Koululaisten pitkä jouluvapaa päättyi ja muutenkin lomakuplat ovat poksahdelleet tällä viikolla uuden vuoden kunniaksi. Olen kuunnellut tarkalla korvalla tuttujen ja ystävien mietteitä alkaneesta arjesta. Millä mielellä otetaan vastaan tutut rutiinit? Miltä maanantait tuntuvat?
Sain Instagramissa toiveen kirjoittaa siitä, mikä tekee arjessa onnelliseksi ja myös siitä, kuinka arjen onnellisuutta voi lisätä. Kiitos loistavasta aiheesta! Onnellisuudesta on muuten vaikeaa puhua, ilman että kuulostaa pateettiselta, mutta yritetään.
Olen arkinen tyyppi. Pidän siitä, että rutiinit toimivat ja että elämässä on säännöllisyyttä ja rytmiä. Toimiva arki on koko elämän perusta, kivijalka jolle rakennetaan.
Jos perusta horjuu, ei muukaan tunnu miltään, ei upeimmat juhlat tai säkenöivimmät matkat. Onni löytyy lopulta perusasioista.
Arjessa on kuitenkin paljon asioita, jotka eivät lähtökohtaisesti lisää onnellisuutta. Tylsiä kotitöitä, joita on vain hoidettava. Kiirettä, paikasta toiseen juoksemista. Laskujen maksua ja kadonneiden rukkasten etsimistä. Tylsiä toistoja toistojen perään. Mutta toisaalta; oletko koskaan miettinyt, mitä jos näitä ei olisi?
Pyykkäyksen ansioista kaapissa on puhtaita vaatteita, jotka on ilo pukea kun lähtee töihin. Marketissa hikipäässä kärräily mahdollistaa rauhallisen ja ravitsevan aterian koko perheelle. Laskut maksettua koti lämpenee, puhelimella voi soitella ja suosikkilehti putoaa postilaatikkoon. Sen vaan niin herkästi unohtaa, että mitä varten sitä arkishowta pyörittää.
Syvin ajatus arjen onnellisuudesta on se, että on kiitollinen ja tyytyväinen juuri siitä päivästä, jota elää. Olen joutunut opettelemaan maadottumista hetkeen, luonteelleni olisi tyypillistä jo leuhottaa seuraavaan paikkaan tai suunnittelmaan. Tässä asiassa parhaat opettajat ovat olleet lapset, jotka elävät rasittavuuteen saakka hetkessä.
Muutamia paljon reissanneita ihmisiä kuunnellessa on ollut helppoa oivaltaa, että arki tulee joka paikkaan mukana tietyn ajan jälkeen. Monet kauan kotoa pois olleista ystävistä on kaivannut eniten pieniä, arkisia juttuja. Harvoin miettii kiitollisena suihkussa, että ihanaa kun tulee lämmintä ja puhdasta vettä. Tai ajattelee, miten hienoa onkaan juoda aamun ensimmäinen kahvikupillinen viikonloppuaamuna lempinojatuolissa vailla kiirettä.
Voisin luetella, miten arjen onnellisuutta lisää hyvä uni (lapseni nukkui viime yön heräämättä omassa sängyssään!), hyvät ihmissuhteet, terveys, taloudellinen balanssi ja sopiva määrä lepoa ja liikuntaa. Mutta senhän te jo tiesittekin.
Arjen onnellisuutta lisää se, että uskaltaa luopua asioista, jotka pidemmän päälle rasittavat!
On asioita, joita on vain pakko hoitaa. Mutta on paljon asioita, joita teemme, koska ajattelemme niin kuuluvan tehtävän tai olemme tottuneet toimimaan niin.
Niinpä suosittelen lämpimästi vaikka kirjaamaan paperille niitä hetkiä, jolloin arkisissa tilanteissa ärsyttää. Kun samat asiat löytyvät listalta riittävän usein, voi alkaa pohtimaan, mitä niille voisi tehdä.
Ja sitten tekee.
Olen itse tehnyt radikaalin ratkaisun, joka tulee muuttamaan ajankäyttöämme koko perheellä ja nostamaan elämänlaatua. Se vaati uskallista, heittäytymistä ja oman sydämen kuuntelemistä, mutta samaan aikaan päätös tuntuu todella hyvältä. Muutoksen myötä illalla tehtäväni työt tulevat vähenemään radikaalisti. Se poistaa valtavan määrän liikkuvia osia, säätämistä, kuskaamista ja ikävointiä.
