Marraskuista maanantaita! Eikös kaikki ihanat salaisuudet ole tehty jaettaviksi? 😉
Ensimmäisessä raskaudessani minulla oli vahva ”tyttöolo”. En tiedä mistä se kumpusi, sillä myös poika olisi ollut tietysti ihan yhtä tervetullut. Rakenneultrassa vauva oli sellaisella sykkyrällä, että emme saaneet lääkärin vahvistusta epäilykselleni. Kun sitten raskausviikolla 30 kävimme ylimääräisessä tutkimuksessa, saimme tietää, että vatsassani kasvoi pikkuinen tyttö! Siinä taisi tulla itku ja nauru yhtä aikaa.
Sukupuolen selvittämiseen raskausaikana minulla on oli kaksijakoinen suhde: tiedän, että se ei ole missään nimissä rakenneultraäänitutkimuksen tarkoitus. Jokainen vanhempi toivoo tervettä lasta ja jo raskaus on suuri onni. Siinä ”valikoiminen” edes ajatuksissa tuntuu jotenkin hankalalta. Mutta toisaalta, kun nykytekniikka mahdollistaa vauvan tutkimisen jo kohdussa, miksipä sitä sukupuolta ei voisi samalla kurkata? 😉 Jännitettävää odotuksessa riittää joka tapauksessa.
Viidessä vuodessa on moni asia muuttunut myös tutkimuksellisesti. Siinä missä ensimmäisessä raskaudessa rakenneultra ei kuulunut alle 30 -vuotiaiden odottajien ohjelmaan lainkaan, nyt se tarjotaan automaattisesti kaikille. Myös teknisesti asiat olivat menneet huimasti eteenpäin. Kun muutama viikko sitten makasin tutkimuspöydällä mieheni kättä tiukasti puristaen, toivoin vain sydämestäni, että mitään huolenaihetta ei löydy. Kun varsinainen tutkimus oli onnellisesti takana, kätilö palasi katsomaan, näyttäisikö vauva sukupuoltaan. Ja kyllä, meille syntyy poika! Vaikka raskaudessa ei ole oikeastaan mitään eroa ensimmäiseen, minulla oli tunne (tai mikä lie), että meille tulisi poika! Saattavathan nämä tunteet ovat alitajuisia toiveita ja esikoistytön jälkeen on ihanaa, että saan kokea myös poikalapsen äitiyden.
Asia tuntuu luontevalta kertoa myös blogissa, sillä vauvateema tulee esiin tulevien kuukausien aikana erilaisten hankintojen ja vauvaperheen sisustusjuttujen myötä. Voitteko uskoa, että en ole vielä ostanut vauvalle mitään! Turvakaukalo, vaunut ja pinnasänky meiltä löytyykin, mutta monenlaisia hankintoja on myös edessä.
Kuvat ovat viikonlopun vierailulta, kun kävimme ihastelemassa viiden viikon ikäistä nyyttiä. Oli ihana katsoa tulevan isosiskon intoa ja varmoja otteita vauvan kanssa. Nyt vain odotellaan ja nautitaan tästä energisestä keskiraskaudesta. Joskus kesken arkiaskareiden suu kääntyy pieneen hymyyn… pieni poika <3 .
Miten muut äidit ja isät, oletteko selvittäneet sukupuolen ennakkoon vai pitäneet asian yllätyksenä syntymään saakka?
61 Kommentit
Oi ihanaa, paljon onnea pienen pojan odotukseen! Kyllä minä ainakin halusin tietää. Oli kiva valmistautua etukäteen, kun sukupuoli oli tiedossa.
