuksessa kuin elämässä muutenkin) vain sen hetkisten tietojen ja taitojen perusteella. Peräpeiliin voi vilkaista, mutta jos sinne menneisyyteen jää liikaa tuijottelemaan, ei voi nähdä eteensä. Kuvissa näkyvät mustavalkoiset keittiöpyyhkeet ovat Annon valikoimista, sellaiset itsestäänselvät ja turvalliset valinnat. Ne eivät yllätä, mutta eivät välttämättä myöskään ihastuta tai vihastuta. Ihan kivat.
Sitä tässä pohdin, että riittääkö minulle ihan kiva? Saisiko elämästä enemmän irti, jos tekisi enemmän uusia kokeiluita, vai johtaisiko se vain virheostosten tai tyylimokien sarjaan? Liittyen kampaajalle vapaiden käsien antamiseen, tekisin sen sata kertaa mielummin kun antaisin ammattisisustajalle vapaat kädet sisustaa kotini. Okei, ehkä jonkun huoneen, joo. Mutta koko koti, ei ikinä! 🙂 Antaisiko sinä?
Ps. Näiden mustavalkoisten sisustuskuvien kaveriksi otin muutaman otoksen väripilkuilla, julkaisen ne huomenna. Ei nyt sentään mitään niin villiä ole luvassa, etteivät kahvit pysy kupissa 😉