Kun luopuu jostain ikävästä tai hankalasta, saattaa samalla joutua luopumaan myös jostain mukavasta. Mutta jos vaaka kallistuu sille puolelle, että päätös lisää onnellisuutta itsellä tai perheelläsi, se lienee sen arvoista.
Uusi vuosi on aina käännekohta, jos ei muuta niin ainakin henkisesti uusien alkujen aikaa. Aina onni ei synny uuden haalimisesta, se voi löytyä hyvin kuormittavien asioiden poistamisesta tai niiden uudelleenorganisoinnista. Kysy siis itseltäsi, millaisia vaihtoehtoja minulla on?
Saatat yllättyä!
8 Kommentit
Kiitos kirjoituksesta. Avainasemassa arjen onnellisuudessa on kunnossa olevat peruspalikat: läheiset ihmiset, terveys, riittävä toimeentulo sekä kiitollisuus näistä asioista. Jos jokin peruspalikoista on pielessä, toisten palikoiden vahvuus voi tiettyyn rajaan saakka kompensoida muita. Arjessa ajattelen kiitollisuutta lähes päivittäin, omalla kohdallani asiat ovat hyvin. Painavia kauppakasseja kantaessani koen kiitollisuutta, minulla oli tänään rahaa ostaa kunnon ruokaa, lasten kiukutellessa muistan toisinaan kiittää terveistä lapsista, välillä toki menee hermo. Paljon on kiinni juuri omasta ajattelutavasta, silloin jos pienet asiat ärsyttävät arjessa jonka peruspilarit ovat kunnossa. Vakava sairaus, yksinäisyys, köyhyys jne tietysti ovat isoja asioita jotka varjostavat monen elämää meidän yhteiskunnassa, sitäkin kannattaa joskus hiukan pohtia, onko jotain pientäkin missä minä voisin auttaa lähimmäistä.
Hei Satu! Hienosti analysoit tämän. On myös etuoikeutettua monella tavalla, että palikat ovat balanssissa. Myös koen suurta kiitollisuutta terveydestä (omasta ja läheisten), sen arvo on mittaamaton. Onni voi särkyä helpostikin vaikka vakavamman sairauden kohdatessa, joten jokainen päivä on aidosti lahja. Tuo auttaminen on myös hyvä näkökulma, kun itsellä asiat ovat kunnossa, on suorastaan velvollisuus auttaa muita. Koskaan ei myöskään tiedä, kääntyykö asetelma.
Kaunista sunnuntai-iltaa sinne!
Kauniin neutraalit kuvat hienosta kodistasi <3
Mukavaa tammikuuta toivotellen Suvi
Ihana kuulla, että tykkäsit, kiitos paljon! Iloa sinnekin valaistuviin tammikuisiin päiviin <3
Olen vähän sellainen taiteilijaluonne, joten nautin joustavuudesta paljon, mutta kyllä vain se arki on aina yhtä ihanaa lomien jälkeen. Nim. kolmen äiti
Samat aatokset! Ei lomakaan tuntuisi miltään, jos välissä ei olisi arkea 🙂
Tykkään kovasti, että arjessa on tekemistä ja touhua. Loma ja vapaatki tuntuvat jotenkin ansaitetuimmilta 🙂 sekä niistä osaa ottaa enemmän irti. Nykyään en ota pahemmin enää stressiä ja osaan ns. ”höllätä” ja en pode huonoa omaatuntoa jos en päässytkään jumpalle tai en vain jaksanut lähteä. Kiva tuo uusi sohvan päällinen ja teillä näyttää niin ihanan seesteiseltä ja rauhalliselta <3 Oikein ihanaa uutta vuotta sinne koko perheellesi ja ihanaa kun pääsette kohta mökin kimppuun. Siitä tulee upea !!!
Moikka Päivi! Just niin, arki saa olla menevää, mutta sitten välillä tarvitaan pysähtymisen ja latautumisen hetkiä. Mökkiä kovasti jo odotellaan, uskomatonta, että vihdoin pääsemme rakentamaan 🙂 Rentoa sunnuntaita sinnekin!