Kiitos Saija! Näin se menee. Ja nyt voin laittaa tyttöjutut kiertoon, paitsi tietysti jotain aarteita pitää saada säilyttääkin 🙂
Oi miten ihanaa!!! Onnea tuhannesti teille <3 Me ollaan joka kerta selvitetty kumpi tulossa. Jotenkin helpompi mieltää tuleva ja kaikki hankinnat. Nimiäkin kiva miettiä kun tietää kumpi syntyy 🙂
Kiitos Minttu! Samoja ajatuksia minullakin! Vaikka pojalle tulee ostettua muutenkin neutraalimman sävyisiä tavaroita ja vaatteita, meidän tytöllä oli / on aika paljon pinkkiä 😀
Oi miten ihanaa <3 Me ollaan joka kerralla selvitetty sukupuoli etukäteen ja tieto on myös jaettu läheisten kanssa, minä kun en oikein osaa salaisuuksia pitää 🙂
Kiitos Heidi! Me kerroimme pikkuveljestä tulevalle isosiskolle, joka on se viimeinen henkilö tällä planeetalla, jolla tälläinen salaisuus säilyisi <3
Minusta on vähän hassua, että jotkut kritisoi niitä jotka haluavat selvittää sukupuolen ultrassa. Ihan samalla tavallahan se silti on yllätys kuin että se selviäisi vasta vauvan synnyttyä:) Meillä on siis molemmista kysytty sukupuoli rakenneultrassa ja minusta on jotenkin helpompi valmistautua vauvan tuloon kun tiedän kumpi tulee. Vaikka, eihän se silti 100% varmaa ole;) Meillä esikoispoika täyttää viikon päästä 4v ja pikkusiskoa odotetaan syntyväksi reilun kuukauden päästä. Toisaalta jotenkin erityisen ihanaa, että pääsen myös pienen tytön äidiksi vaikkakin poika olisi ollut ihan yhtä tervetullut perheeseemme:)
Niinpä! Ja hyvä on teki kummalla tavalla vain, en minäkään kritisoi heitä, jotka haluavat pitää asian yllätyksenä synnytyksessä 🙂 Onnea teille odotuksen loppumetreille!
Ihania uutisia, onnea pojan odotukseen! Poikaa odotellaan täälläkin 😉 Esikoisen sukupuolta emme tietäneet etukäteen ja täytyy sanoa, että olihan sekin oma ainutlaatuinen kokemuksensa, kun kätilö huudahti vauvelin synnyttyä, että tyttö tuli. Toisen kohdalla päätimme kokeilla, josko sukupuoli näkyisi jo ultrassa. Nyt kahden tytön jälkeen mies varsinkin oli niin utelias, että myös kolmannen kohdalla päätimme tiedustella, josko saisimme sukupuolen selville jo ultrassa:-)
Kiitos Sanna ja onnea sinullekin! Ihanaa, että saatte tyttöjen kaveriksi pienen pojan <3
Kovasti onnea odotukseen! Paras uutinenhan on se, että kaikki on pienellä hyvin.
Kun itse odotin lastamme, minulla oli todella vahva tunne siitä, että saisimme pojan. Sitä myös hieman salaa toivoin. Mies toivoi ihan rehellisesti poikaa, olihan hän entinen lätkänpelaaja, heh. Itseasiassa jo paljon ennen raskautta minulla oli se tunne, että ensimmäinen lapseni olisi poika. Toki tyttökin olisi ollut erittäin ihana uutinen.
Halusimme tietää ultrassa, kumpi tulee. Jännitimme tosi paljon, toteutuuko poikahaaveet. Toteutuihan ne 🙂 Kyllä siitä kerrottiin muillekin heti, ultrakuvat olivat niin selkeät. Laskettu aika oli jouluaattona 24.12., joka lapsen kannalta olisi vähän huono ajankohta. Toivoimme, että poika syntyisi tammikuun puolella, eli reilu viikko piti mennä yliajalle. Niinhän se sitten menikin, terve suloinen poika syntyi 4.1.
Oli kiva suunnitella nimeä etukäteen, kun tiesi sukupuolen. Sai käyttää siihen hyvin aikaa. Vaatehankinnat olivat silti neutraaleja, näin niinkuin mustan, valkoisen ja harmaan ystävänä 😀
Teillähän meni kaikki paremin kuin hyvin <3 Kyllä tässä odotuksessa on niin monta jännityselementtiä joka tapauksessa! Kävin kurkkaamassa sun blogia ja ihastuin, jään varmasti lukijaksi!
Nämä ovat kyllä huisia elämänkokoisia muutoksia! Ihana kuulla, tervetuloa lukijaksi ♥
Voi kun ihanaa, pieni poika 🙂
90-luvulla odottaessani, ei useinkaan kerrottu sukupuolta, vaikka olisi kysynytkin, ei ainakaan täällä meillä päin. Molemmilla kerroilla olen ollut kuitenkin ihan varma, että saamme tytön. Ostin jopa valmiiksi vaaleanpunaisen kylpyammeen ja vaatteitakin muutaman. Siinä ammeessa sitten on kylvetetty molemmat poikamme. Vaatteet jäivät kyllä käyttämättä 😉
Ihana Tuija, voi miten minua nauratti tämä kommentti! 😀 Mutta ei se vauva siitä traumoja olisi saanut, vaikka olisi vähän vaalenpunaista bodyä käytetty, heh!
Ihanaa! Ensinnäkin pääasia on tietenkin, että rakenneultran perusteella kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Minusta on aivan ihanaa, että sinä tulit jakamaan tämän salaisuuden meidän kanssamme. Kiitos tästä luottamuksesta ja avoimuudesta. 🙂
Meillä ensimmäisen raskauden kohdalla jouduin sattuneesta syystä ravaamaan rakennultran jälkeen kahden viikon välein ultrissa. Meille kävi täysin selväksi, että lapsi on poika, ja onneksi ihana poikamme syntyi (muutaman viikon etuajassa). Toisessa raskaudessa olin samankaltaisten oireiden takia satavarma, että toinenkin lapsi on poika, vaan eipä ollutkaan: kuopuksemme on tyttö. Molempien kohdalla halusimme (tai ennen kaikkea minä kärsimättömänä ihmisenä miestä vielä enemmän halusin) selvittää sukupuolen etukäteen.
Se, että huolta ei ilmennyt, on ehdottomasti suurin ja tärkein juttu! Kiitos Sara! Teilläkin on sitten tyttö ja poika perheessä <3
Voih, miten ihanaa, että kaikki näyttäisi olevan vauvalla hyvin♡ Ja tuhannesti onnea poikalupauksesta♥♥♥
Kiitos Viivi! Tämän tutkimuksen perustella ei ole huolta, mutta koskaanhan ei elämästä tiedä. Rauhallisin mielin kuitenkin viikko kerralla eteenpäin 🙂
Mukavaa odotusta! Tuleva isosisko on varmasti aivan innoissaan ja niin iso jo ymmärtämään, ettei vauvasta leikkikaveria heti saa.
Kiitos Karin! Tyttö on kyllä hyvässä iässä, hän ymmärtää jo paljon ja varmasti haluaa auttaakin vauvan hoidossa. Mutta varmasti mustasukkaisuuttakin nähdään 😉
Paljon onnea odotukseenne! Minulla on monenlaista kokemusta tuosta sukupuolen selvittämisestä. On ollut raskaus jossa en olisi halunnut tietää, mutta kätilö möläytti. On ollut sellainen jossa en halunnut itse selvittää sukupuolta ollenkaan ja yllätys säilyi loppuun asti. Sellainenkin kerta oli, jossa olisin itse halunnut tietää mutta vauva ei sitten näyttänyt ”paikkojaan”. Ja sitten muutama sellainen joissa halusimme tietää sukupuolen, ja se selvästi näkyikin. Eli vähän joka kantilta on tullut kokeiltua, ja ehkä mukavinta oli kuitenkin ne kerrat jolloin sukupuoli selvisi vasta syntymän yhteydessä, sai kysyä että kumpi tuli? 🙂 Omat etukäteisolot ei läheskään aina ole pitäneet paikkaansa, vaikka luulisi että useamman lapsen äitinä jo tunnistaisi oireistaan sukupuolen. Mutta niin ne on olleet raskaudet kuitenkin aina erilaisia, ja olotkin myös 🙂
Kiitos Lyde! Sinulla on kokemusta vähän joka sorttisesta tilanteesta 🙂 Voin kuvitella, miten ihana tunne on kuulla syntymän jälkeen kumpi tuli. Olen kuitenkin aivan liian utelias odottaman sinne saakka, jos tieto on saatavissa jo aikaisemmin 😀
Onnea poikavauvan odotukseen! Kyllä nuo ultratutkimukset ovat niin kuntakohtaisia, jotenkin tuntuu oudolta, että alle 30-vuotiaille ei rakenneultraa ole ollut tarjolla! Täällä taas ekassa raskaudessa kolme ultraa ja seuraavissa vain kaksi puolivälistä eteenpäin mennään ilman ultria, jos ei mitään erityistä tarvetta ilmene. Me emme halunneet tietää ensimmäisen lapsen sukupuolta ennakkoon, enkä tajunnut sitä edes lapsen synnyttyä ensin kysyä :), eikä kukaan muistanut sitä pariin minuuttiin kertoa. Toisen kohdalla oltiin sitten niin uteliaita jo ihan hankintojenkin kannalta, kun tytön jäljeltä oli kaikki tallella. Tosin olen niin monta tarinaa kuullut siitäkin, kuinka ollaan maalattu seinät siniseksi tai punaiseksi ja sitten sieltä onkin syntynyt aivan päinvastainen sukupuoli :).
Kiitos Hanna! Jyväskylässä ei tosiaan viisi vuotta sitten rakenneultra kuulunut alle 30 v julkisen puolen palveluihin, mutta nyt tilanne on muuttunut. Me, kuten monet muutkin, kävimme tutkimuksessa yksityisellä. Tekniikan kehittyessä myös ennustuksen ovat parantunet, ainakin meillä kätilö oli ihan varma, että mahassa on poika 🙂
Ihania uutisia!! Pienet pojat on aika ihania myös 🙂 Kaikkea hyvää odotukseen <3
Paljon kiitoksia Ruut!
Vitsit, paljon onnea. Kyllä mäkin halusin silloin tietää, että kumpi on tulossa, vaikka mulla vahva aavistus asiasta olikin. Jännä juttu muuten, miten siitä voi olla joskus niin varma. Mä lähinnä vaan totesin siellä, että niin tuleekin 🙂
Kiitos Saga! Joskus ne aavistukset osuvat oikeaan <3
Onnea odotukseen <3 Me haluttiin myös tietää ja ollaan avoimesti kerrottu että tyttöä odotetaan: varmastihan asia kuitenkin selviää vasta syntymässä 🙂 Jotenkin ainakin itselleni tuntui, että osaan helpommin alkaa "tutustumaan" masutyyppiin kun tiedän kumpaa sieltä odotellaan (vaikka mitään väliä sillä ei tietenkään ole kumpi on tulossa).
Tuntuu, että sukupuolen kertominen odotusaikana on yleistynyt kovasti. Ja kun meillä on tuo viisivuotias tietotoimisto, niin salaisuus ei olisi pysynytkään kovin kauaa näiden seinien sisäpuolella 🙂 Onnea sinnekin odotukseen <3
Kovasti onnea poikalupauksesta 🙂
Me haluttiin kans tietää molempien lasten rakenneultrassa onko tulossa tyttövauva vai poikavauva. Toisessa saatiinkiin tietää ja toisessa sitten jännitettiin synnärille saakka.
Kiitos Elina! Synnärillähän se viimeistään selviää 🙂
Ihanaa! <3 <3
<3
Onnea poikalupauksesta ja hyvistä uutisista! Nyt vaan nautit odotuksesta!
Itse en halunnut ensimmäisessä ja toisessa raskaudessa tietää sukupuolta. Jostain syystä olen kuitenkin toivonut joka raskaudessa tyttöä. ( Vaikka eihän sellaista sovi toivoa) Ensimmäisestä olin kuitenkin silti melko varma, että poika tulee. Ja tulikin. Maailman ihanin ja kaunein tummahiuksinen poika. Toisessakin olin melko varma pojasta, mutta sieltä tulikin tyttö. Maailman kaunein ja ihanin tummahiuksinen tyttö. Kolmannesta mietimme sitten pitkään haluammeko tietää ikään kuin vaihteen vuoksi sukupuolen etukäteen. Päätimme kysäistä asiaa ja kätilön näyttämöstä kuvasta ei voinut jäädä epäilykselle sijaa. Poika sieltä tulisi. Ja tottahan sieltä tulikin. Maailman ihanin ja kaunein vaaleahiuksinen poika. Muille emme kertoneet halaistua sanaa, että tiesimme sukupuolen. Ei siitä taida kukaan vieläkään tietää. Mukavinta mielestäni oli kuitenkin se, kun emme tieneet sukupuolta etukäteen, vaan jännitys säilyi kaikille loppuun asti ja arvauksia puoleen jos toiseenkin sai kuunnella, mitä kummallisimmin perustein. 🙂
Hups, tulipa pitkä! Omista lapsista sitä puhuu niin mielellään. Niin tytöistä kuin pojistakin. <3
Onnea vielä!
Kiitos M! Ihana kun kerroit odotuksistanne, näitä on ilo lukea! Näitä arvauksia on muuten hauska kuunnella, meillekin moni arvuutteli toista tyttöä, kun meitsi leviää tasaisesti joka puolelta 😉
Ihanaa, onnea odotukseen! Me saimme tietää myös lastemme sukupuolet rakenneultrassa. Esikoista odottaessa 18 vuotta sitten muistan kun kätilö kysyi haluammeko tietää lapsen sukupuolen kun tutkimus muuten oli valmis, ja tyttöhän se siellä oli. Toisen kohdalla sama juttu. Kolmannen ja neljännen kohdalla taisi olla niin että näimme itse kumpi se siellä oli ennen kuin meille kerrottiin.
Terv. kahden teinitytön ja kahden teinipojan äiti
Kiitokset Lisa! Teillä onkin nyt jo vähän erilaista arki, kun lapset eivät ole enää ihan pieniä. Vaikka taitaa niiden teinienkin kanssa riittää vielä tohinaa 😉
Ihania uutisia. Lämpimästi onnea odotusajalle!
Suuri kiitos Mirva!
Ihania uutisia! Mukavaa, että ultrassa kaikki näytti miltä pitikin ja saitte poikalupauksen, on varmasti kaksin verroin ihanampaa, kun kerta yksi prinsessa talosta jo löytyy!
Mulla oli myös todella vahva poikaolo jostain 15. raskausviikon tietämiltä asti, ja rakenneultrassa se osoittautuikin oikeaksi intuitioksi. Vaikka nyt kun vaatehankinnat on tehty poika mielessä, on välillä hiipinyt mieleen ajatus mitä jos se oiskin tyttö! Oikeasti tästä ei ole pelkoa, koska sukupuoli näkyi niin selvästi, että me ensi kertalaisenakin tajuttiin se itse ennen kuin kätilö sitä ehti edes kommentoida. Vielä pitäisi 8 vkk malttaa laskettuun aikaan 🙂
Onnea teillekin Ida! Ei enää paljon odotusta jäljellä <3
Paljon Onnea 🙂 Minä olen saanut kokea ( ja koen edelleen joka päivä! ) sekä kahden tytön, että myös yhden rasavillin pojan äitiyden. Aivan ihanaa kuinka sisarukset ovat paljon toistensa kaltaisia ja niin paljon kuitenkin omia persoonia 🙂
Onnea odotukseen!
Hih, ovatkohan ne pojat yleisesti vähän rasavillimpiä kuin tyttöset? 😀 Kiitos paljon onnitteluista!
Meillä on kolme lasta, ja vasta kolmosesta haluttiin selvittää-kun edessä oli muutto rakenneultraa seuraavana päivänä, oli kiva tietää että sai laittaa suorilta ne ”väärät” vaatteet pois.
Ekaa odotellessa ostin vsinisen autobodyn joskus viikolla 15, tuntui ihan siltä. Ja kappas, 25 eteenpäin, varmaan 6 ultraa, poika tuli. Ei ikinä tiirailtu mitä jalkavälissä näkyi =)
Kakkosta odotellessa aloin rv 7 neulomaan mekkoa, ja taas olisi monesti ollut mahdollisuus päästä asiasta kysymään, ei kysytty. Tyttöhän se =)
Kolmosellekin ostin joskus viikolla 9 vpunaisen yökkärin, ja rakenneultrassa vahvistettiin tytöksi.
Sinulla on ollut hyvä ennakkokäsitys pikkuista <3 Ihana trio teillä!
Onnea kamalasti. <3 Onhan se kivaa kun on molempia sorttia! 😉 <3
Niinkuin sanoit, niin se ei lainkaan rakenneultran tarkoitus, mutta onhan se kiva tietää jos vauva sattuu masussa olemaan niin että sukupuoli selviää. Itse olen aina halunnut tietää kumpi tulee. Viimeisimmässä raskaudessa sukupuoli selvisi vasta 34 viikolla ylimääräisten ultrien vuoksi! 😀 Joten me pidimme sen salaisuutena loppuun saakka, kun kerta maaliin ei enää montaa viikkoa ollut jäljellä! 😀
Kiitos Heli! Tärkeintä on, että vauvalla näyttäisi olevan kaikki hyvin. Mutta ihana saada perheeseen myös poika, isosisko kun on niin tyttömäinen tyttö kun vain olla voi <3
Voi onnea pienestä prinssistä! <3
Meillä ei rakenneultrassa sukupuoli selvinnyt, vaikka olisin halunnut tietää. En tiedä johtuiko ultraajasta vai siveellisestä pienokaisesta, mutta tietoa ei herunut. Eikä nähty kasvojakaan, kun tyyppi piti tiukasti kädet naaman edessä.
Minullakin on kontrolliultra 3.12., ehkäpä silloin selviää.. 🙂
Kiitos Elisa! Teillähän on tosiaan ollut salaperäinen baby tutkimuksessa 😉 Joulukuun alkuun ei ole enää pitkä aika, jos tosiaan haluatte sukupuolen selvittää. Synnärillä sitten viimeistään 😀
Ihania uutisia kaikin puolin! <3 Onnea poikalupauksesta teille!
Onpa kyllä hauska sattuma, kun Melinallekin tulee poika..tässähän on sitten samanikäisten pikkumiesten joukko jo valmiina. 🙂
Ajattelin itse tässä raskaudessa, että ei sillä sukupuolella ole niin väliä ja että jos sitä ei ultrassa helposti näy, niin pidetään sitten yllätyksenä. Kyllähän tuo sukupuoli kuitenkin kiinnostaa ja tavallaan rajaa (eli helpottaa) sitten kaikenlaista suunnittelua niin tavarahankintojen kuin nimipohdintojen suhteen.
Omassa ultrassa olin niin reippaana innosta puhkuen ihailemassa pientä, mutta niin vain itku pääsi sillä sekunnilla, kun kysymättäkin ruudulta erottui selvästi, että meille on oikeasti tulossa (kuvittele seuraavaan sanaan italic-kallistus) _pikkuveli_. <3 Tuo jotenkin konkretisoi odotuksen ihan uudelle tasolle.
Kiitos Satu! Ihana pieni poikajengi on tuloillaan 🙂 Jotenkin minullakin juuri tuo *pikkuveli* -sana saa aikaan onnellista hymyä <3
Kaikista kolmesta olen halunut tietää sukupuolen etukäteen ja kaikista se on pidetty vain mieheni ja minun salaisuutenamme.
Se että lapsi on terveä on kuitenkin tärkein asia ja se että jokainen lapsi on ihme?
Nyt on on neljäs vauvakuume alkanut taas heräillä mies vaan on sitä mieltä että nämä kolme lasta riittää. Plaah. 🙂
Oikein onnelista odotusta koko perheellenne!
En tiedä miksi tuohon tuli kysymysmerkki. Sori.
Kiitos Nippe! Tärkeintä on, että lapsella on kaikki hyvin. Ja sitähän ei voi mikään ultratutkimus aukottomasti kertoa. Mutta hirmuisen rakas pikkuinen poikamme on ja häntä täällä suurella innolla odotetaan. Vielähän sinä ehdit miehen päätä kääntää 😉 Vauvakuume, se on katala tauti 😀
Onnea vielä kerran ;). Tottakai sitä toivoo tervettä lasta mut kyl mä ainakin toivoin tyttöä :)) enkä sitä häpeile. Ja Tietenkin olisin ollut pojastakin yhtä innoissani <3
Kun mentiin esikoisesta rakenneultraan, niin tietysti toivoin näkyisikö sukupuoli. En edes ajatellut että jotain voisi olla vialla, vaikka kävi sekin mielessä. Kun lopulta selvisi että pojalla ei ollut kaikki kunnossa, niin tunsin itseni niin typeräksi että halusin tietää lapsen sukupuolen ja enkä edes tiedä kuinka vakavasti sairas lapsi voi olla ja onko hän. Nyt tämä poika on reipas 3-vuotias. 🙂 Saa nähdä, mitä veikkausta sukupuolesta tässä raskaudessa tulee, en mene ultraan sen takia että näen lapsen sukupuolen enkä toivo mitään muuta kun että kaikki olisi tälläkertaa hyvin. Mutta minusta siinä ei ole pahaa jos haluaa tietää sukupuolen ennakkoon. 🙂 Muistan esikoisen ultrassa uutisista toivuttuani, että voi ihanaa se on pieni poika! <3 Antoi lohtua sen vaikean raskauden keskellä kun tiesi sukupuolen ja sai mielikuvaa vauvasta.
Mutta aivan sama onko lapsi tyttö vai poika, molemmat on yhtä tervetulleita <3 <3
Onnea vielä ihanasta poikalupauksesta 🙂 meillä esikoisesta kätilö lupasi 99 %tyttöä ja tyttö tuli. Hän on nyt 4v. Toinen prinsessa syntyi kesällä meille, hänestä varovasti luvattiin ultrassa tyttöä myös 🙂 Muuten aikaisemmassa postauksessa, kun mainitsit teillä jo olevan vaunut entuudestaan…Arvaa!!! Meilläkin oli esikoiselta jääneet ja luulin että niillä mennään…sitten erehdyin menemään Ozbabyyn täällä Turussa kun asutaan, niin siellä oli niin ihania uusia kuoseja vaunuissa, et OLI PAKKO SAADAKIN UUDET. Vanhat meni kaupaksi, koska eihän niissä mitään vikaa ollut 😉
Onnea pikku prinssi lupauksesta! Kaunista odotuksen jatkoa!
Täällä kaksi ensimmäistä lastani on poika ja tyttö, toisen jälkeen vauvakuume iski uudelleen. Nyt talossa myös toinen tyttö. Ei siis kannata vielä hukata kaikkea esikoisen vaatekertaa ;D
Lämpöiset onnittelut! Kolmen ihanan alle kouluikäisen pojan ja yhden vähän isomman tytön äitinä voin sanoa, että sukupuolella ei ole äidin rakkauden tai hellyyden kanssa mitään tekemistä. Se pitää myöntää, että poikien kanssa on joutunut ns sivistää itseään star wars:lla, ninjagoilla ja olen jopa oppinut valomiekkailemaan. Ainakin omasta mielestä. Mukavaa on ollut. Pienet pojat ovat välillä kokeilevampia rajojen suhteen… Ja selitykset ovat vertaansa vailla! Ihania ovat kaikki!